Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Edelleen kyse näkyvyydessä oli Jessen kommentista, jonka mukaan korkeasta autosta on parempi näkyvyys kuin matalasta autosta. Kyse ei ollut siitä, että nykyisistä matalistakin autoista voi olla huono näkyvyys tai että Toyotakin tekee umpinaisia autoja. Erikoista on myös se, että kun huonosta näkyvyydestä alettiin puhua, yllättäen se ei ollutkaan mikään ongelma, vaikka hetki sitten näkyvyyden parantuminen oli automallin etu.
Jessen kommenttiin suomalaisten pyöräilijöiden käytöksestä en vastaa muuta kuin että hyppää joskus pyörän selkään, niin saat kattavamman näkökulman aiheesta. Voit jättää lööppien lukemisen vähemmälle ja ymmärtää, miksi poliisin mukaan autoilijoiden ja pyöräilijöiden välisten kolareiden syyllisistä 2/3 istuu ratin takana.
Visakallo ja Jees, en edelleenkään ole kyseenalaistanut sitä, että eri ihmisillä on erilaisia tarpeita. Kommentissani edelleenkin on kyse ollut siitä, että esim. huono näkyvyys autosta on huono oli sitten kuski nuori ja notkea tai vanha ja kankea. Katsokaapa, millaisia katveita autojenne takasivulaseiksi kutsutut avaimenreiät jättää risteysajossa. Ja montako jalankulkijaa, rullalautailijaa tai polkupyöräilijää sinne mahtuu. Jatketaan sitten keskustelua siitä, onko korkeasta autosta hyvä näkyvyys.
Menninkäinen: ”Tuossa Mazdan moottorissa ei oikeastaan ole mitään uutta.”
Minua ei kiinnosta, mikä on uutta ja mikä vanhaa, Minua kiinnostaa se, miten hyvin toteutus on onnistunut eli lopputulos. Jollekin moottorin pieni iskutiolavuus + turbo on nykyaikaa, vaikka perinteisen kokoinen iskutilavuus vapaastihengittävänä + normaalia korkeampi puristussuhde voi olla täysin kilpailukykyinen ratkaisu. Mazdan osalta voidaan jopa odottaa uusia haasteita pikkuturbojen valmistajille, kun jo nyt tulokset ovat hyviä. Esim. Visakallon CX3:n kulutus ja suorituskyky on täysin linjassa kilpailijoiden kanssa.
Visakallo: ”Eikös meistä jokainen osta autonsa omiin tarpeisiinsa. Gla on tykästynyt farkkuun, toiset SUV:iin…”
Toki näin, mutta se ei muuta eri tyyppisten autojen ominaisuuksia. Esim. auton korottaminen ei näkyvyyttä tai ajettavuutta yksiselitteisesti paranna. Riippuu osittain tietysti myös siitä, tarkastellaanko asiaa liikenteen vai yksilön näkökulmasta. Onko palstalla joku, joka ei tiedä, mitä eroa noilla asioilla on?
Jees: ”Glalle voisi tuonne edelliselle sivulle heittää vastakysymyksen että miten auton tienpinnassa makaava istuin mielestäsi parantaa esim. näkyvyyttä?”
Se, mitä kuljettaja näkee, muodostuu monen tekijän summasta. Jos tarkoitat sitä, että korkeasta autosta näkee paremmin muiden yli, ratkaisu ei ole korkea auto. Korkeiden autojen yleistyminen tarkoittaa matalasta autosta katsottuna näkyvyyden heikentymistä eli liikenteen kannalta kyse on yksilöiden kilpajuoksusta, jossa kokonaisuus ei parane yhtään. Toki monelle tällainen itsekkyys on niin luontaista, ettei sitä edes itsekkyytenä osata ajatella. Toisaalta minä huolehdin omasta näkemisestä riittävällä etäisyydellä edellä ajavaan, joten millään tavalla merkittävästä asiasta ei korkeuden osalta minun kohdallani puhuta.
Taakse ja takaviistoon korkeus heikentää näkyvyyttä. Toki muotoilu tekee osansa, kun muoti suosii kaikissa korimalleissa lapsellisen pieniä takasivuikkunoita. Risteyksessä oikealle käännyttäessä saa olla todella huolellinen, jotta voi varmistua siitä, ettei kiilaa jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden eteen. Samoin peruutettaessa (lienee yleisin kolarityyppi) esim. parkkipaikalla korostuu näkyvyys taakse ja takaviistoon. Katumaasturin ikkunalinjan nosto henkilöautoa ylemmäs kasvattaa katveita, ei suinkaan paranna näkyvyyttä.
Jees: ”Miten näet ongelmalliseksi autoon menon helppouden? Vaikka ei sitä lonkkavaivaa olisikaan.”
En pidä autoon menemisen helppoutta ongelmana. En vain koe matalaan autoon menoa ongelmana eli kyse ei ole ominaisuudesta, jonka parantamiseen olisi erityistä tarvetta. Joskus olen ollut autossa, jonka takaovi oli pieni ja siten antoi ainakin vaikutelman ahtaudesta (Subaru Legacy?). Tuo ei kuitenkaan poistu autoa korottamalla (Outback), kun kyse on oviaukon kapeudesta.
Jees: ”En minä ainakaan mielelläni kolhi päätäni matalan auton oviaukon yläosaan. Sitäkin noissa maanuolijaisissa on joskus käynyt.”
Itsekin olen varmasti joskus kolauttanut pääni jonkun auton ovenkarmiin, mutta mitenkään matalien autojen ominaisuudesta ei ole kyse. Pikemminkin jonkun automallin muotoilusta johtuvasta ominaisuudesta. Sellaisenkin omistaja todennäköisesti tottuu päivässä tai viimeistään kahdessa asiaan ja luontaisesti istuu autoon ja nousee autosta niin, ettei päätään kolauta. Ja ettei muuten vain Mitsun L200 ainakin jossain vuosimallissa (n. 2000- eli kun 90-luvun kulmikas malli pyöristyi) ollut tuollainen. Kori on korkealla, mutta viisto tuulilasi ja pyöristetty oviaukko ikkunapilarin ja katon kulmassa pienentää tilaa yhdessä matalahkon oviaukon kanssa.
Jees: ”Sun muuta yhtä typerää jota vain ahdas ja matala auto voi teettää.”
Katumaasturit ei pääsääntöisesti ole vastaavan kokoisia henkilöautoja tilavampia. Tavaratilojen osalta päinvastoin. Esim. 3008:n tavaratila on pienempi kuin 308:n farkkumallissa.
Itse pidän metsäautoteillä ja muussa arjessa tarvittavan huolettomuuden toteuttamista maavaraa korottamalla parempana kuin koria korottamalla. Onhan katumaasturit yleensä n. 20 cm tavallista henkilöautoa korkeampia, mutta maavaraa niissä on vain pari senttiä enemmän eli suurin osa erosta on hukattu korin korkeuden kasvattamiseen. Se taas heikentää ajettavuutta ja kasvattaa ilmanvastuksen takia kulutusta. Plus että tietyn kokoluokan farkkuun verrattuna vastaavat tilat omaavan katumaasturin hinta tahtoo nousta selvästi kovemmaksi.
Jees h-valta: ”Kieliopillisena ihmeisenä hiukan häirii kun pienellä kirjoitetaan nimiä. Niin paikan kuin ihmisenkin.”
Minulta meni bugisirkus kokonaan ohi, mutta en ole siitä pahoillani. Tuo kommentti jäi kuitenkin vaivaamaan. Nimimerkkiä, kuten ”jees h-valta”, ei ilmeisesti tarvitse kirjoittaa isolla?
Onko sinulla näyttöä siitä, että lehtipuiden määrä vesistöjen läheisyydessä olisi kasvanut voimakkaasti? Ainoastaan määrän kasvun osalta kyse on ihmisen toiminnan vaikutuksesta, muuten kyse on normaalista luontaisesta ravinteiden ja karikkeen kierrosta.
Ravinteita lienee merkittäviä määriä vain leppien lehdissä. Niiden määrä tuskin on ihmisen toiminnan seurauksena ainakaan kasvanut.
Turvetuotannon vaikutuksia ei mielestäni kannata vähätellä lehtien määrään vedoten.Sen sijaan mielenkiinto kannattaa kohdistaa Luken(?) taannoiseen kirjeeseen, jonka mukaan ojitusten kuormittava vaikutus olisi suurempi kuin on oletettu.
Tolopainen: ”Tuossa on kyse vain myöhästyneesta kuusentaimikon raivauksesta eli sen mukaan raivaussahalla koivut nurin lannoitteeksi, ei energiapuulla ole markkinoita eikä riittävää hintaa eikä riukuja varten kannata alkaa tieuria hakkaamaan.”
Toistaiseksi itse olen saanut energiapuut kaupaksi tievarsikaupalla kuitupuuhun verrattuna muutaman euron alemmalla kuutiohinnalla, joten vaikka energiapuun kysyntä ei huipussaan ole, kysyntää silti on. Itse tehtynä + kemerat päälle, niin hommasta jää muutama euro itsellekin.
30 m3/ha + muu vesakko maahan kaadettuna on aikamoinen lopputulos. Sen jälkeen kuviolle ei seuraavaan 15 vuoteen ole kellään mitään asiaa. Koivurankojen ajo pois ei lannoitemäärään paljon vaikuta. Kannot, vesakko + oksat maahan kuitenkin jää. Jollei lannoittamaan, niin mikrobitoimintaa ainakin vilkastuttamaan.
Wanhajätkä: ”Mites vain metsurityönä päästään tyydyttävään tulokseen? Olen tehnyt tuommosia motolla paljonkin.”
Noissa rästikohteissa, joissa tehdään energiapuuta, on tarkastusten perusteella varsin usein lopputulos epätyydyttävä. Ongelma tämä ei ehkä sinulle ole, mutta monille muille se tuntuu olevan.
