Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
RR, jälleen heittelet väitöksiä ”tavoite on ollut” jne. Kenen tavoite, joulupukinko? On ollut viittaa menneisyyteen, mutta minä ainakin katson tulevaisuuteen ja koska olen aloittanut metsätalouden harjoittamisen vasta nykyaikana, minulla ei ole painolastina 50-luvun virkamiesten aiheuttamaa katkeruutta.
Mjo on täysin oikeassa. Matematiikkaan se ei liitykään, vaan metsätalouteen. Exceliin voi syöttää mitä tahansa lukuja, tulos näkyy viivan alla. Se ei ole vaikeaa. Onnistuminen vaatii sen, että osaa syöttää sinne luvut, jotka toteutuu.
”Vallalla ollut puuntuotannon maksimointitavoite on johtanut siihen, että uuden metsän syntymisen varmuutta on alettu maksimoimaan kustannuksista piittaamatta.”
Mitä tarkoittaa ”on alettu maksimoimaan kustannuksista piittaamatta”? Ketkä ovat? Millaisella kustannustasolla toimitaan, kun kustannuksista ei piitata?
Yhtä faktapohjaisesti voisin sanoa, että halvempia uudistusmenetelmiä on alettu suosia tuloksesta piittaamatta. Mitään järkeä tuollaisessa kommentissa ei kuitenkaan olisi, joten en tee siitä itselleni mantraa.
Julkisen talouden tasapainotus talouskasvun varaan rakentaen on ennenkin todettu käyttökelpoiseksi menetelmäksi vain ennen vaaleja.
Jos veroja ei kerätä nykyistä enemmän, on julkisen velan lyhentäminen mahdotonta. Vai mistä kassasta ehdotat lyhennykset maksettavan, kun nykyäänkään ei rahat siihen riitä?
Minulla on ollut vähäpäästöinen auto vuodesta -97 ainakin, jos rekisteriotteen merkintää pidetään kriteerinä.
Millä tavalla nykyisestä autostasi aiheutuvat päästöt vähenee vaihtaessasi sen uuteen? Paalaatko autosi? Entä millä tavalla autoveron poisto edesauttaa talouskasvun junaamiseen?
Näätä: ”Kun isäntä lopulta jätti maalliset huolet, perilliset pistivät metsät matalaksi ja myivät ne eteenpäin. Tilan ostajat hakkasivat mitä jäi jäljelle ja nyt siellä kasvaa hoitamaton taimikko. Onhan myös näitä esimerkkejä, missä perikunta ei pääse yhteisymmärrykseen metsänhoidosta, jolloin taimikot kasvavat vesakkoa ja luonto hoitaa puiden karsimisen.”
Eli metsäpalstan ostaja laittoi rahansa riskin suhteen parhaan tuoton antavaa kohteeseen uudistamisen kustannukset minimoiden. Tuloksena on sama kuin riitaisan perikunnan taimikon tilanteessa eli tulevaisuuden tulot 0 €.
Kiistämättä tähän tuntuu nuo ekonomien metsänkasvatusohjeet johtavan, kun kiistellään vain koron määräytymisperusteesta ja diskonttauksen tärkeydestä, mutta ei anneta luonnonvoimille sille kuuluvaa arvoa.
Näätä: ”Kun ollaan päädytty uudistamisessa valitsemaan puulajiksi mänty, puhutaan lähtökohtaisesti MT (keskikarkea tai karkea) ja sitä karummista maaperistä. Näille pohjille ei ole taloudellisesti järkevä (riippuen toki tuottovaatimuksesta) istuttaa mäntyä, kuusta tai mitään muutakaan.”
RR tuossa jo harvinaisen ja oikein konkreettisen osuvasti kirjoittelikin yleistämisestä. Itse kuitenkin pidän suurena epäonnistumisen riskiä mt-pohjalla männyn kylvämisessä. Varmaan jossain ei heinittymisen riski ole niin suuri, ettei esteitä kylvön onnistumiseen ole, minun metsissäni ei tällaista tilannetta ole.
Muillakin maaperillä on mahdollista laittaa kuusta ja mäntyä sekaisin. Lisäksi juurikääpä tuo omat mausteensa kasvatusketjun valintaan. Pohjoisessa, missä Reiman metsät pääosin käsittääkseni sijaitsee, ei tätä ilmeisesti tarvitse ottaa huomioon ja moni ei joko tietämättömyyden, sinisilmäisyyden tai muun syyn takia ota etelässäkään. Useinhan metsä vaihtaa omistajaa ennen ongelman paljastumista.
