Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tuttu osti aikanaan verovapaata autoa ja myyjä kehui, kuinka sen voi kolmen vuoden kuluttua myydä voitolla pois (elettiin aikaa, jolloin autovero oli nykyistä kovempi). Tuttavani kysyi, onko se niin huono, että pitää vaihtaa kolmen vuoden kuluttua.
En minäkään autoa myytäväksi aio hankkia. Käyttöä varten autoni hankin.
Sen olen oppinut, ettei autoalan kehitystä voi kovin paljon ennustaa. Toki hybridien uskon yleistyvän, kun markkinoille saadaan kilpailukykyisiä malleja ja kansa vähitellen turtuu ajatukseen monimutkaisesta tekniikasta. Olihan vielä 80-luvun lopussa porukkaa, joka karsasti ns. tietokoneohjattua polttoaineen suihkutusta, kun 2-kurkkuinen kaasari edusti luotettavaa tekniikkaa, mielellään käsiryypyllä. 90-luvulla alkoi loppua sähköikkunoita pelkäävät, kun veivattavat alkoi olla harvinaisia, eikä sähköikkunat olleetkaan vikapesiä. Nyt moni pelkää pieniä turboja, mutta kun noita on liikenteessä, vähitellen asenteet muuttuu. Sama on edessä hybrideilläkin, joten esteenä on vain hinta ja monissa malleissa ei enää oikeastaan sekään.
Sen sijaan kysymys diesel vs bensa on vaikeampi. Kun autoverotukseen otettiin päästökomponentti mukaan, diesel paransi kilpailukykyään. Pienemmän kulutuksen takia vero suhteessa bensaan laski ja dieselien myynti kasvoi selvästi. Pian kuitenkin polttoaineen hintaetu väheni ja dieselin suosio hiipui. Jostain syystä hankintahinnoissakin diesel on taas karannut bensamalleilta karkuun. Markkinoilla tuo tarkoitti muutama vuosi sitten pientä haastetta, kun työsuhdeautoilijoiden dieselit tuli 3-vuotiaina vaihtoikään, mutta vastaavaa kysyntäbuumia kuin uuden myynnin aikoihin ei ollut. Nyt sitten dieselin asema näyttää päinvastaiselta kuin päästöjen huomioimisen alkuaikoina, joten laidasta toiseen mennään. Verottaja pitää huolen siitä, että jatkossakaan mitään logiikkaa ei tässä ole, joten en suostu ennustamaan noiden tulevaisuutta. Lisäksi pianhan tiedemaailma löytää bensamallien päästöistä jonkin ongelman, jolloin aletaan taas puhua dieselin puolesta. Kun vielä Berner juuri vakuutti, ettei suunnitelmia dieselin käyttörajoituksiin ole, on syytä epäillä jotain olevan tekeillä.
Jos kuitenkin käytettyjen dieselien hinnat selvästi putoaa, tulee siitä minulle kiinnostava vaihtoehto. Jokuhan nuo loppuun kuitenkin ajaa, joten uuden auton ostaja on se, joka elinkaaren päästöt ratkaisee.
Jätkä: ”Kyllä tavallisen autoilijan kannalta on kuitenkin tärkein asia kustannukset”
Tuo on varmasti merkittävin yksittäinen valintoja ohjaava tekijä. Välillä kuitenkin tuntuu siltä, että mukavuudenhalu, laiskuus ja muut vaikeammin määriteltävät jutut menee tuonkin yli. Kun ajatellaan autovalinnoissa esim. valtaosalle tiloiltaan täysin riittävään Farkku-Golfia tai vastaavaa autoa, silti paljon myydään huomattavasti kalliimpia, muttei tiloiltaan sen parempia autoja. Joku syy siis ohjaa herkästi hinnaltaan kaksinkertaisen auton hankintaan. Tätäkin kannattaa pohtia kulkutapamuodon valinnan ohella, kun ajattelee autoilun kustannuksia. Ei kannata ottaa itseään esimerkiksi, koska silloin herkästi aletaan perustella omia valintoja asian miettimisen sijaan.
Jätkä: ”Jos Hybridiautoa, niin siinä on tehokkaat bensakoneet ja tehokkaat sähkömoottorit, se on kallis ja kuluttaa bensaa yhtä paljon kuin pelkkä bensa-auto, ellei pyöritä vain muutaman kilometrin päivittäisessä ajossa.”
Kun Mitsun Outlanderista tuli töpselihybridi markkinoilla, kiinnostuin siitä välittömästi. Koriltaan korkeaa katumaasturia en halua, mutta kun autolle annetaan yhdistetyksi kulutuksen arvoksi vajaat 2 l/100 km, voin antaa monta asiaa anteeksi. Tekniikan Maailman testissä auto kuitenkin vei maantiellä yli 7 l/100 km ja kun auto maksaa liki tuplasti sen, mitä hyvä auto yleensä maksaa, kiinnostus loppui siihen paikkaan.
Minulla ajot on pääosin pitkähköja matkoja maantietä ja muutaman kilometrin päivittäiseen ajoon on huomattavasti parempiakin vaihtoehtoja kuin tuollainen Mitsu. Arvaako kukaan, mitä ajattelen vaihtoehtona? Rautalankaa väännän sen verran, etten esitä autosta tai autoilusta luopumista.
Wanhajätkä: ”Gla, onko se polkupyörä metsämiehen paras auto? Toki kunnioitan niitä joiden harrastus on pyöräily. Nyt kuitenkin puhutaan autosta.”
Tietenkään pyörä ei ole auto. Sen sijaan se on yksi tarkoituksenmukainen tapa liikkua paikasta toiseen ja koska auton valinnassa toivottavasti on kyse tarkoituksenmukaisen liikkumistavan valinnasta, en pidä sen suurempana rikkeenä tämän puolen esiin tuomista kuin esim. sähkön tuotannon ympäristövaikutuksista keskustelua.
Onko sinulle muuten autoilu harrastus? Harrastatko autollasi esim. kaupassakäyntiä, metsään ajamista, työmatka-autoilua jne. Tuskin. Ajattelutapaasi taitaa kuvata se, että pyöräilyä pidät harrastuksena, et yhtenä kulkutapamuotona muiden rinnalla. Toki pyöräily voi olla harrastuskin, samoin autoilu. Yleensä autoilu harrastuksena osataan pitää tällaisista keskusteluista erossa toisin kuin pyöräily. Pientä ruuvausta siis korvien välissä tarvitaan melko yleisesti tässäkin suhteessa.
Wanhajätkä: ” Minä ajelen ihan vaan huviksenikin mantuja tarkkaillen. Ei minua ilmasto huoleta pätkääkään omilla tekemisillä kun tiedän mitä maailmalla tapahtuu.”
Noinhan venäläiset ja kiinalaisetkin varmaan ajattelee. Nyt Trump yrittää levittää päästöjen merkitystä vähättelevää ajattelutapaa Amerikassa, kun siellä jo alettiin hyväksyä tosiasiat.
Meillä n. 70% matkoista on vapaa-ajan matkoja ja 30% työhön tai opiskeluun liittyviä. Se kannattaa pitää mielessä muodostaessaan mielipidettä siitä, miksi autoilua verotetaan raskaasti, mihin suuntaan yhteiskunta liikennettä yrittää kehittää ja mikä on fossiilisten raaka-aineiden käyttämisen arvoista toimintaa.
Ihan noin itsestään selvää ei ole autoilun kannattavuus. Toki veroja maksetaan, mutta kyllä sitten aiheutetaan kustannuksiakin.
Jees, ajan tosiaan autoni loppuun, vuosi tai kaksi elinkaarta on jäljellä. Teknologiariippuvainen en ole, joten hankin mahdollisimman taloudellisen auton, mikä muut vaatimukset täyttää. Hybridi tai sähkö ei ole itsetarkoitus. Mutta jos sopiva hybridi löytyy, ilman muuta se menee harkintaan. Farkku-Golfin tilat, mielellään 16-18 cm maavaraa, luotettava teknikka, jarruttoman kärryn vetokykyä n. 600 kg ja hinta nykytason mukaan enintään n. 30 ke. Ehdotuksia otan vastaan.
Saat hyvän pyörän 19″ rengassarjan hinnalla.
Tolopaisen kommentti edustaa juuti sellaista ajattelutapaa, josta koitin varoitella. Haetaan syyt olla muuttamatta omaa käytöstä.
Tietenkään kaikkia ajoja ei tarvitse hoitaa pyörällä auton sijaan. Vain ne, mitkä on tarkoituksenmukaisia. Toki myöhästyy, jos lähtee liian myöhään liikkeelle. Vaivaa muuten monia autollakin liikkuvia. Kukapa ei olisi selittänyt ylinopeuttaan kiireellä.
Mikä Tolopaisen mielestä tekee pyöräilystä vaarallista? Autoilijat vai? Se onkin hyvä syy pysytellä auton käytössä.
Kauppareissut onnistuu hyvin pyörällä, mutta ei kasseja ohjaustangossa roikottamalla. Ajatko autoa ostoskassit ratissa roikkuen ja onko se ok vai mikä oli tuon kuljetustavan esittelyn idea? Taisi olla taas yksi epäonnistunut yritys osoittaa pyöräily huonoksi kulkumuodoksi. Itse kuskaan kaupasta 20 kg tavaraa kerralla, hienosti kulkee 7 km per suunta.
Tolopaisen kukkarossa ei polttoainelasku ehkä tunnu, mutta taas on liikenteessä yksi auto turhaan, jonka takia poliitikot miettii tapoja rajoittaa liikennettä.
Kalle Kehveli: ”Wanha jätkälle kommentista täyskymppi. Suomessa olisi pahaa ylireagointia asettaa mitään rajoituksia polttomoottoreille. Saksassakin suuret kaupungit ovat erittäin puhtaita, niin kuin ruotsissakin. Mutta ne maailman lopun saarnaajat, lobbarit, voivat saada tyhmissä poliitikoissa aikaan tosi tyhmiä päätöksiä.”
Ennenkin olen kysynyt ilman, että kukaan on osannut vastata eli miten suomalaisen henkilön ajamana pakoputkesta tuleva tavara vaikuttaa vähemmän ympäristöön kuin venäläisen tai kiinalaisen?
Meidän tehtävänä on vähentää omia päästöjä ja kansainvälistä yhteistyötä tehdään, jotta hommaan saataisiin laajuutta. Se, että meidän ei tarvitsisi vähentää päästöjämme, koska jossain muualla aiheutetaan enemmän päästöjä, on täysin kestämätön ajattelutapa. Pietarilaiset voivat ajatella ihan samoin, joten kehitys ei ala sieltäkään. Kenen siis pitäisi aloittaa päästöjen vähentäminen? No, tuo on todella tyhmä kysymys, vaikka siihen moni muutosvastarintalainen takertuukin. Sen sijaan, että haetaan syytä olla vähentämättä päästöjä, parempi kysymys on se, millä tavoin päästöjä yritetään vähentää. Päätöksen tyhmyyskin riippuu siitä, mitä asioita painotetaan ja mitkä ovat vaihtoehtoisia keinoja vähentää päästöjä.
Jees on täysin oikeassa siinä, mihin suuntaan kehitys kulkee. Vielä ei kaikkien silti ole tarkoituksenmukaista hankkia sähköautoa tai edes hybridiä. Yhä useampi noin kuitenkin tekee ja varmasti monille se jo nyt on riittävän hyvä, jos kallista hintaa ja vanhakantaista asennoitumista ei huomioida. Toisaalta millä tahansa autolla ajetaan tälläkin hetkellä valtava määrä kilometrejä turhaan, esimerkkinä eräs 1,5 kilsan työmatkalainen. Toki yksi Jees Harjavallasta ei hänkään maailmaa pelasta luopumalla turhista autolla ajamisistaan, mutta kun ainakin isommissa kaupungeissa suurin osa ajomatkoista on alta 5 km ja iso osa alta 3 km, noistakin kertyy jo melkoinen ajosuorite ja niistä osa taatusti olisi kuljettavissa muulla tavoin kuin autolla. Puhumattakaan ruuhkista, melusta, tilantarpeesta ja liikkumattomuuden ongelmista eli yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista ja siitä, että monilla 10 kilsan työmatka on sekin kuljettavissa pyörällä. Jos ei 5 pv/vk ympäri vuoden, niin osana päivistä ainakin. Ei tietenkään kaikilla keikkamiehillä, mutta monien rutiini kulkee aamulla kahvikupin äärestä autoon, sillä töihin ja neljältä autolla kotiin. Ainoa este pyöräilemiselle on oma asenne, ellei surkeaa fyysistä kuntoa lasketa, johon sitten ennemmin tai myöhemmin haetaan ratkaisuja yhä kasvavia menoja aiheuttavasta terveydenhuoltojärjestelmästä.
Sähköntuotantotavoista huolestuneiden kannattaa muistaa se, paljonko pyörän liikuttaminen vaatii tehoa autoon verrattuna. Pyöräilijä polkee muutaman kymmenen tai lujaa ajaessaan muutaman sadan watin teholla, auton liikuttamisessa puhutaan kymmenistä kilowateista. Kaupunkiajossa keskinopeudessa ei suurta eroa ole. Jessen työmatka, joka on hyvin sujuva reitti, kuluu googlemapsin mukaan autolla 4 minuutissa, pyörällä 6 minuutissa. Itse olen pääsääntöisesti ajanut pyörällä matkat hiukan nopeammin kuin googlemaps laskee. Autolla matka-ajat pitävät hyvin paikkaansa.
