Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”että fossiiliset aineet jätetään ja…”
Sanoiko Oras, mitä otetaan fossiilisten tilalle vai oliko ajatuksena ainoastaan lopettaa fossiilisten käyttö? Heidiltä tuota ainakin haluaisin kysyä. Merjan, Sirpan ja Pirkon mielipide kiinnostaa myös, jos vähitellen alkavat sellaisen olla muodostanut.
Jees: ” En minä ainakaan monia vaatteita viitsi kuljetella ja vaihdella kun metsään töihin lähden. Ja silti joskus aina pääsee vesisade yllättämään ja joudut istumaan hyväänkiin penkkiin märillä vaatteilla.”
Kieltämättä yksi vanhalla autolla ajamisen etu on se, ettei ihan jokaisesta tahrasta tarvitse mieltään pahoittaa. Lapsiperheessä metsäajot on kuitenkin vähiten tahroja tuottavaa käyttöä ja kun siitä huolimatta sisusta on pysynyt yllättävän vähällä siivouksella riittävän puhtaana, en asiaa sinun näkökohdallasi voi perustella. Penkille voi laittaa irtosuojan, jos mielummin märissä tai likaisissa vaatteissa haluaa matkustaa. Niin ammattilaisetkin tekee, ei nekään työkalujansa sotke. Suojuksiakin usein heidän autoissaan näkee. Katsoo vain, että suojus sopii yhteen sivuturvatyynyjen kanssa. Itse kyllä yleensä vaihdan kuivat vaatteet matkalle, paljon ikävämpää märissä vaatteissa on matkustaa kuin vaihtaa ne kuiviin. Tavaratilan pohjallakin on irtomatto ja tarvittaessa sahan alla sanomalehti. Ei haise tavaratilakaan bensalle.
Puuki: ”Mutta se, että autolla ei edes pysty peräkärryä vetämään , kertoo heikosta vetokyvystä muutenkin.”
Suurin syy on vetokoukun puute. Yleensä autoilla voi kärryä vetää, hybrit yms. on poikkeus. Jollekin Toyotalle (Auris hybrid?) katsoin suurimmaksi sallituksi kuormaksi 345 kg eli 200 kilon kärryn jälkeen hyötykuorma on olemattoman pieni. Toki taimilaatikot saa noinkin kuskattua, mutta itse en kärryä tarvitsevana tuollaista autoa valitsisi.
Jos ei koukkua tarvitse, auton vetokyky lienee käyttäjän tarpeisiin riittävä eli on väärin sanoa vetokyvyn olevan heikko.
Visakallo: ”Auton todellisen kutuksen mittaukseen on vain yksi ainoa keino, jota Gla varmasti käyttääkin, eli kirjata ostetut litrat ja ajetut kilometrit ylös. Sillä saadaan näkyviin mm. kesä- ja talvikulutuksen ero, ja se, lisääntyykö kulutus auton iän myötä, yms.”
En ole kirjannut noita ylös 20 vuoteen, mutta yleensä tankkausten yhteydessä silti lasken edellisen tankillisen kulutuksen ja nollaan trippimittarin. Ajotietokone laskee keskikulutusta pidemmältä ajalta. Muutaman desin ero tuolla tavalla saaduissa lukemissa on, kun joskus olen tankillisen jaksolla myös ajotietokonetta seurannut.
Autolehtien mittausten mukaan ajotietokoneiden tarkkuudessa on haarukkana lähes oikeista luvuista aina yli litran virheeseen. Ja aina niin, että tietokone näyttää todellista vähemmän. Omissa mittauksissa jää matkamittarin virhe huomioimatta, mikä sekin aavistuksen kaunistaa lukemia. Sikäli käyttökelpoinen menetelmä kyllä on, että erot ajotavassa, vuodenajassa yms. asioissa kyllä tulee luotettavasti esiin.
Visakallo: ”Mikähän siinä on, etten ole koskaan tarvinut erikseen metsäautoa, vaikka asun eri paikassa kuin metsät ovat.”
Traktorin pitäminen metsäajoja varten on varmaan mahdollista vain harvoille, kun yleensä metsät ei traktorimatkan etäisyydellä ole.
Jokin aika sitten paransin eräästä ajourasta n. 300 m osuuden henkilöautolla ajettavaan kuntoon summalla, joka menisi minulla 0,55 litraa nykyistä isommalla kulutuksella. Joka vuosi. Samalla tuli tehtyä kääntöpaikkakin, johon mahtuu myös parkkiin 2-3 autoa.
Puuki: ”Pienet moottorit lämpiää tavallista enemmän kun joutuvat koville. Turboahdin varsinkin käy kuumana eikä moottorit kestä välttämättä niin hyvin kuin pitäisi. Päästöt lisääntyy samalla niistä normikulutuslukemilla saaduista arvoista.”
En ole kuullutkaan, että pikkumoottoreilla olisi tuollainen lämpiämisongelma. Valmistajan tehtävänä on mitoittaa moottorin jäähdytys lämmön tuottoa vastaavalle tasolle ja jos tässä on epäonnistuttu, kyse ei ole pikkumoottoriin liittyvästä ongelmasta, vaan valmistajan jäädytysjärjestelmän mitoitukseen liittyvästä ongelmasta, millä ei ole mitään tekemistä iskutilavuuden kanssa.
Jos konetta pitää rasittaa normaalia enemmän, silloin käyttöikä lyhenee. Tuo kuitenkin riippuu tehosta eli tehotonta moottoria joudutaan rasittamaan enemmän kuin tehokkaampaa. Jos pikkumoottorin teho on riittävä auton tarpeisiin kuten yleensä on, ei sitä tarvitse rasittaa sen enempää kuin vastaavan tehoista isompaakaan. Otetaan esimerkiksi vaikka Mazdan tai Toyotan 1,8…2-litraiset vapaastihengittävät, joista irtoaa suunnilleen saman verran tehoa kuin n. 1,4-litraisista turboista. Minun käsittääkseni molempia kuormitetaan saman verran, jos ajotapa on samanlainen. Oletko eri mieltä Puuki?
Päästöt toki lisääntyy normikulutuksilla saaduista arvoista aina, kun moottoria rasitetaan normikulutuksen ajosykliä enemmän. Koskee niin pieniä kuin isojakin moottoreita.
Puuki: ”Jos halua riittää selvittää väitteiden todenperäisyyttä pikkukoneiden kestävyysongelmista, niin löytyy varmaan googlettamalla.”
Kun laittaa aihetta koskevia hakusanoja, tulee lähinnä vastaan VAG:n TSI-moottoreiden ongelmia. Siinä kyse on jakopäähän liittyvistä ongelmista ja siinä ei ole kyse pikkuturboista, kun konsernissa sama ongelma koskee isompiakin koneita. Olihan Jessen Touaregissakin ketju venynyt. Sitten tulee linkkejä, missä joku ns. asiantuntija esittää samanlaisia epäilyjä kuin sinäkin. Faktaa ei kuitenkaan löydy. Jos löytyy, olistko ystävällinen ja laittaisit sellaista jakoon? Voitaisiin lopettaa tämä jatkuva juupaseipäs-keskustelu.
Kyllä, aika paljon ennen turbojen yleistymistä tuollaisista nyrkkisäännöistä puhuttiin. Olisiko ollut 40-50 vuotta sitten. Mitään tekemistä ei nykyaikana tuollaisilla säännöillä olekaan, mutta sitkeästi ne alitajunnassa työtään tekevät.
Miten Puuki perustelet pienimoottoristen ohjearvoihin verrattuna suuren kulutuksen kovalla rasituksella? Ja mistä ohjearvoista ylipäätään puhut? Valmistajan ilmoittamista normikulutuksistako?
Ja tarkoitatko, että suuri kulutus heikentää moottorin kestävyyttä vai mitä kommenttisi loppuosalla tahdot sanoa?
Ensin käsiteltiin kuormurit, sitten formulat ja nyt on vuorossa panssarivaunut. Seuraavaksi kai lentokoneet, ellei laivat tai junat ole aiemmin vuorossa.
Yhden ja kahden litran koneiden vertailusta Jätkä laittaa faktaa peliin. Ellei sen puutteessa jouduta tyytymään oman mielikuvituksen muokkaamaan mutuun ilman minkäänlaista käsitystä komponenttien mitoituksesta.
Wanhajätkä: ”Tottakai liiottelen niinkuin tekin.”
Minä koitan pysyä totuudessa, joskus raivostuttavuuteen saakka (vai mitä Visakallo?), mutta aina joku vaihtoehtoisen totuuden kertojiakin uskoo ja taas mennään.
”Kyllähän se on selväksi käynyt että isohko kuutiotilavuudeltaan oleva moottori jaksaa tehdä töitä pidempään. Ne tosiautot on poikkeuksesta löytyneet Japanista. Ehdottomana huippuna on ollut Toyota.”
Mallisarjassa isompi on yleensä tehokkaampi ja tehokkaampaa ei tarvitse rasittaa kuten pienempää. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, ettei kyse ehkä olekaan iskutilavuudesta?
”Omaa valintaa on kuitenkin kuitenkin turha hehkuttaa. Ollaan vaan hiljaa ja tyytyväisiä, eihän sitä kannata kateelliselle naapurille kertoa kuinka miellyttävällä ja kaikinpuolin loistavalla autolla ajelen…..ostaa perhana vielä samanlaisen ja joudun taas vaihtaan erilaiseen….”
Sinähän se täällä levität naapureilta kuulemaasi juttua taloudellisten pikkuturbojen lyhyestä käyttöiästä.
Näätä: ”Näin on, mutta ymmärsin viestistäsi että yksikään kemera-hakemus ei ole vielä bumerangina tullut.”
Tarkoitus oli sanoa, että kun selvästikään myyjä ei ollut tilanteen tasalla, arvoitukseksi jäi kemeroiden kohtalo. Onneksi tähän saakka ei takaiskuja ole tullut.
Jätkä: ”Jos taas se [kemera] on otettu, mutta tuloksia ei näy, niin silloinhan on hieman eri juttu.”
Tuostahan on kyse. Sekä siitä, että on olemassa mahdollinen hoitovelvoite ja/tai siitä, ettei ole mahdollisuutta rästikohteeseen tukea hakea.
Jätkä: ”Jos tilakauppa on KEMERoista kiinni, niin on kyllä parempi kun siirtyy jollekin muulle alalle.”
Onneksi kukaan ei ole vielä sanonut tilakaupan olevan tästä kiinni. Kyse on siitä, tuleeko kohde hinnoiteltua oikein ja toisaalta siitä, onko myyjällä velvollisuus antaa oikeaa tietoa yleensä vähintään kymmenien tuhansien eurojen arvoisessa kiinteistökaupassa. Aina kyse ei ole pelkästään parin päivän raivauksesta. Voi olla esim. 10 ha nuoren metsän hoitoa, jota ei saa pystykaupalla myytyä, mutta jota ei ole tarkoituksenmukaista maahankaan kaataa. Varsin vitsikäs tilanne olisikin, jos tukea haettaessa kävisi ilmi, että kuviota rasittaa hoitovelvoite. En tiedä, miten asiaan suhtauduttaisiin, kun hoitovelvoitetta ei ole noudatettu, mutta selkeä pyrkimys on laittaa kuvio kuntoon.
