Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Uusimman TM:n koeajossa on Mazda CX5 nelivetoisena 2-litraisella bensakoneella ja automaattivaihteistolla.
Auto on 3,5 cm matalampi kuin ennen, mutta maavaraksi mitattiin 19 cm eli varsin hyvää tasoa katumaasturiksi ja riittävä tuon tyyppiselle autolle. Auton korkeus on silti 168 cm eli 20 cm tavallista henkilöautoa enemmän ja se näkyy yhdessä automaatin ja nelivedon kanssa kulutuksessa: 7,0 l/100 km maantieajossa keskinopeudella 79 km/h. Valmistajan ilmoittama maantiekulutus on 5,8 l/100 km. Toki ajosykli on eu-normissa erilainen kuin TM:n testilenkillä, eikä luvut siten vertailukelpoisia. Minusta tuo 7 litraa maantiellä ja 8,5 l/100 km moottoritiellä keskinopeudella 114 km/h on silti liikaa, joten kun tavaratilakin on vain 420 litrainen, Mazdan katumaasturista ei tule seuraavaa autoani. Kulutus on varmaan pienempi manuaalina etuvedolla, mutta se ei poista korkean ja ahtaan korin ongelmia. Eikä hinnoittelukaan tue ajatusta ominaisuuksista tinkimistä.
Katumaasturiksi luvut on silti kilpailukykyisiä, joten omassa luokassaan tuo on varmasti kilpailukykyinen vaihtoehto.
Sama juttu, tuo paljastus oli varsin yllättävä. Olosuhteita on erilaisia ja se näkyy toimenpiteissä, mutta kukaan ei ole kehoittanut istuttamaan jalostettuja taimia Lapin kylmille ja karuille maille. Jo vanhankin lain aikana on ollut vaihtoehtoisia tapoja uudistamiseen, mikä ilmeisesti on suurin ongelmakohta tässä tapauksessa.
Tarkoitin, että kannattaako yhteiskunnan pyrkiä co2-neutraalimpaan suuntaan vai jatkaa päästöoikeuksien ostamista niiltä, joille oikeuksia on annettu yli oman tarpeen. Jos ensimmäinen vaihtoehto houkuttelee, pitää myös puun tuotannon määrän edellytyksistä pitää huolta.
Huono raivaus tekee omastakin työstä kallista.
8-tiellä joku Skanskan kaveri niittää kauko-ohjattavalla robotilla tien vierustan heinikkoa. Parina päivänä olen ajanut ohi ja tuskin kilometriä on kaveri eteenpäin päässyt. Voi olla joku proto, kun tuollaisesta laitteesta en ennen ole kuullut. Ihan lähitulevaisuudessa en siis usko niin vaativan kohteen kuin taimikon raivauksesta robotin kunnialla selviävän. Saataisiin edes koneellinen istutus kannattavaksi, sehän on selvästi helpompaa kuin raivaus.
Laserkeilausten tuloksissakin on käsittääkseni edelleen runsaasti virheitä.
Minun kommentissani oli kaksi näkökulmaa. Toinen oli yksittäisen metsänomistajan, joka myy sinne, mistä parhaan hinnan saa. Toinen oli se, millaiseen toimintaan yhteiskunnan kannattaa rahojaan ohjata. Kannattaako mennä anekaupan varassa toimivaan suuntaan vai ilmaston kannalta edullisempaan suuntaan. Toki meidän elinaikana päästökaupasta tuskin päästään eroon, mutta käsittelinkin kommentissani kehityksen suuntaa.
Keskustelun kannalta olisi hyvä, jos kertoisit täsmällisesti, mihin kommentteihin viittaat.
Näätä: ”Mielestäsi siis vapaa markkinatalous ei voi toimia?”
Ei täydellisesti, mutta ei viilata sitä pilkkua. Toimivaan markkinatalouteen pitää pyrkiä ja jos metsistä maksetaan pääosin muista arvoista kuin puun tuottamisesta, rahat tuskin ovat peräisin tuottavasta toiminnasta. Esim. hiilen sidonta tai monimuotoisuuden rahallinen tukeminen ei ole ratkaisu, johon yhteiskunnan kannattaa pyrkiä. Se on joutavaa rahan kierrättämistä taskusta toiseen. Parempi keino olisi luoda edellytykset kestävälle, luontoarvot huomiovalle metsätaloudelle ja vähentää co2-päästöjen tuottamista. Tämä tapahtuu mm. korvaamalla fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla. Se taas edellyttää puun tuottamisen tehostamista.
Näädän ajattelutapa on yksilötasolla järkevä. Yhteiskunnan tasolla ei kuitenkaan metsien käyttöä voi mielestäni tuolle pohjalle rakentaa. Suomi ja koko maailma tarvitsee uusiutuvaa raaka-ainetta. Siten edellytykset puun tuottamiselle pitää laittaa kuntoon. Tiettyyn tasoon saakka se ei edes ole ristiriidassa virkistysarvojen kanssa. Liekö hiilinielunakin hoidettu talousmetsä paras mahdollinen, kun tarkastellaan muutamaa vuosikymmentä pidempää ajanjaksoa tuota lyhyempien jaksojen sijaan.
Jos galluppien viimeaikainen kehitys ennakoi seuraavaa hallituspohjaa, on syytä olla huolissaan kestävien ratkaisujen toteutumisesta. Kokoomuksen ja kettutyttöjen yhdistelmä Rkp peesarina ei ainakaan minun mielessäni luottamusta herätä. Pidänhän sentään kotimaista tuotantoa ja ympäristöasioita hyvin tärkeinä.
Tulosta näytää tulevan, mutta itse yllätyin tyylistä. Videossa usein sahaa käsitellään toinen jalka edessä eli tavallaan kurkotellaan eteenpäin. Tuo ei ole tyyli, jota itse tavoittelen ja johon mielestäni on muualla neuvottu. Tuossa asennossa tasapaino ei ole parhaimmillaan, eikä keskivartalo saa tukea eli sahaa tulee herkästi käsiteltyä käsillä. Olenko ymmärtänyt jotain väärin?