Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Näätä: ”NNA-laskentaa on palstalla kritisoitu sen vuoksi, että tulevaisuuden tuloja ja menoja ei voida tarkasti arvioida. Miten sinä sitten pystyt arvioimaan, minkälaisen hinnan leimikostasi saat tulevaisuudessa?”
Tietenkin tulojen ja menojen arviointi on vain arviointia, joka menee enemmän tai vähemmän pieleen. Itse laskennassa ei minusta ole mitään keskusteltavaa. Matematiikka on sikäli helppoa (vaikkei sitä koulutodistuksestani huomaakaan), että vaihtoehtoja ei ole. Siksi kiinnostavaa on se, millä tavoin metsä kasvaa ja mitä eri menetelmät vaikuttaa kasvun eli ajan, määrän ja laadun lisäksi hoitotarpeeseen ja korjuun kustannuksiin eli puun hintaan. Ilman tätä tietoa tai oikeastaan hyvää olettamusta voi laskea vaikka maailman tappiin, mutta tekee turhaa työtä. Uudistamismenetelmä on tämän asian keskiössä, koska se vaikuttaa ratkaisevasti kiertoaikaan, puuston määrään, puulajivalikoimaan, raivaustarpeeseen ja puuston laatuun. Paljolti noiden perusteella muodostuu myös korjuukustannukset.
Jään odottelemaan Riikilän kommenttiin vastinetta Näädältä ja Reimalta.
Näätä: ”Reima Ranta, vaikka saatkin lokaa niskaasi, muista että yksikin vaihtoehtoisilla ajatuksilla varustettu uusi metsänomistaja on sen arvoista!”
Loan niskaan saamisen arvoista? Minä olen saanut Reimalta monenlaista, aina henkilökohtaisuuksiinkin menevää kommenttia, mm. viittauksia Pohjois-Koreaan. Ehkä sekin on jonkin arvoista, en vain vielä ole tiedä minkä.
Reima ei mielellään vastaa kysymyksiin, mutta vastaatko sinä. Mitä tarkoitat kommentillasi? Oletko sitä mieltä, että suomalaisessa metsätaloudessa tuotetaan vuonna 2017 puuta sen määrää maksimoimalla ja kustannuksista välittämättä? Ja että tuloksen huomiointi kasvatusketjun valinnassa on jokin vaihtoehtoinen marginaali-ilmiö? Entä oletko aivan varma, että NNA-laskelmien perusteella edullisempiin menetelmiin päätyvät tekevät parempaa tulosta kuin kalliimpia menetelmiä käyttävät? Jos olet, minua kiinnostaa tietää mistä olet tuon tiedon saanut. Jos et ole, on syytä keskittyä NNA-laskennan sijaan siihen, miten puu eri kasvatustavoilla kasvaa ja millaisesta leimikosta saa minkäkinlaisen hinnan.
RR, jälleen heittelet väitöksiä ”tavoite on ollut” jne. Kenen tavoite, joulupukinko? On ollut viittaa menneisyyteen, mutta minä ainakin katson tulevaisuuteen ja koska olen aloittanut metsätalouden harjoittamisen vasta nykyaikana, minulla ei ole painolastina 50-luvun virkamiesten aiheuttamaa katkeruutta.
Mjo on täysin oikeassa. Matematiikkaan se ei liitykään, vaan metsätalouteen. Exceliin voi syöttää mitä tahansa lukuja, tulos näkyy viivan alla. Se ei ole vaikeaa. Onnistuminen vaatii sen, että osaa syöttää sinne luvut, jotka toteutuu.
”Vallalla ollut puuntuotannon maksimointitavoite on johtanut siihen, että uuden metsän syntymisen varmuutta on alettu maksimoimaan kustannuksista piittaamatta.”
Mitä tarkoittaa ”on alettu maksimoimaan kustannuksista piittaamatta”? Ketkä ovat? Millaisella kustannustasolla toimitaan, kun kustannuksista ei piitata?
Yhtä faktapohjaisesti voisin sanoa, että halvempia uudistusmenetelmiä on alettu suosia tuloksesta piittaamatta. Mitään järkeä tuollaisessa kommentissa ei kuitenkaan olisi, joten en tee siitä itselleni mantraa.
Julkisen talouden tasapainotus talouskasvun varaan rakentaen on ennenkin todettu käyttökelpoiseksi menetelmäksi vain ennen vaaleja.
Jos veroja ei kerätä nykyistä enemmän, on julkisen velan lyhentäminen mahdotonta. Vai mistä kassasta ehdotat lyhennykset maksettavan, kun nykyäänkään ei rahat siihen riitä?
Minulla on ollut vähäpäästöinen auto vuodesta -97 ainakin, jos rekisteriotteen merkintää pidetään kriteerinä.
Millä tavalla nykyisestä autostasi aiheutuvat päästöt vähenee vaihtaessasi sen uuteen? Paalaatko autosi? Entä millä tavalla autoveron poisto edesauttaa talouskasvun junaamiseen?
