Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Näätä: ”Kun isäntä lopulta jätti maalliset huolet, perilliset pistivät metsät matalaksi ja myivät ne eteenpäin. Tilan ostajat hakkasivat mitä jäi jäljelle ja nyt siellä kasvaa hoitamaton taimikko. Onhan myös näitä esimerkkejä, missä perikunta ei pääse yhteisymmärrykseen metsänhoidosta, jolloin taimikot kasvavat vesakkoa ja luonto hoitaa puiden karsimisen.”
Eli metsäpalstan ostaja laittoi rahansa riskin suhteen parhaan tuoton antavaa kohteeseen uudistamisen kustannukset minimoiden. Tuloksena on sama kuin riitaisan perikunnan taimikon tilanteessa eli tulevaisuuden tulot 0 €.
Kiistämättä tähän tuntuu nuo ekonomien metsänkasvatusohjeet johtavan, kun kiistellään vain koron määräytymisperusteesta ja diskonttauksen tärkeydestä, mutta ei anneta luonnonvoimille sille kuuluvaa arvoa.
Näätä: ”Kun ollaan päädytty uudistamisessa valitsemaan puulajiksi mänty, puhutaan lähtökohtaisesti MT (keskikarkea tai karkea) ja sitä karummista maaperistä. Näille pohjille ei ole taloudellisesti järkevä (riippuen toki tuottovaatimuksesta) istuttaa mäntyä, kuusta tai mitään muutakaan.”
RR tuossa jo harvinaisen ja oikein konkreettisen osuvasti kirjoittelikin yleistämisestä. Itse kuitenkin pidän suurena epäonnistumisen riskiä mt-pohjalla männyn kylvämisessä. Varmaan jossain ei heinittymisen riski ole niin suuri, ettei esteitä kylvön onnistumiseen ole, minun metsissäni ei tällaista tilannetta ole.
Muillakin maaperillä on mahdollista laittaa kuusta ja mäntyä sekaisin. Lisäksi juurikääpä tuo omat mausteensa kasvatusketjun valintaan. Pohjoisessa, missä Reiman metsät pääosin käsittääkseni sijaitsee, ei tätä ilmeisesti tarvitse ottaa huomioon ja moni ei joko tietämättömyyden, sinisilmäisyyden tai muun syyn takia ota etelässäkään. Useinhan metsä vaihtaa omistajaa ennen ongelman paljastumista.
Autoveron lasku rahoitetaan käyttömaksuja korottamalla, joten kansalaisten käytettävissä oleva rahamäärä ei lisäänny. Jos ihmiset saadaan kuitenkin vaihtamaan autokanta nuorempaan, rahaa autoiluun käytetään luultavasti enemmän. Itse vaihdan autoani mahdollisimman harvoin, uskon sen olevan taloudellisin tapa.
Tällä hetkellä ei Tolopaisella ole mitään estettä vaihtaa autoansa keski-euroopasta tuotavaan pikkudieseliin. Oletko ajatellut tällaista vaihtoehtoa, vai onko se jälleen tarkoitettu vain ohjeeksi muille, mutta ei sinulle?
”Työt voidaan tehdä etänä kotoa, jos joku sellaista tarvitsee. ”
Edelleenkään kaikkien työ ei ole pelkkää excelin pyörittämistä. Samassa lehdessä, jossa oli sähköautovertailu, laitettiin terveellä tavalla jäitä hattuun tulevaisuuden visioiden suhteen: Sähköautojen markkinaosuus on hypetyksestä huolimatta meillä edelleenkin vain 0,3% (taisi pitää sisällään lataushybridit) ja vaikka kasvu olisikin vauhdikasta, valtaosa uusista autoista on vielä pitkään ihan tavallisia polttomoottoriautoja. Tämä tarkoittaa sitä, että tällaisilla ajetaan edelleen ainakin seuraavat 30 vuotta.
Ihmisten liikkumistottumuksia on puolestaan selvitetty muutaman vuoden välein tehtävillä tutkimuksilla. Vapaa-ajan matkojen osuus on merkittävä, muistaakseni puolet. Vaikka joku toimistotyöläinen onnistuisikin järjestämään itselleen etätyön, valtaosa ei siihen pääse ja loput ajot tulee vapaa-ajan matkoista. Mitään hyppäystä scifimaailman visioihin ei siis lähivuosina liikenteessä tule tapahtumaan. Ei edes tällainen tavoite sitä saa aikaan, kun mukavuudenhaluiset aikuiset vaan puhuvat sähköautoista ajaessaan polttomoottoriautoilla lyhyitäkin matkoja:
Hallitus on asettanut energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi lisätä kävellen ja pyörällä tehtäviä matkoja 30 prosentilla.
RR: ”En vaivaudu edes lukemaan tuollaisia tutkimuksia, kun tiedän mistä lähtökohdista niitä tuotetaan.”
Suotta tutkimuksia lukea, voi jopa joutua muuttamaan omaa mielipidettään.
Minä en osaa nimetä yhtään seikkaa, missä tuo tutkimus antaa virheellistä tietoa. Toki jos tyytyy lukemaan vain iltapäivälehden otsikot, riski väärinkäsityksille on suuri.
Koritarkastus on yksi vuosihuollon tarkastuskohde muiden joukossa. Riippuu valmistajasta, miten tarkastus huoltojen yhteydessä on tarkoitus dokumentoida. Jos siis huolto on tehty, koritarkastuskin on tehty. Muutenhan huolto sanoisi tehneensä vuosihuollon, mutta jättäneensä osan huoltokohteista tekemättä. Siihen harva vapaaehtoisesti ryhtyy.
