Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ydinliiketoiminnassa päätösvallan ulkoistamista konsultille en ole koskaan ymmärtänyt.
Visakallo: ”Glalle vastaan, että tarkoitin juuri sitä mitä kirjoitinkin, eli jokaisella on omat vuotuiset kilometrimäärät joten kulutuserokin vaihtelee. Mikä on täysin perusteltua Gla:lle, ei taas välttämättä ole sitä jollekin toiselle.”
Et sinä noin kirjoittanut. Kehoitit kyselemään 1-2 litran kulutuserosta johtuvaa muutaman satasen per vuosi merkitystä. Tuollaisella kulutuserolla mitätöidään usean vuoden tekninen kehitys. Kysyn uudestaan, eikö tällä olekaan mielestäsi merkitystä, kun muistaakseni aiemmin olet esittänyt tarpeen autojen keski-iän nuorentamiseen juuri tekniseen kehitykseen vedoten?
Harrastelija: ”Nuo kulutusmittaukset ovat tehty ei-normaalilla ajotavalla.”
Tarkoititko minun mainitsemiani? Ne nimenomaan on tehty normaalilla ajotavalla, vieläpä samaa reittiä käyttäen. Toki olosuhteet (keli) hiukan vaihtelee, joten 100% vertailukelpoisia ne ei ole. Riittävällä tarkkuudella kuitenkin.
Harrastelija: ”Nuo 79 km/h nopeudella sopivalla vaihteella ajelut eivät ole normaalia ajotapaa.”
79 km/h on keskinopeus, mikä toteutuu tavallisessa maantieajossa tavallisella ajotavalla rajoitusten vaihdellessa 60…100 km/h.
Jätkä: ””Paras keino ottaa lisää tehoja moottorista, on lisätä kuutiotuumia”. (Vanha jenkkiläinen sanonta)”
Sanonta on peräisin ajalta, jolloin ilmastonmuutoksesta ei tiedetty mitään ja moottorit oli lähinnä legopalikoiden tasoa nykyiseen aikaan verrattuna. Harrastelijakin puhuu kiihdytyspumpusta, vaikka kaasuttimet on korvattu suihkuilla ja ruiskuilla yli neljännesvuosista sitten.
Jenkkilässä on varmaan edelleen monia muitakin sanontoja tai näkökulmia varsinkin politiikassa (esim. Trumpin näkemys päästöjen vähentämisen tarpeesta), mutta paremmuuden ratkaisee se, miten paremmuus määritellään. Siten on mielestäni täysin kestämätöntä tarkastella asiaa vain yhdellä tavalla.
Jätkä: ”Tuosta voisi umpiluisinkin autihminen päätellä, että kun koneesta puristetaan suhteellisen suuria tehoja, sen kestävyys heikkenee.”
Jees sen jo sanoi, mutta yhtään lähemmäs reaalimaailmaa ei päästy formulavertauksillakaan.
Visakallo: ”Jokainen voi toki kysyä itseltään, kuinka suuri merkitys jollakin litran tai kahden kulutuserolla oikeasti on, kun kysymyksessä on vain muutama satanen vuodessa.”
Niin, 25 tkm vuotuisella ajomäärällä litra bensan hinnalla 1,45 e/l tekee 362,5 €. Kaksi litraa on tietysti tuplat eli 725 €. Hyvän raivurin saa metsätaloudenharjoittaja halvemmalla, mutta harvempi meistä huvikseen noita tuohon tahtiin vaihtaa eli jotain merkitystä asialla useimmille varmaan on. Minulle ainakin. Turhasta ei kukaan tietenkään halua maksaa, vaikka kyse olisi pienestäkin summasta. Suuresta kulutuksesta ei kuitekaan ole mitään hyötyä. Jos valitsee auton, jossa on suuri kulutus, pitää mielestäni sille saada jotain lisäarvoa. Metsätalouteen liittyen toimintaa tehostettua vähintään vastaavalla summalla. Ja kun hyvin tiedämme, kulutuksen merkitys tulee vain kasvamaan. Nyt uutena ostettavan auton kulutus vaikuttaa koko sen elinkaaren ajan. 1,5 litraa tekee 350 tkm matkalle bensan nykyisellä hinnalla 7612,5 € + muut päästöistä aiheutuvat verot.
Toinen juttu on se, että Visakallonkin puheet autokannan nuorentamisen merkityksestä saa nyt ihan uuden käänteen. Uusimman Tekniikan Maailman pääkirjoituksen mukaan lehden testeissä mitatut kulutukset on pienentyneet reilussa 10 vuodessa maantieajossa 20-25% ja kaupunkiajossa 5-8%. Tavallisen auton 7 litran kulutuksesta 20% = 1,5 l eli jos 1-2 litran kulutuksella ei ole merkitystä, ei sitä myöskään ole 10 vuoden kehityksen tuloksella. Tätäkö halusit sanoa?
Pykälää pienemmässä luokassa Mazda CX3 nelivetoisena dieselinä ja automaattina vei 5,3 l/100 km. Vapaastihengittävällä bensakoneella etuvetoisena 5,1 l/100 km. Tuosta luokasta Vitara vapaastihengittävällä bensakoneella vie nelivetoisena 5,7 l/100 km. Hyvä lukema Pösöön verrattuna, joten ei yksi ropeli pakoputkessa ole edellytys kilpailukykyisille lukemille.
Jätkän puheet kuorma-autoista, kun kyse on henkilöautojen pikkuturboista, menee tosiaan aika kauas ja vahvistaa käsitystä siitä, ettei mielipide perustu muuhun kuin puhtaaseen arvaukseen. Puuki taas luottaa asiantuntijaan, josta emme tiedä yhtään mitään puhumattakaan siitä, mihin ko. asiantuntijan mielipide perustuu. Noita asiantuntijoita on joka alalla. Metsässäkin, jossa ei olla päästy yksimielisyyteen siitä, miten metsää kannattaa kasvattaa tai onko metsätalous ilmastonmuutoksen kannalta hyvä vai huono juttu.
AJ: ”Jos muutkin kuin jeeves saa vastata, niin esimerkiksi bensa-Karoq (1.5 TSI 150 Hp Automatic) kuluttaa maantiellä 4.9 l/100 km, mutta tämä ei ole neliveto. Diesel-Karoqin saisi nelivetona.”
Tuo lienee valmistajan ilmoittama kulutus, joka Mazdan tapauksessa poikkesi mitatusta 1,2 l/100 km. Karoq on niin uusi malli, ettei sitä taida olla missään vielä testattu. Tiguan 2-litraisella dieselillä nelivetona ja automaattina vie vastaavassa testissä maantiellä 79 km/h keskinopeudella 6,1 l/100 km.
Bensakoneista nelivetoautomaattina viime vuoden testissä CRV vei 6,7 l, Tucson 6,9 l, Forester 6,4 l. Manuaalina mukana ollut Ateca vei 6,4 l ja RAV4 hybridinä 6,1 l. Tuo nyt vaan on se taso, mihin tuolla kombinaatiolla tällä hetkellä päästään.
Peugeot 3008 1,2-litraisella bensakoneella (130 Allure) vei etuvetoisena ja manuaalina 5,8 l/100 km. Valmistajan ilmoitus on 4,3 l/100 km.
