Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä, onko Martin Hägglund kenraalin poika, mutta tämä tapaus tapahtui Suomessa, joten suorittavalla on ilmeisesti mielessään jokin toinen tapaus.
Kansalaisluottamusta on vaikeampi arvioida. Faktat pöydässä aihetta luottamukseen ei mielestäni ole, jos 4-6 hirveä per 1000 ha on ok ja 2,5 on kohtuuton vaatimus. Riistahallinto on kuitenkin valtio valtiossa, joten siellä ei tällaisilla asioilla ole merkitystä.
Timppa: ”Kuka jakaa ”törkeää” tietoa ja millaista?”
Konsulteilta tulee tietoa jos jonkinlaista. Itsekin olen saanut neuvoja uudistaa juurikääpäinen kuusikko kuuselle tai lykätä ylitiheään koivikon harvennusta runkojen järeyttämiseksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että omistaja tekee päätökset ja muut ovat vain vastuuttomia neuvojia. On karmea tilanne, jos ydinliiketoiminnan keskeiset päätökset tekee joku muu kuin omistaja tai jos päätökset tehdään perusteella ”no kun se sano niin”.
RR: ”Keskimääräisen 30 ha:n metsätilan omistajalle, joka haluaa itse hoitaa omaa metsäänsä puuntuottoa maksimoiden (eli maapohjan tuottokykyä täysimäärisesti hyödyntäen), ja säästyvät varatkin makaavat pankkitilillä inflaation syötävinä, jaksollinen kasvatus on taloudellisestikin ok.”
Tarkoitatko, että muille jaksollinen kasvatus ei ole taloudellisesti ok?
”perusteita myöntää suurempaa lupamäärää ei sillä hetkellä ole .”
Koska tavoitekanta on asetettu liian suureksi ja rhy:n puheenjohtajan mielestä kannan pudottaminen on kohtuuton vaatimus. Perusteita lupamäärän kasvattamiseen kyllä olisi vaikka muille jakaa, jos tavoitekannan määrittelyssä otettaisiin huomioon sidosryhmien mielipide.
Eikös tuo Hägglund ole sama kaveri, jonka metsästyskoiran sudet söivät? Taatusti tuollainen vaikuttaa intressiin alentaa susien määrää enemmän kuin sorkkaeläinten määrää.
”Valitettavasti konservatiivisimpien omaa etuaan puolustavien fossiilienergiaänkyröiden (anteeksi, jos joku löysi itsensä) on vaikea hyväksyä, että ei olekaan enää yhtä ainoaa vaihtoehtoa vaan useita.”
Polkupyörää olen koittanut tarjota vaihtoehdoksi kulkutavan valinnassa lyhyillä matkoilla, mutta asian miettimisen sijaan yleisempää taitaa olla miettiä syitä, miksi ei voi luopua nykyisistä tavoistaan. Jessekin ajelee 1,5 kilsan työmatkat autolla, vaikkei tarvitse edes lastentarhan kautta ajaa. Tosin sekin olisi noissa olosuhteissa pyörällä kuljettavissa.
Mahtaako Jees edes ymmärtää, millaista arjen ylellisyyttä tuollainen työmatka on? Ja se sitten haaskataan autossa istumiseen. En käsitä.
Kun suorittavan mielestä hirvikannan pudotuksen suurin este on ikääntyvä metsästäjäporukka yms. asiat, miksi hirvikannan tavoitetaso kuitenkin halutaan pitää korkeana eli vuotuinen kaatojen määrä suurena? Miksi riistahallinto kynsin hampain pitää kiinni noista luvuista, eikä sidosryhmien mielipide vaikuta yhtään mitään tavoiteltavan kannan kokoon? Sidosryhmien näkemys on suunnilleen nykyisen kannan puolittaminen.
Jos halua olisi pudottaa hirvikanta liikenneturvallisuustavoitteiden edellyttämälle tasolle, mutta resurssit eivät riitä, miksi metsästäjät eivät pyydä yhteiskunnalta apua?
Olenko suorittava oikeassa, että syy on puhtaasti itsekäs oman edun tavoittelu, millä selittelet hirvityhjiöitä, olemattomia taimikkovahinkoja, autoilijoiden vastuutonta käytöstä ja hirvikannan alentamisen vaikeutta? Jos apua pyydettäisiin, särkyisi maakunnista merkittävä valtarakennelma, kun ns. ulkopuoliset pääsisivät mukaan hirvipolitiikkaan. Valta ilman vastuuta on tilanne, josta ei luovuta.
<EDIT: kieliasua siistitty>
Kalle Kehveli: ”Hybridit ovat monissa testeissä olleet selvästi suuriruokaisempia kuin normiautot.”
Mainitsetko nyt aluksi vaikka kolme testiä, jossa noin on käynyt? Katsotaan sitten, mitä tarkoitat monilla testeillä vai onko se klassista tyhjän puhumista kuten ”tutkimusten mukaan” ilman että on ainoatakaan tästmällistä tutkimustulosta käytettävissä. Ja mikä on vertailukohta hybridille, vastaava bensa- tai dieselmalli?
Kalle Kehveli: ”Saksalaisetkaan eivät ole löytäneet vielä oikeaa eko-auton mallia, kun testeissä hybridit ovat kuluttaneet normiajossa 70-80% luvattua enemmän.”
Paljonko niiden luvataan normiajossa(?) kuluttavan?
Kalle Kehveli: ”Toyota Yaris hybridi 100000 km kestotestin keskikulutus 6,4l.”
Missä tuo testi on julkaistu?
Kalle Kehveli: ”Ei paljon Toyotan vehkeet kehuja saa. Karmeita ajaa suuremmissa nopeuksissa, ja kulutus nousee jyrkästi.”
Muodostatko mielipiteen Toyotan malleista yhden Yariksen perusteella vai mistä olet tuollaiseen mielipiteeseen päätynyt? On tietysti selvää, ettei Yarista ole tehty moottoritieajoa varten, Corolla ja Avensis ovat sitten toista maata.
Kalle Kehveli: ”Meidän 2x suurempien mersujenkin keskikulutukset 5 litran molemmin puolin. Volkkareissa oli keskikulutus 4,5 litran tuntumassa. Saa siinä hydridiä hakea, joka pystyy samaan. Meillä ei juuri kaupunkiajoa ole.”
Mikä malli on 2x suurempi kuin ilmeisesti Yaris, johon vertaat? Onko mittana pituus, paino, teho vai joku muu määre?
Keskikulutusta ei tietenkään voi verrata, kun ei ole vertailukelpoisia tuloksia. Maantiellä hybridin etu on pienimmillään, mutta TM:n hybritestissä 10/2017 Toyota Prius ja Hyundai Ioniq kuluttivat maantieajossa 4,3 l/100 km. Kaupungissa lukemat olivat 4,4 ja 4,5 l/100 km. Nuo ovat siis tuloksia, joita ei mittarivirhe tai lukuja kaunisteleva ajotietokone vääristele, kuten käytännössä jokaisen oman autonsa kulutuksia seuraavan tuloksia.
Keskikulutuksia voi arvioida käyttötestien perusteella, jossa Auris Hybridin kulutus oli 5,6 l/100 km. Se oli selvästi alempi kuin saman kokoluokan pelkällä bensamoottorilla varustetuissa autoissa. Opel Amperan kulutus oli 4,8 l/100 km, mutta lataushybridin kulutusta on vaikea verrata tavalliseen autoon. Polttoainekulut oli kuitenkin kilpailijoita alemmat, joten en ihan heti usko sinulla olevan niin poikkeuksellisen taloudellisia autoja, etteikö hybridit niille pärjäisi.
Suorittava porras: ”Kun käyt lukemassa salistilastoja , et voi väittää että ei olisi puututtu .”
Luetaan onnettomuustilastoja. Vuoteen 2011 saakka onnettomuudet vähenivät vuosituhannen taitteen katastrofin korjauksen seurauksena. Silti edelleen vuosittain rypistyi peltia 1220 autosta. Kun Kaarlo ja kumppanit olivat sitä mieltä, että tuollainen määrä kolareita, joissa kuoli muutama ja loukkaantui satakunta, on ok ja ihmisten sijaan hirviä pitää siksi alkaa suojella, tilanteeseen puuttuminen tosiaan alkoi tuottaa tulosta. Onnettomuuksien määrä
2012: 1366
2013: 1573
2014: 1623
2015: 1808
2016: 1881
Tuolla ajanjaksolla kolareiden määrä on siis kasvanut 54%. Miten tämä tilanteeseen puuttuminen muodikkaasti sanottuna noin niinkuin sinun itsesi mielestä onnistui?
Suorittava porras: ”Noihin onnettomuuksiin vielä sen verran ,että Iltasanomien kannesta löytyy tällä hetkellä uutinen , joka kannattaa lukea. Hirveä huomattavasti vakavampi uhka liikenteessä ovat tulevaisuudessa ikääntyvät kuljettajat .”
Tällä hetkellä hirveä huomattavasti vakavampi uhka on mm. ylinopeudet ja puutteellisella ajokunnolla, kuten alkoholin tai huumeiden vaikuuksen alaisena tai väsyneenä autoa ajavat. Mutta miten se liittyy hirvikolarikeskusteluun? Voitko suorittava vastata tähän, kun säännöllisesti keskustelua tuolla verukkeella koitat ohjata aiheen sivuun?
