Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Villisikaa en ole koskaan edes nähnyt, mutta peurakolari pyörällä ei ole ollut kovin kaukana.
Nyt jo pyöräilijätkin ovat vaarassa hirvien takia, varmaan väärä tilannenopeus. Ehkä jopa 40-50 km/h.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005240290.html
Tiirola kertoi lehdessä, että yhteydenottojen määrä on hyvä indeksi hirviongelmasta puhuttaessa. Kuitenkin sanoi, ettei metsästäjä-maanomistajien kohdalla ongelmia ole.
Kenen puolella MTK oikeasti on? Tasapainoillaanko tässä asiassa tyhjänpäiväisenä organisaationa jäsenmaksuja keräten, kun jäsenistön kesken on molempien intressiryhmien edustajia vai ollaanko selkeästi jotain mieltä asiasta? Voisiko Tiirola pitkästä aikaa ottaa kantaa tilanteeseen?
Kepun kansanedustajalta kysyin sorkkaeläinten tilanteesta, kun tämä puhui kauniisti metsätalouden näkymistä. Vastaukseksi sain, että riista pitää ottaa huomioon. Taisi olla valitettavan tyhjentävä vastaus, mutta eipä Olavi Ala-Nissilä ole ennenkään luottamustani saanut.
Siirretty viestiketjuun ” Avoimia kysymyksiä metsänomistajien kannalta MTK lle ”
Ongelmaksi vain aluskasvittomassa kuusikossa tulisi se, mistä hirville ja peuroille sen jälkeen löytyisi sijaa eli tuskin koivikon kuusikoksi muuttaminen metsätalouden harjoittajan asemaa parantaisi. Tilanteeseen on yksi ainoa lääke ja se on sopusoinnussa Tolopaisen ajatusten kanssa. Hirviä saa olla metsissä 1-2 per ha, mutta ylimääräiset joutaa pakastimeen. Tällä niitä on 5 / ha ja lisäksi peuroja kymmenkertainen määrä. Yhteensä kuormitus on niin metsätaloudelle kuin luontoarvoille, liikenneturvallisuudesta puhumattakaan, täysin kestämätön. On siinä hirvikannan hoitajien hienoa leikkiä erämiestä.
Jätöksiä en laskenut, mutta eilen tuli mieleeni muutaman vuoden takaiset paikallisen riistapäällikön tjsp. puheet tuhokartoitusta tehtäessä. On kuulemma talvilaidunta sen palstan alue.
OMT-koivikossa alkaa heinä kasvaa jo vauhdilla, mutta tuoreita mullan ja saven sekaisia polkuja siellä vaan edelleen kulkee. Milloin hirvet ja peurat mahtaa kesälaitumille siirtyä, kun lehmät ja lapsetkin ovat jo siirtyneet? Vai onko tuollainen rehevä parikymppinen koivikko niin houkutteva paikka, ettei sieltä mihinkään siirrytä ja siten taas yksi metsänomistajan syyksi laskettava paikka. Pitäisi kasvattaa turkkina kuusta, jottei aluskasvillisuutta olisi hirviä ja peuroja houkuttelemassa ja estämässä viereisten alojen mäntyjen ja koivujen kasvatuksen.
En osaa vastata tamperelaisen kysymykseen, mutta toinen kiinnostava juttu on taimen terveys. Vaikka kasvu jatkuisikin, kasvaako noin vahingoittuneesta taimesta terve puu vai onko tuloksena esim. juurikääpäinen tms. tavalla saastunut ala?
Hintapyyntö on 12 000 €, siinä lienee 10-15 % tinkivaraa.
Vaihto on ajankohtainen silloin, kun nykyinen auto ei ole tarkoituksenmukainen. Jos vaihtaa pitää silloin, kun markkinoille tuodaan vanhaa parempi, ei aikaa metsätalouden harjoittamiseen jää autokaupassa juoksulta. Puhumattakaan, että saisi raavittua jostain kasaan autokauppaan kannettavan rahamäärän.
Kysyy hän, joka on juuri luopunut rupisesta ja naarmuisesta, liki rippikouluikäisestä autosta.
Mutta minä ajan vielä jonkin aikaa. Se, että uudet ovat parempia kuin vanhat, on minusta hiukan huono peruste vaihtaa uuteen. Saisi jatkuvasti olla vaihtamassa ja kun vanha pitäisi myydä jollekin hyvällä hinnalla eli siitä pitäisi saaada kohtuullinen hyvitys, on ristiriitaista yrittää myydä tuote jollekin, kun omasta mielestä tuote kuuluisi paaliin. Sinäkin olit tyytyväinen 14 vuotiaasta autosta saamastasi kymppitonnin hyvityksestä, vaikka ihmettelet, kuka tuollaisella ajaisi.
Sinänsä muuten järjetön valinta. Maksaa nyt tuon ikäisestä autosta, jossa palaa 4000 euron merkkivalo kojelaudassa, kymppitonni. Noilla kustannuksilla saa aika paljon enemmän autoa ostamalla tavallisen Corollan.