Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Se on myös yksi syy, miksi sijoittamisen teoriaa ei kannata ihan kirjaimellisesti ottaa. Mikä on vastaavan riskin vaihtoehtoinen sijoituskohde, kun arvopaperimarkkinoilla joutuisi heittämään tikkaa.
MM: ”Hirvieläinkolarit ovat lisääntyneet mutta ei kuulemma hirvikolarit. Erityisesti on lisääntyneet peura ja kauriskolarit. Nykyään ne niputetaan yhteen tilastoon kaikkien kanssa. Tiedä sitten mikä on totuus.”
Hirvikolarit on tilastoissa omina tietoinaan ja luvut ovat luotettavia. Hirvikolarien määrä ainakin valtakunnan tasolla on voimakkaasti ja yhtäjaksoisesti kasvanut vuodesta 2011 alkaen. Muiden hirvieläinten osalta onnettomuustilastot eivät ole olleet luotettavia muutamaan vuoteen, koska poliisi ei enää pidä kirjaa peurakolareita, joissa ei satu henkilövahinkoja, ole osallisena rattijuoppo tai aiheudu vahinkoa tien rakenteille.
En tiedä, milla tahdilla Näätä puuta myyt, mutta vertailukelpoisten hintojen saaminen on ainakin muille kuin suurten tilojen omistajille hankalaa tai käytännössä mahdotonta. Kun hinnat vaihtelee myynnin ajankohdan mukaan, leimikon koon mukaan, puutavaralajien mukaan yms. muuttujien mukaan, on noiden vertaileminen faktapohjalta käytännössä itsensä pettämistä. Vain ostaja tietää, milloin kyse on puuntuottajan näpeissä olevasta asiasta ja milloin muista tekijöistä. Toki toisessa ketjussa RR:n mainitsema aivojen toiminta (valtaosa päätöksistä tiedostamattomia) on tuttu juttu, siksi oleellista onkin tunnistaa se, mitä tiedän ja mitä en tiedä. Pahinta on mielestäni luulla tietävänsä. Siksi itse ainakin sallin itselleni näppituntuman, tunteen tms. määritelmän mukaisen päätöksentekotavan käytön, koska kukaan ei pysty läheskään kaikkia asioita laskemalla oikein laskemaan, kun lähtötiedoissa on liikaa tuntemattomia muuttujia.
Parasta mahdollista tietoa on syytä käyttää, mutta kun paras mahdollinen tieto sisältää liikaa epätarkkuutta, on syytä olla luottamatta sellaiseen laskentaan.
Ylen uutisen alareunassa on laatikko, josta voi laittaa palautetta. Kannattaa siis kirjoittaa, josko se uutisoinnin kriittisyyteen jotain vaikuttaisi. Itse juuri laitoin, joten nähtäväksi jää. Jokin aika sitten laitoin oikaisun liikennettä käsittelevään juttuun (liikennesäännöt mainittu väärin), mutta siihen ei oikaisua tullut. Voi siis olla, ettei toimitusta kiinnosta sisällön laatu. Mutta mitä useampi hirviuutisointin puuttuu, sitä suuremmaksi todennäköisyys oikaisusta tai ainakin jatkossa uutisoitavien asioiden käsittelyn tason paranemisesta ehkä kasvaa.
Ihmettelinkin, miksi kirjoittajat ovat aktivoituneet poistelemaan osan tekstistään. Se onkin moderaattori, joka on ollut asialla. Tarve sellaiseen tällä tahdilla kyllä ennakoi viestiketjun lukitsemista, kun muutenkin käsitellään kovin etäisesti metsään liittyviä asioita.
Jees: ”Nyt kohti Kaakonkulmia joten pureskelkaa kuorineen säilykepurkkinne.”
En epäile yhtään, etteikö tuo säilykepurkki olisi hyvä ajaa ja etteikö se olisi kuljetuskyvyltään vastaaviin korkeakorisiin verrattuna taloudellisuudeltaan ja suorituskyvyltään kilpailukykyinen ja muihin eurooppalaisiin verrattuna yhtä luotettava eli säilykepurkikisi määrittely aika epäonnistunut, kun tarkoitus on vaihtaa autoa muutaman vuoden välein. Sitä en kuitenkaan tajua, miksi kesämökki pitää varta vasten ostaa 300 kilsan päästä, kun alta 100 km säteelläkin ihan varmasti olisi tarjolla mukavia paikkoja. Toki mökkimatkat ovat henkilöliikennetutkimuksen mukaan vain 1% ajosuoritteesta, eikä siis siten yhteiskunnassa mikään suuri yksittäinen ympäristöongelma. Henkilökohtaisella tasolla tilanne voi silti olla ihan jotain muuta.
Ensin pitää määritellä ylihinta. Sellaistahan ei ole, on vain hinta, joka muuttuu koron muuttuessa.
Voin kyllä pudottaa laskentakorkoa naapuritilan kohdalla, jos katson siitä olevan hyötyä. Ja mikä ettei olisi, kun verrattuna kahteen erilliseen palstaan näin saisi helpommin leimikkojen kokoa kasvatettua, tieasioiden hoitoa yksinkertaistettua jne. Noiden rahallisen arvon laskenta on käytännössä näennäistarkkuutta eli näppituntuman käytöstä todellisudessa puhutaan, mutta missään tilanteessa yhtenäisen palstan koon kasvusta ei taatusti ole haittaa eli tilan kilpailukyky paranee. Ja tietysti 100 ha tilaan 10 ha liittäminen lisää on eri asia kuin 20 ha tilaan liittäminen 10 ha lisää.
Minäkään en pidä itseäni sijoittajana, mutta metsät on vierailta ostettu, joten mitään suku-, yms. rasitteita niihin ei liity ja siksi kaikki periaatteessa on kaupan. Toisaalta jos metsää myisin, pitäisi olla seuraavakin siirto valmiiksi mietittynä. Jos metsästä saa kelpo hinnan, mikään ei takaa uuden metsän hankkimista tätä edullisemmin eli myynti ei välttämättä olekaan hyvä kauppa. Asiaa voisi verrata erääseen autokauppaan, jossa 7 vuotiaasta hyvitettiin 63% sen ostohinnasta. Kuulostaa huippuhyvältä tarjoukselta. Mutta kun samaan aikaan uuden hinta oli noussut 1,86-kertaiseksi, kovin edulliseksi ei vaihto tullutkaan.
Tehokkain keino vähentää päästöjä on turhasta auton käytöstä luopuminen. Otatko Jees haasteen vastaan? Perustetaan Metsälehden keskustelupalstan joukkue kilometrikisaan ja kirjataan vain ne ajot, millä on korvattu autoilua. Ei siis kelpuuteta lenkkeilyä.
Berzan maininta maanomistamisesta ei ole kiinnostava. Onhan todettu, että omistajilla on erilaisia intressejä. Osittain tämän monipuoistumisen jopa metsälaki uusittiin.
Kiinnostavaa on se, moniko hirvimies harjoittaa metsätaloutta kestävästi. Juurikääpäisen metsän kasvattamista en sellaiseksi laske.
