Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Harvennetun metsikön tilavuus ei jätettyjen puiden parantuneesta kasvusta huolimatta saavuta kiertoajan aikana harventamattoman metsikön tilavuutta.”
Harventamattomassa metsikössä kiertoajan kasvu on suurempi kuin harventamattomassa. Kuitenkin luontainen poistuma on harventamattomassa suurempi ja poistuma alkaa jo suhteellisen nuoressa metsässä. Epäilen, ettei harventamaton siksi ole parempi hiilivarasto kuin harvennettu. Puhumattakaan siitä, miten korjattu puusto käytetään (esim. korvaamaan öljypohjaisten materiaalien valmistusta).
”Vanhan metsän uudistamisen jälkeen kestää useita vuosikymmeniä ennen kuin kasvu uudessa metsikössä vastaa uudistetun metsän kasvua.”
Puhutaanko nyt kuvion vuosikasvusta m3/ha? Jos puhutaan, eikö tuo ole turhan vaatimaton näkemys ainakin talousmetsästä puhuttaessa. Pienaukkohakkuut ja muut vastaavat kohteet sekä Lapin karut metsät on asia erikseen, niissä kasvun elpyminen voi kestää hyvinkin pitkään. Toisaalta ei sellaisesta metsästä paljon hiiltäkään poistu.
Ihan varmasti paljon turhia ominaisuuksia käyttöä hankaloittamassa nykyautoissa on. Mutta kun kaikki tietokoneella ohjataan, kyse on vain ohjelmistosta. Monet ominaisuuksista on sellaisia, ettei niiden lisääminen autoon maksa yhtään (yksi täppä tietokoneessa oikeaan paikkaan) ja kun näin saadaan varusteluetteloa kasvatettua, myynti sujuu paremmin. Minun kaltaiseni, jotka pitävät laajoja valikoita huonoina ja ilman katseen siirtämistä vaativia kytkimiä hyvinä, on vähemmistö. Markkinointitutkimuksissa on päädytty nykyisiin systeemeihin, sattumaa ei autoteollisuudessa ole mikään.
Start stop on päästömittausten optimointien peruja, kovin vähän sillä normaalissa arjessa keskikulutukseen on vaikutusta. Ehkä oikeasti ruuhkaisessa paikassa tilanne voi olla toinen. Sujuvasti systeemi minunkin kokemukseni mukaan toimii eli ei siitä suurta haittaa käytön kannalta ole.
Vararenkaasta en halua luopua. Muutama vuosi sitten tarvetta oli ja tietysti hetkellä, jolloin ylimääräistä aikaa ei hinausauton odotteluun ollut. Vartissa matka jatkui, enkä myöhästynyt mistään.
Vararenkaan puuttuminen uudesta autosta ei ole ongelma. Vasta silloin, kun sille ei autossa ole paikkaa. Onhan meistä useimmilla toinen rengassarja joka tapauksessa puolet vuodesta joutilaana. Omassani oli alunperin tilapäispyörä, mutta yksi tavaratilan lokero poistamalla täysikokoinen rengas mahtui. Mukavampi sillä oli ajella kuin tilapäispyörällä siihen saakka, että ehdin rengasliikkeessä käydä.
Jessen kommentti renkaiden kunnosta on hauska. Muistellaan vain Touaregin renkaita. Mutta ehkä terävät esineet osaa väistää vaihtoon menossa olevaa autoa.
En ole Volvon automaatilla ajellut sitten 25 vuoteen ja tuolloin ajamani 240 automaatti oli jokseenkin kamala. Saattoi olla huonossa kunnossakin, joten ei siitä sen enempää Mutta eikö kaikissa automaateissa kuitenkin ole kick down? Ohituksissa ei homma saa olla sekunnista kiinni, eikä ohitukseen mielestäni tarvitse lähteä kaasun pohjaan survaisemisella, pieni ennakointi ja jouhevampi ajotapa toimii oikein hyvin ainakin itselläni. Turvaväli ohituspaikkaa odottaessa on toki tämän edellytys. Dsg toimiessaan on mielestäni varsin sujuva nopeissa kiihdytyksissä.
Uusimmassa TM:ssä oli lyhyt Octavia Scoutin testi. Jäi vaikutelma, että toimittaja arvosti tarpeettoman korkeuden karsimista. Ajettavuus on parempi kuin korkeammassa katumaasturissa, mutta silti maavaraa on saman verran. Ja onhan järjetöntä, että kulutuksia yritetään laskea pieniäkin yksityiskohtia viilaamalla, kun samaan aikaan ilmanvastus on 80-luvun Volvon tasoa.
Visakallon mainitsemasta Konasta en tiedä, mutta toisella Konalla olen ajellut jo useamman vuoden ja suosittelen samaa muillekin:
Toki me päätämme käytöstä, mutta yhteiskunta luo edellytykset käytölle ja ohjaa sitä mm. lainsäädännön ja verotuksen avulla. Ei ole vaikeata ennustaa, mihin suuntaan metsätalouden toimintaedellytykset kehittyisivät tiettyjen ryhmien saadessa lisää valtaa ja kuka olisi vallitsevan politiikan eli tuotettujen hyötyjen maksaja. Näyttöä tämän mekanismin toiminnasta on ihan tarpeeksi hirvipolitiikan osalta.
Tällä hetkellä vihreillä on gallupeissa huikea suosio, joten kysyntää ilmastopanelien ja muiden vihreiden tutkijoiden lausumille tuntuu olevan. Vaikka suosio on saavutettu oppositioasemassa ilman näyttöä vastuullisesta toiminnasta ja siksi toivottavasti tasaantuu konkreettisia valintoja tehtäessä, minusta kehityksestä on syytä olla huolissaan. Ihmisen käytös ei ole aina loogista, esimerkkinä persujen jytky ja Trumpin valinta. Mielestäni metsätalouden ekologiset ja taloudelliset piirteet olisi sovitettavissa yhteen huomattavasti nykyistä paremmin, mutta tällaisen toiminnan edellytyksiä ei yhteiskunta ole kyennyt parantamaan. Metsälain vapautuminen oli periaatteessa askel oikeaan suuntaan, mutta luultavasti käytännössä ei ilmaston ja ympäristön kannalta tilannetta parantanut, eikä tarjoa aktiiviselle metsätalouden harjoittajalle olennaisia mahdollisuuksia liiketaloudellisen kannattavuuden parantamiseen. Suurin merkitys lieneekin erityiskohteet poislukien mahdollistaa passiivinen metsien hoito ja siihen mahdollisuuteen varmasti moni tarttuu.
Visakallo: ” Toivottavasti ylin valtiojohto herää ajoissa torjumaan tätä vakavinta rauhanajan uhkaa mikä maatamme on kohdannut.”
Mielestäni nyt viimeistään olisi teollisuuden ja tuottajien päästävä samalle puolelle pöytää, jotta viesti menisi perille. Tukin hinnoista yms. asioista voidaan jatkaa riitelyä, mutta sovitaan kaksi asiaa, jota vastaan taistellaan yhdessä: Perusteettomasti kotimaisen, uudistuvan raaka-aineen tuotantoa terrorisoivat ilmastopaneelit ja hirvieläinpolitiikka. Intressi on molemmissa yhteinen. Lisäksi suomalainen metsätalous ei ole uhka ilmastolle, päinvastoin. Hyvin kasvavien metsien hakkuurästit ja hirvituhot koittaa kyllä parhansa mukaan ilmastotavoitteita kampittaa. Mielestäni on surullista ja minua vanhempaa kaartia loukkaavaakin, että vuosikymmenien mittainen, osin taloudellisesti kannattamatonkin työ jäisi hyödyntämättä ja saavutuksia pidetään itsestäänselvyytenä. Kun puuston kasvua on saatu parannettua ja potentiaalia on runsaasti jäljellä, pitää keskittyä luomaan mahdollisuuksia tämän raaka-aineen hyödyntämiselle sen sijaan, että aletaan miettiä, miksi tätä mahdollisuutta ei pitäisi hyödyntää. Metsien kasvun parantamisen alkamisen aikoihin oman maan edun vastaisesti toimiville oli ihan oma, metsäaiheinen nimityskin. Tuo on edelleen ajankohtainen asia.
Tolopainen: ”Eihän noiden vaikutusta tiedetä tarkasti, kaikki lämpötilamallit on tietokoneilla laskettuja ennusteita, niihin joko luotetaan tai sitten ei, kun parempaakaan tietoa ei ole.”
Jos nyt oikein kommenttisi tulkitsin, sinä kuitenkin tiedät, ettei ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ole.
Katsotaan syksyllä, menikö ennuste oikein. Tarpeeksi monta ennustajaa kun saadaan mukaan, joko osuu oikeaan ja voi alkaa paukuttaa henkseleitään.
Ihan tarkkaan en muista, mutta eikös erään 80-luvun toisinajattelijan ennusteen mukaan meidän metsien pitäisi olla jo kuollut.
Toki auringon aktiivisuus vaikuttaa ilmaston lämpötilaan, mutta suinkaan ainoa vaikuttava tekijä se ei ole. Verrataan vaikka suunnilleen samalla etäisyydellä auringosta olevaan kuuhun, hiukan poikkeaa siellä lämpötilat maapallon lämpötiloista, vaikka yhtä aktiivinen aurinko sitä lämmittää. Mistä sitten tuokin ero johtuu. Todennäköisesti väärin mitattu tai ei ainakaan voi millään tavalla verrata maahan, kun kiertoratakin on erilainen.
Tarve tuulenkaatojen korjuuseen riippuu siitä, paljonko tuulenkaatoja on. Muutama kuusi ei tarvetta aiheuta ja vaikka seuraavana vuonna kaatuisi muutama lisää, ei tilanne siitä mihinkään muutu.
Itse pidän jättöpuiden suosimista aiheellisena. Vaikka luonto puita metsään kaataisikin, aukossa on kovin vähän potentiaalista kaadettavaa ja siten muutama jättöpuu parantaa tilannetta sen kuvion osalta. Tietysti jos puhutaan puolen hehtaarin kuviosta, tilanne on yhdentekevä.
