Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kun puhutaan markkinahinnasta, ei puhuta vuosia jälkeen jääneestä hintatasosta.
Oletan, että kommenttini arvokasvusta taisi tulla ymmärretyksi. Voin jatkossa koittaa olla täsmällisempi termien kanssa.
Näätä: ”Välillä tulee vastaan asuntoja, joissa on valmiina vuokralainen, jonka vuokrasopimus on useiden vuosien takaa ja selvästi markkinahintaa alhaisempi.”
Silloin ei puhuta vuokran markkinoilla määräytymisestä.
Näätä: ”Kun tuolla aiemmin kerrottiin, että metsätilojen ostoon ei tarvita mitään laskelmia vaan näppituntuma riittää.”
Minulla ei sellaista näppituntumaa ole, millä tarjousta tilasta tekisin. Lasken excelissä hintaa pitkään ja hartaasti. Toki näppituntumaa ja joitain tunnuslukuja käytän tuloksen oikeellisuuden arvioimiseen.
Näätä: ”Siksi tärkeää olisi tunnistaa, että mitä toimenpiteitä on aiemmin tehty ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa.”
Rajanvetoa tämäkin, miten asiaa määritellään. Näkeekö menneisyyden esim. latvuksen osuudesta eli onko puusto ollut hetki sitten ylitiheä vai tarvitaanko siihen tietoa edeltävistä toimenpiteistä (joista on todennäköisesti vaikea saada luotettavaa tietoa).
Oikeastaan merkittävin menneisyyteen vaikuttava seikka on edellisen sukupolven puuston laji ja terveys. Muuten on vaarana ostaa nätti nuori kuusikko, joka paljastuu vasta myöhemmin lahoksi. Mutta koitan tuota riskiä aina huomioida. Varttuneemmissa puustoissa asiaa täytyy yrittää arvioida muilla tavoin ja laskea siihen riittävästi riskirahaa.
Talouselämässä oli artikkeli saksalaisten ongelmista. Minusta hyvä huomio oli se, että keski-euroopan vihervasemmiston on helppo kerätä irtopisteitä vuosien tai vuosikymmenien päähän ajoittuvilla diesel- yms. kielloilla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että autoteollisuus on maailman toiseksi suurin teollisuuden ala, jota ei populistit noin vain ohjaile. Nyt eletään kohun huippua, jolloin ei pitkäjänteisiä linjauksia kannata tehdä. Ilmassa on liikaa tunnetta ja lobbareita, mikä vaikeuttaa faktojen löytämistä.
Ei tarvitse meilläkään mennä montaa vuotta taaksepäin, kun meille syötettiin teollisuuden suunnalta uhkakuvia puupulasta. Hetkeä myöhemmin oltiin jk-huuman huipulla ja ylituotantopuheet pahimmillaan. Nyt tiettyjä professoreita myöten toppuutellaan uusiutuvan, kotimaisen raaka-aineen käytön kasvun tavoittelua, kun metsät ei heidän ja muun vihervasemmiston mielestä kestä lisääntyviä hakkuumääriä. Samaan aikaan teollisuus ei pysty ostamaan kaikkia tarjolla olevia harvennusleimikoita, vaikka puun tuotanto on hoitorästeistä ja hirvituhoista johtuen määrällisesti tehotonta.
Pysähtykää joskus katsomaan asioita hiukan kauempaa. Kuka yrittää ohjata ja ketä ja miksi.
Tietysti tulojen ja menojen diskontattu ero, mutta sen voi tässä yhteydessä tiivistää arvokasvuksi, jos tällainen oikaisu sallitaan. Ei metsä ilmaiseksi kasva ainakaan minulla.
Kartellit poislukien, vuokrataso määräytyy markkinoilla kuten puunkin hinta. Minä en kartellissa ole, joten vuokraan asuntoa markkinaehtoisesti. Ostajan ei edellisiä vuokrasopimuksia tarvitse pohtia, kuten ei edellisiä harvennuksiakaan tai muita kasvatusketjuun liittyviä asioita. Ainoa seikka on nykytila eli ennuste tulevaisuudesta, koska sen ja koron perusteella määräytyy ostohinnan kehitys tulevaisuudessa. Asunnossa kunto eli paljonko asunnosta voi vuokraa olettaa saavansa tai paljonko rahaa kuluu remonttiin ja mikä on vuokrataso sen jälkeen. Metsässä taas on omat remonttinsa eli raivaukset, ojitukset, tiestö jne.
Minusta ainoa merkittävä periaatteellinen ero metsässä on muihin kohteisiin verrattuna pitkä aika eli koron vaikutus.
Näätä: ”Metsäsijoittamisessa osaltaan hassua on se, että olemme edeltävän/edeltävien metsänomistajan tekemien päätöksien vankeja. ”
Missä emme olisi? Osakkeita ostettaessa emme käytännössä pääse vaikuttamaan yhtiön toimintaan edes ostohetkestä eteenpäin. Mutta metsässähän palstan arvo määräytyy sen hetken tilanteen mukaan eli mikä on ennuste puun arvokasvusta. Mikä muu olisi mahdollinen peruste hinnoittelulle? En siis oikein ymmärrä, mikä tuossa on hassua. Tietysti voi alkaa urakoitsijaksi, voittaa kilpailusta urakan ja koittaa tehdä siinä tulosta. Tällöin ei kuitenkaan puhuta sijoittamisesta, vaan yritystoiminnasta.
Puuki: ”Litran kone. 80-luvulla niiden teho oli 50 hv kieppeillä ja sen allekin.
Onkohan kestävyysongelmia odotettavissa noin viritettyinä .”
60-luvulla litran koneesta otettiin 30-40 hv, eikä 80-luvulla ollut epäilystä 50-heppaisten kestävyydestä viristysasteen takia. Itse ainakin oletan, että koneiden osat mitoitetaan kuormitusten mukaan, ei iskutilavuuden mukaan aivan kuten jousituskin mitoitetaan kuorman mukaan eli 60-luvun Corollan jousituksen perusteella tämän päivän Corolla ei ole kaksinkertaisesta painostaan huolimatta liian painava kokoisekseen. Moni asiantuntijanakin itseään pitävä levittää varmana tietona pikkuturbojen huonoa kestävyyttä. Itse en kuitenkaan ongelmaa ole huomannut todellisessa elämässä. Onhan noita jo käytössä ollut sen verran, että ongelmista pitäisi olla yleistä tietoa. Se, että VV-konsernissa jakoketjut venyvät, ei liity millään tavalla tähän asiaan. Olihan samaa vaivaa Touaregissakin ja oliko siinä 3-litrainen kone. Tai jos Fordin kone särkyy, on se Fordin ongelma, ei pikkuturbojen ongelma. Onhan koneiden hajoaminen ollut ongelmana mm. Nissanin King Capin 2,5-l dieselissä ja jossain 1,8-litran Freelanderissa, taisi Minissäkin (tarkoitan nykyistä mallia, en alkuperäistä) olla jotain ongelmaa ainakin joskus.
Vastauksia kuuluukin olla yhtä monta kuin vastaajiakin, keskiarvotilastosta ei oikeaa vastausta löydy.
Sinä ostit korkeakorisen katumaasturin siviilikäyttöön, joten kaikki siitä aiheutuvat lisäkustannukset menevät metsätalouden piikkiin. Oletettavasti matalalla autolla ajot siviilissä hoituisi yhtä hyvin. Käytännössä 0.5-1 litran lisäkulutus on ainoa suht selkeästi määriteltävä lisähinta eli satasen vuosikulusta puhutaan sinun ajomäärilläsi. Aletaan olla aika maltillisella tasolla, jos ei aleta spekuloida hankintahinnalla eli paljonko vastaava farkku tms. olisi ollut halvempi. Kun joskus sanoit lava-autoosi tulevan saman verran kilsoja kuin toiseenkin eli 10 tkm/vuosi, hehtaareihin nähden ajomäärä on mielestäni valtava. Tällöin tullaan taas sen kysymyksen ääreen, onko tuollaisella kannattavaa niitä ajaa ja onko ajot ylipäätään tarpeellisia.
Näätä: ”Gla, en ymmärrä pointtiasi. Ilman ”sijoittamisen teoriaa” ei pitkällä aikavälillä voi lyödä keskimääräistä tuottoa vaikka olisi kuinka intoa ja mielenkiintoa. Lyhyellä aikavälillä kuka tahansa meistä voi menestyä niin osake- kuin metsäsijoituksissa, mutta sen toistaminen vaatii muutakin kuin onnea.”
Kun minä sijoitan rahojani, en näe riskiä ja tuottoa pitkän aikavälin keskiarvotaulukoista. Minun sijoituksissani ratkaisee minun osaamiseni eri aloilla ja se on aivan eri asia kuin markkinoilla toteutunut tulos keskimäärin. Sama pätee meistä useimpiin, joilla ei ole laajaa asiantuntemusta kaikille aloille. Teorioiden keskellä on pakko rajata pelikenttä tämän reunaehdon mukaiseksi, jottei kyse olisi pelkään onneen luottamisesta ja tikan heittämisestä. Tällöin vastaavan riskin kohde on mielestäni enemmän kuin tuhannen taalan kysymys.
MaalaisSeppo: ”Nyt päästiin asiaan. Metsän kasvatuksen kannattavuus tuli mukaan. Sitä voisi verrata auton pidon kannattavuuteen. Olisi mukava tietää, miten metsätalouden kannattavuuskellokkaat perustelevat autoilunsa taloudellisuutta.”
Tämän otsikon aiheeseen liittyen en niinkään ole kiinnostunut kannattavuuskellokkaiden autoilun taloudellisuudesta. Kiinnostavampaa on se, miten autovalinta metsäkäyttöön liittyen poikkeaa muista tarpeista ja paljonko siitä tulee lisää kustannuksia. Ja tehostuuko metsätalous autovalinnan myötä tuon lisähinnan verran vai onko auto pelkkä rasite kustannuksissa.
