Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Wanhajätkä: ”Tottakai liiottelen niinkuin tekin.”
Minä koitan pysyä totuudessa, joskus raivostuttavuuteen saakka (vai mitä Visakallo?), mutta aina joku vaihtoehtoisen totuuden kertojiakin uskoo ja taas mennään.
”Kyllähän se on selväksi käynyt että isohko kuutiotilavuudeltaan oleva moottori jaksaa tehdä töitä pidempään. Ne tosiautot on poikkeuksesta löytyneet Japanista. Ehdottomana huippuna on ollut Toyota.”
Mallisarjassa isompi on yleensä tehokkaampi ja tehokkaampaa ei tarvitse rasittaa kuten pienempää. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, ettei kyse ehkä olekaan iskutilavuudesta?
”Omaa valintaa on kuitenkin kuitenkin turha hehkuttaa. Ollaan vaan hiljaa ja tyytyväisiä, eihän sitä kannata kateelliselle naapurille kertoa kuinka miellyttävällä ja kaikinpuolin loistavalla autolla ajelen…..ostaa perhana vielä samanlaisen ja joudun taas vaihtaan erilaiseen….”
Sinähän se täällä levität naapureilta kuulemaasi juttua taloudellisten pikkuturbojen lyhyestä käyttöiästä.
Näätä: ”Näin on, mutta ymmärsin viestistäsi että yksikään kemera-hakemus ei ole vielä bumerangina tullut.”
Tarkoitus oli sanoa, että kun selvästikään myyjä ei ollut tilanteen tasalla, arvoitukseksi jäi kemeroiden kohtalo. Onneksi tähän saakka ei takaiskuja ole tullut.
Jätkä: ”Jos taas se [kemera] on otettu, mutta tuloksia ei näy, niin silloinhan on hieman eri juttu.”
Tuostahan on kyse. Sekä siitä, että on olemassa mahdollinen hoitovelvoite ja/tai siitä, ettei ole mahdollisuutta rästikohteeseen tukea hakea.
Jätkä: ”Jos tilakauppa on KEMERoista kiinni, niin on kyllä parempi kun siirtyy jollekin muulle alalle.”
Onneksi kukaan ei ole vielä sanonut tilakaupan olevan tästä kiinni. Kyse on siitä, tuleeko kohde hinnoiteltua oikein ja toisaalta siitä, onko myyjällä velvollisuus antaa oikeaa tietoa yleensä vähintään kymmenien tuhansien eurojen arvoisessa kiinteistökaupassa. Aina kyse ei ole pelkästään parin päivän raivauksesta. Voi olla esim. 10 ha nuoren metsän hoitoa, jota ei saa pystykaupalla myytyä, mutta jota ei ole tarkoituksenmukaista maahankaan kaataa. Varsin vitsikäs tilanne olisikin, jos tukea haettaessa kävisi ilmi, että kuviota rasittaa hoitovelvoite. En tiedä, miten asiaan suhtauduttaisiin, kun hoitovelvoitetta ei ole noudatettu, mutta selkeä pyrkimys on laittaa kuvio kuntoon.
RR: ”Jos minulla on leimikko, jonka suhteellinen arvokasvu on 2%, ja minulla olisi saman riskinen muu sijoituskohde kuin metsä, jonka nimellinen tuotto olisi tuo sama 2%, niin hakkaanko leimikon vai jätänkö kasvamaan edelleen. Inflaatiokin näyttää olevan 1-2%.”
Kun sinulla on 1000 ha metsää, mikä on viimeiset 20 vuotta tuottanut tappiota, miksi jatkat metsätalouden harjoittamista sen sijaan, että sijoittaisit metsässä olevan pääoman vastaavan riskin kohteeseen, jonka tuotto on positiivinen? Minulla ei näistä vastaavan riskin kohteista hyvin ole tietoa, mutta tällä palstalla minua paremmin talousasioita ymmärtävien mukaan vaihtoehtoja on runsaasti.
Laitoin maininnnan kemerasta. Myyjä ei kyllä ollut enää ihan terävimmillään, kun esim. rasitusten ja muiden sopimusten kohdalla ei muuta mainittavaa ollut kuin rasitustodistuksessa mainitut. Kuitenkin tilalla toimi mehiläistenhoitaja. Hänen kanssaan ei kuitenkaan ongelmaa tullut, eikä yksikään kemerakaan ole vielä bumerangina tullut. Varmaa kuitenkin on se, että myyjän näkökulmasta kaupat tehtiin tuurilla. Nyt on jo aikaa kulunut, mahtaako tuo myyjä olla enää edes elossa eli hyvitysten vaatiminen voisi olla teoriassakin turhaa.
Jätkä: ”Mikäs pikkukinneri Volkkarilla on ollut ”varmaan kymmenen vuotta”.”
Wanhajätkä puhui aiemmin pikkuturbosta, ei niinkään auton koosta.
VAG:n 1,4-litrainen TSI tuli markkinoille 2006-2007, jolloin moni kohotteli kulmakarvoja pienen iskutilavuuden takia. Moottori oli saatavissa useissa eri malleissa, aluksi kai Golfissa, mutta pian myös esim. Passatissa. Skodaan ja Audiinkin tuo jossain vaiheessa tuli vaihtoehdoksi.
”Jos vaikka onkin, puhutaan eri moottorista kuin joistakin ranskanpullista.”
Ranskanpullia on perinteisesti ollut monissa merkeissä. Esim. Nissan on käyttänyt pitkään ranskalaista 1,5-litran moottoria. Pieni sekin on, kun verrataan vastaaviin perinteisiin moottoreihin.
Wanhajätkä: ”Mallimerkinnäthän muuttuu mutta suruksenne kotimaa on Japani….oli se malli koottu Tthaimaassa tai Etelä-Afrikassa. ”
Aina olen omistanut japanilaisen auton, mutta yhdelläkään ei tuollaisia määriä ilman remontteja ole ajettu. Tällä hetkellä on mittarissa yli 300 tkm ja siihenkin mahtuu pyöränlaakerin vaihtoa, korin vesivuotoa yms. vikaa. Kohtalaisen hyvin autot on pelannut, mutta täyttä liioittelua olisi sanoa öljynvaihtoja ja jarrupalojen vaihtoa lukuunottamatta korjausten alkavan vasta 350 tkm jälkeen. Johan jarrulevytkin vaihtuu nykyään lähes palojen kulumisen tahdissa ainakin, jos auton haluaa pitää turvallisessa kunnossa. Tahtoo vaan monelta omistajalta unohtua matkan varrella tapahtuneet jutut. Itselläni kun on kaikki kuitit mapissa, on helppo muistia virkistää ja huomata, mitä kaikkea ei ihan heti reilun 10 vuoden ajalta muistunut mieleen.
Henkilöautojen lisäksi King Capillakin on tullut ajettua sen verran, että tuntumaa siihen on. Mallit oli onneksi edeltäviä 2000-luvun alun malliin verrattuna, josta koneita kohtasi täystuho isommalla taajuudella kuin VAG:n tsi-koneista ketjuja. Ja ruoste on noissa oma lukunsa, kovasti näyttää kukkivalta autokanta. Eikä voimansiirtokaan ilman ongelmia selvinnyt. Työkavereilta meni Nissanista ja Toyotasta ainakin automaattista napalukkoa ja vaihteistoa. Tarkkoja kilsoja en tiedä, mutta ennen määrittelemääsi vikojen esiintymisaikaa ongelmat alkoi.
RR: ”Sama ongelman kohtaa näissä metsätalouden erilaisissa taulukoissa. Tehdään taulukoita erilaisista metsätalouden taloudellisista arvoista, mutta jätetään kertomatta minkälaisella korolla ne on laskettu, joka on aivan ratkaiseva tekijä minkälaisiin arvoihin päädytään.
Miksi suorasukaisen totuuden puhuminen on niin vaikeaa?”
En tiedä. Summa-arvomenetelmällä tehty puustoarvio on juuri tällainen tapaus. Paljon osataan paperilla hintoja alan ammattilaisen taholta esittää, mutta yhdestäkään en tiedä, mihin hinta perustuu.
Oma arvaukseni tilanteesta on konsulttivetoinen ala. Meillä on totuttu siihen, että metsätaloutta harjoitetaan maatalouden tms. ohella, jolloin taloudellista ammattitaitoa ei metsänomistajalla metsään liittyen ole. Tällöin tarvitaan neuvontaa eli konsultti. Tilatasolla lukujen ylläpito on kuitenkin kohtalaisen työlästä, joten konsultti ei riittävän luotettavia lukuja riittävän kustannustehokkaasti saa selvitettyä. Tällöin tarvitaan valmiita taulukoita.
Konsultin ajattelutapaan ei muutenkaan kuulu asiakkaan asioihin perehtyminen. Itse olen saanut esim. suosituksen uudistaa laho kuusikko kuuselle, vaikka tuloksena olisi suhteellisen varmasti tappiota seuraavien vuosikymmenien ajaksi. Oikea vastaus olisi konsultilta ollut kysyä, millainen puusto kuviolla on ennen ollut, koska sillä on olennainen vaikutus puulajivalintaan.
Toisaalta täytyy kuitenkin todeta, että tietoa aiheesta on ollut tarjolla ainakin sen ajan, mitä itse olen alaa opiskellut. Kestävän metsätalouden harjoittamiseen on siis sorkkaeläinkantaa lukuunottamatta kaikki edellytykset olemassa, kunhan vain itse pitää langat näpeissään.
”Nämä kinnerimiehethän on mulle kertoneet että viisvuotinen joutaa paalata.”
Montako ovat paalanneet vai onko sinua vain vedetty kuin pässiä narussa?
”Oikean auton korjaukset alkaa vasta 350 000-500 000 kilometrin jälkeen, Siihen asti riittää ku uusitaan jarrupaloja ja vaihellaan öljyjä.”
Mainitse aluksi vaikka kolme tuollaista automallia, joita on tällä hetkellä uutena saatavissa.
