Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tahvonen itse Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa joskus n. vuonna 2008 sanoi kuten AJ tuossa edellä eli kyse oli laskentamenetelmän kehittämisestä, jonka itse nimesi sormiharjoitukseksi. Meteli ei kuitenkaan noussut pyrkimyksestä kehittää menetelmiä, vaan laskelmissa käytetyistä lähtöarvoista. Ihan aiheesta Tahvonen esittikin toiveen asiallisen kritiikin esittämisestä, kun Pöllön tavoin moni asiantuntijakin taisi mennä vipuun.
Minusta ensimmäinen asia metsäekonomiassa on ymmärtää, millä oletuksilla lasketaan.
Jees: ”Olenpa sellaisenkin pöljyyden Lahden moottoritiellä nähnyt…”
Jolloin esim. 3 kilsan mittaisen ohituksen aikana suurinta sallittua ajamaan pyrkivä häviää n. 37 sekuntia. Se kannattaa pitää mielessä, jos pinna alkaa rekan perässä kiristää.
Ei sillä, että rekan ajotapaa puolustaisin. Ajattelin vain, että kun moni ei parin kilsan ylinopeutta pidä minkäänlaisena ongelmana eli ajelee helposti tuon verran yli. Rekalle ei tuollaista nopeuden kasvattamista kuitenkaan sallita, kun omat aikataulut venyy jopa yli puoli minuuttia.
Jees: ”Harrastus on tässäkin maksanut ja voisi silloin olettaa, kun täälläkin useimmat VAIN harrastaa metsätaloutta, se on nähty, niin onko aivan huonoa kulkea sinne harrasteelle laadukkaalla harrasteautolla. Sillä puolellahan ei kustannuksia lasketa. Lasken itsenikin tuohon metsätaloutta VAIN harrastavaksi joten sallittakoon silloin kakkosauto ja sille laadukas kuosi. Ja sitä ei tavisvolkkareista tai toyoista löydä.”
Kiitos rehellisyydestäsi.
Minullekin metsätalous on pikemminkin harrastus kuin elinkeino, mutta silti tavoitteet on toisenlaiset kuin sinulla. Kyse on nimenomaan metsätalouden harrastamisesta ja siinä kustannuksia lasken. En oikein ymmärrä, millaista talouden harrastamista olisi se, missä kustannuksia ei laskettaisi.
Autoilun kuosien merkitys on karissut pois jo vuosia sitten tai ehkä oikeastaan muuttanut muotoaan. Tavisvolkkarin ja toyotan kuosi edustaa juuri sitä tyyliä, minkä ulospäin haluan antaa silloin, kun asialla on merkitystä. Itselleni sitten muilla asioilla on enemmän merkitystä kuin kuosilla, onneksi tavisvolkkarissa ja toyotassa nekin kohtaavat, ei tarvitse elää skitsofreenikon elämää.
Tolopaiselle kommenttina, että sylinterien määrä ei ratkaise suorituskykyä. Sen määrittelee pääasiassa auton teho ja paino. Ajotaito ja suhtautuminen liikennesääntöihin sitten määrittelee, miten rekasta pääsee ohi. Itse olisin huolissani itsestäni, jos Jessen auton tasoisella laitteella tulisi rekan ohituksessa hiki. Ratkaisua asiaan en lähtisi hakemaan autokaupasta, vaan ratin ja penkin välistä.
RR: ”Mikä teitä siinä närästää, jos joku yrittää tehdä tulosta metsästä taloudellisesti, vähin kustannuksin, eikä kovalla työllä ja isoin uudistusinvestoinnein puun määrää tavoitellen.”
Keskustelua käydään siitä, miten tuo tavoite on mahdollista saavuttaa. Ei siitä, tavoitellaanko rahaa vai kuutioita.
RR: ”Glakin yrittää parhaansa mukaan väheksyä taloudellista ajattelua (Tahvosen sormiharjoitukset) – MIKSI? Mikä siinä noin hiertää?”
En kyllä ole huomannut, missä väheksyisin taloudellista ajattelua. Tahvosen sormiharjoitukset otin mukaan, koska huolimatta Tahvosen kommenteista, usein on löytynyt keskustelussa joku, joka on niihin vedonnut kasvatusmenetelmästä mielipidettään luodessaan. Eli käyttää tuloksia vastoin niiden tekijänsä ajatuksia. Onko sinusta tuo mielekästä ja edustaako se pyrkimystä taloudelliseen tulokseen vai pikemminkin tikan heittoa vasemmalla kädellä (oikeakätisen kaverin ollessa kyseessä)?
Jätkä: ”Jokainen, joka on kulkenut silmät – (siis ne kaksi, jotka ovat otsan alapuolella) – auki, on varmaan nähnyt, että puiden kasvettua yli viisi metrisiksi, on mätäs sen alla jo pehminnyt ja rapautunut. Puu alkaa olla vaarassa kallistua johonkin suuntaan.”
Tuossa vaiheessa puun juurista on ehkä 10% mättään alueella, joten ei puu mättään varassa ole.
Jätkä: ”Vastapainoksi voisin asettaa väitteen, että rehevillä mailla kemiallinen laikkukäsittely jokaista tainta varten erikseen on AINOA tapa tuottaa kunnollisia puita, jotka eivät jossain kehitysvaiheessa kallistu.”
No asetatko tuollaisen väitteen vai miksi kirjoitat konditionaalissa?
Mutta hinnoitteliko ostaja kesäaukon yksikköhintoihin huonon talviharvennuksen eli olisiko kesäaukon hinnat olleet paremmat ilman talviharvennusta? Sitä tuskin tiedämme, koska ostajan hinnoitteluperusteita ei meillä ole tiedossa. Kauppamenetelmän kannattavuudesta emme siis tiedä mitään. Vain sen, että talvikohde meni kaupaksi.
Reima, kyse kommentissani oli siitä, miten luontaista uudistamista perustellaan jääkauden jälkeisillä tapahtumilla. Teitkö siemenpuuhakkuun, joka on muuten ollut mukana moittimiesi tahojen suosituksissa maailman alusta asti, jääkauden jälkeisiin tapahtumiin vedoten vai jostain muusta syystä?
Toki kommenttiani sopivasti muuttelemalla saat kommenttini kuulostamaan tyhmältä. Harmi vain, että tällöin tyhmyys perustuu ihan sinun itsesi luomaan kuvitelman. Minä en voi sinua kieltää tai estää uskomasta sellaiseen. Voin vain ihmetellä haluasi uskoa siihen.
Sinä olet ehkä hankkinut metsäsi siirtymäajan porsaanreikien turvin. Tuon voi kuitenkin jo unohtaa, kun tällä hetkellä ei tätä mahdollisuutta ole ja tässä keskustelussa kyse on metsän kasvatuksesta, ei kiinteistöbisneksestä.
Kannattaa huomioida sekin, että kun raivauskohteessa on tarkoitus poistaa ylimääräisiä puita, poistettavien sijainti on tällöin lähellä säästettäviä. Vaikka pieni kanto pian lahoaisikin (tuohon uskon riskin perustuvan), raivaustarpeen aiheuttava tiheys riskiä kuitenkin kasvattaa. Kun puun oksat ovat kiinni toisissaan, niin ovat myös juuret. Ja mitä vauhtia hyvässä kasvussa olevan kuusen oksat kuten myös juuristo leviääkään. Siinä saa lahottajat pitää kiirettä putsatessaan juurikääpää maaperästä tartuntaa uhmaavien kuusten levittäytyessä entistä laajemmalle alueelle.
Visakallo: ”Gla:lla meni jo selitysten puolella, ettet usko itsekään omia juttujasi. Jos perehdyt vähän syvällisemmin autoliiketoimintaan, huomaat valmistajien ja myyjien kateen tulevan peltiä koriin lisäämällä.”
Eiköhän pikkuautoissa isompiin verrattuna ole muutakin eroa kuin korin pellin määrä. Se perusrakenne esimerkiksi, jota tosin kuluttaja ei mitenkään näe, mutta jonka kehitystyö on todella kallista. Itse korin valmistaminen onkin eri asia, kun peltiä prässiin liukuhihnatahtia menee.
Maailman yhdellä kilpailuimmista markkinoista ei pärjää löysällä kateasetannalla. Toki katumaastureiden markkinat ovat perushenkilöautoa kannattavammat, jota meidän autoverotus korostaa. Kilpailukykyisen tuotteen valmistaminen ei kuitenkaan ole helppoa, esim. isojen autojen luokasta on pudonnut lähes kaikki tavalliset merkit pois ja vain ns. premiumit on jäljellä. Joku Amerikan tai Kiinan markkina ehkä poikkeuksena, kun siellä on paljon sellaista mitä Euroopassa ei ole. Jos isomman auton hinnan nousu perustuisi pääosin kateprosentin nostoon, alkaisi hinnat nopeasti laskea ja pikkuautojen tarjonnan vähentyä.
