Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tuottojen ja kulujen tarkastelulla käsi kädessä tarkoitan sitä, että investointi vaikuttaa kulujen lisäksi tuottojen suuruuteen. Esimerkiksi aukon uudistamisessa oikaisu saattaa tuottaa huonon leimikon, josta ostaja joko ei ole kiinnostunut tai tarjoaa alempaa hintaa kuin laadukkaasta leimikosta. Jäihän Jessen luontaisesta energialeimikostakin kolmannes korjaamatta, kun ostajaa lakkasi kiinnostamasta. Mikä mahtaa olla kustannus tuonkin kunnostamiseen. Kun kaikki tällaiset käytännön elämässä realistiset vaikutukset huomioidaan, teoreettiset säästöt saattavatkin saada pian uuden etumerkin. Tällaisten asioiden tunnistaminen on avarakatseisuutta. Kirjaviisauden ja oman ideologiansa puolesta saarnaaminen ei ole. Oletuksia pitää joka tapauksessa tehdä runsaasti, mutta todennäköiset miinat on syytä kiertää kaukaa. Ja kun yleisesti ottaen kehitys kulkee koneellistuvaan suuntaan ja tällöin tehokkuuden edellytyksenä on suoraviivainen toiminta, se kannattaa huomioida kasvatusketjun suunnittelussa.
Tolopainen 25.5.2017: ”Kaikki kolarit yleensä johtuvat kuljettajien tekemistä ajovirheistä, kuolonuhrien määrään vaikuttaa ratkaisevasti ajetaanko kolari uudella vai vanhalla autolla. Nykyautoissa matkustajat todennäköisesti säilyvät hengissä kolaritilanteissa. Toinen ratkaiseva tekijä on ajoneuvojen massojen ero törmäystilanteessa, kevyemmälle yleensä käy heikommin.”
Oliko tuo vastine esimerkkiini? Jos oli ja jos se kuvaa ihmisten ajattelutapaa yleisemminkin, on tiedemiesten aivan turha tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Ei ihme, että moni on huolissaan vaihtoehtoisen totuuden noususta, Trump on sen ilmiön keulakuva.
RR: ”Jos uudistamisinvestoinnille saa muualta vastaavalla riskillä saman tai paremman tuoton, taloudellisinta olisi antaa luonnon hoitaa, olkoon uudistumisen tulos sitten mikä hyvänsä. Joka ei sitä myönnä, ei halua nähdä totuutta.”
Kukaan tuskin tuota kiistää. Harrastat kuitenkin teoreettista jossittelua. Mikä on muualta saatu vastaavan riskin kohde ja miten sitä voi verrata kuvioittaiseen metsän käsittelyyn? Jos muualta saa paremmin rahaa, eikö silloin kannata myydä metsät sen sijaan, että jättää ne hoitamatta?
RR: ”Yleensä luonnostaan syntyy monen puulajin, enemmän tai vähemmän eri-ikäinen metsä.”
Tavoitteena on kuitenkin saada aikaan ostajia kiinnostavaa talousmetsää.
RR: ”Mitäs teoreettisia säästöjä ne ovat, jos uudistamisinvestointi säästyy luonnon hoitaessa uudistumisen. Ne ovat varmoja säästöjä. Teoreettisia ja epävarmoja ovat tulevaisuuden tuotot.”
Oletin, että tuottoja käsitellään käsi kädessä kulujen kanssa. Työnantajani edellisen johtajan aikana luotiin suunnitelma, miten säästämällä saadaan firma kannattavaksi. Ei saatu. Tuli uusi päällikkö, joka investoi toimintaan ja nyt on luvut kunnossa. Näivettymispolitiikkaan en minä metsässänikään usko. En myöskään usko siihen, ettei investoinnilla olisi vaikutusta tulevaisuudessa aiheutuviin kuluihin. Uudistamisvaiheessa tehty säästö voi hyvinkin aiheuttaa myöhemmin työlääpää hoitoa. Esim. erään kuvion uusintaviljelyssä jätin osan muokkaamatta ja istuttamatta, koska alalla oli luontaista taimea. Kuitenkin tuon pitäminen heinikosta vapaana on ollut paljon työläämpää kuin muokatun osan.
Reima on periaatteessa oikeassa, mutta tällä hetkellä vaihtoehtoja tarkasteltaessa väitän ainakin etelän rehevämmillä paikoilla parhaimman taloudellisen tuloksen saatavan systemaattisella panostuksella perinteiseen metsänhoitoon. Keskustelu on tietysti vaikeaa ilman täsmällisiä esimerkkejä, mutta itse pidän todennäköisempänä sitä, että panostuksia vähennettäessä alkaa ns. hoitorästien negatiiviset vaikutukset jyrätä teoreettiset säästöjen kannattavuutta parantavat vaikutukset. Teoriassahan aika ja korko saa surkeankin metsän ilman investointeja kannattavaksi, mutta käytännössä tuollainen vaatii kohtuuttomasti työtä ja silti tuloksena on huono leimikko. Kävin hiljattain katsomassa myytävää rästikohdetta. En tehnyt tarjousta, koska arvotin sen 2,5% korolla negatiiviseksi. Aika ja rahat olisi mennyt heinikon kanssa taisteluun, kun muutaman vuoden takaiseen osittain uudistamattomaan, kosteaan ja useita kymmeniä säästöpuuhaapoja sisältävään aukkoon ei ollut edes vesakkoa kasvanut. Rajanaapurina olisin saattanut kiinnostua, mutta nyt erillinen 9 hehtaaria olisi ollut pelkkä rasite huolimatta mt-omt kasvupaikkatyypistä 1300 lämpöastesummalla.
Täytyy kuitenkin pitää erillään luontainen kierto ja ihmisen vaikutus siihen. Kun kyse hiilidioksidissa on valtavista määristä, sen tasapainoon vaikuttaminen on valtava prosessi.
Otetaan se rautalankaversiona liikenteen puolelta, kun se on helppo laskea. Rattijuoppous on liikenteessä iso riski, ei pidä kiistää. Rattijuoppojen osuus liikennevirrasta on n. 1/700. Jos rattijuoppojen määrä kasvaa 10%, seuraukset pahenee n. 10%. Tämän kaikki varmaan ymmärtää ja hyväksyy.
Rattijuopot aiheuttavat liikenteessä noin joka kolmannen kuolemaan johtaneen onnettomuuden. Jos liikenteessä kuolee 300 ja niistä 100 on rattijuoppojen syytä, em. 10% kasvun jälkeen kuolemien määrä on n. 310 kpl.
Verrataan tätä ajonopeuksien vaikutukseen. Eihän sillä mitään merkitystä ole, jos ajan satasen alueella 110 km/h.
Nopeuden nosto 1 km/h lisää henkilövahinkojen määrää 3%, kun muut muuttujat pidetään vakiona. Ei siis verrata hiljasella soratiellä ajettua 50 km/h nopeutta vilkkaan moottoritien 120 km/h nopeuteen.
Kun nopeus nousee 10 km/h, riski kasvaa 34%. Kun kaikki liikentessä käyttää nopeutta toisin kuin alkoholia, riski koskee kaikkia. Tällöin alkuperäinen uhrien määrä = 300 + 102 = 402.
Ei varmaan tule ihan heti mieleen, että mitä noin mitätön asia saa aikaan, kun sen vaikutus ulotetaan koskemaan suuria massoja. Sama pätee hiilidioksidiin.
Kun viestiketju saavuttaa kohta 300 sivun rajan, kannattaa sitäkin pysähtyä miettimään. Selvää on, että aihe kiinnostaa. Mutta mikä siitä tekee kiinnostavan ja mitä se vaikuttaa. Heijastuuko se autovalintoihin siten, että tulee ostettua muotoilua, tekniikkaa ja varusteita ominaisuuksien sijaan eli tarveharkinta jää vähemmälle ja eräänlainen harrastuneisuus vaikuttaa päätöksentekoon? Polkupyörä on siitäkin erinomainen juttu, että sen kanssa harrastaminen ei ole läheskään yhtä kallista. Satunnaiseen käyttöön kelpaavan peruspyörän saa auton metallivärin hinnalla, ominaisuuksiltaan hyvän pyörän saa Jessen auton talvirengas + vannepaketin hinnalla ja huipputason pyörän kesä+talvirengas+vannepaketin hinnalla. Lisäksi auton vuosihuollon hinnalla saa paljon lisävarusteita tai korvattua osia alkuperäistä laadukkaammilla, joten kannattaa ihan oikeasti miettiä omia tottumuksia auton omistamisen suhteen ja sitä, mihin mahdollinen tarve harrastaa tekniikkaa kannattaa kanavoida. Työtkin voi pääsääntöisesti tehdä itse, kun ei tarvita tuhansien eurojen arvoisia työkaluja tai testilaitteita.
Oletteko yrittäneet vähentää ajamista ja korvata liikkumistarpeen muilla kulkutapamuodoilla? Varsinkin taas kun kelit on hienot, autoon istahtaminen alkaa tympiä yhä enemmän. Esim. kauppamatkat onnistuu hienosti pyörällä. Kyse ei ole siitä, että autollani on ikää jo yli tilastollisen keskiarvon verran, eikä siitä, että mittarissa on reilusti yli 300 tkm. Auto pelaa ongelmitta ja ainoa siinä harmittava asia on tietoisuus väkisinkin lähestyvästä vaihdon ajankohdasta. Käytännössä siitä, että pitää luopua luotettavaksi ja miellyttäväksi osoittautuneesta autosta kantamalla pussillinen rahaa autokauppaan. Toki uusi voi olla yhtä hyvä tai parempikin, mutta ei se rahan menoa estä.
Kun pyöräkalusto on kunnollista ja kunto kestää sillä ajaa, kyseessä on aivan mahtava tapa hoitaa lyhyiden (1-10 km/suunta) matkojen liikkumista lenkkeilyn (20-100 km joko maastossa tai maantiellä) lisäksi. Eikä pidä unohtaa lomamatkaa pyörällä, kun moni ajaa kesälomallaan jopa tuhansien kilsojen matkoja. Tavaraa kulkee pyörässä helposti 20 kg, peräkärryn kanssa saisi pakattua enemmänkin ja isompiakin tavaroita. Jos metsäpalsta on autolla alta puolen tunnin ajomatkan päässä, voi tarkastuskäyntejä hoitaa ihan hyvin pyörälläkin. Maastopyörällä en ehkä tuollaista matkaa tietä pitkin halua ajella, mutta jos sellaisesta pehmeydestä pitää, pääsee sillä metsässäkin helposti pidemmälle kuin autolla.
Ympärilläni huomaan hyvin, kuinka monella ei tule mieleenkään muita vaihtoehtoja kuin ajaa autolla jopa kilometrin mittaiset matkat. Tuollaiseen vankeuteen en itseäni mistään hinnasta haluaisi asettaa. Mutta tällaista ajattelutapaa tuskin voi ymmärtää, jos on urautunut oman auton käyttöön.
Kannattaa ennen asian kiistämistä pysähtyä hetkeksi pohtimaan asiaa ihan itsensä kanssa varoen sitä, että alkaakin asioiden ajattelun sijaan miettiä, miksi omassa arjessa ei ole vaihtoehtoja oman auton käytölle.
MaalaisSeppo: ”Hiilinielun heikkeneminen on selviö, kun hakkuut lisääntyvät kasvua nopeammin. Hiilivaraston pienemistä en tajua, kun hakkuut ovat selvästi kasvua pienemmät. Jokin tässä yhtälössä mättää.”
Hiilinielu on monimutkainen yhtälö, jossa saa oman aatteensa mukaisia tuloksia esitetty tieteen nimissä varsin helposti. Lisäksi kun puhutaan nielun suuruudesta, nielun kasvusta ja kasvun muutoksesta, on helppo jujuttaa niin toimittajaa kuin lukijaakin. Lopullisesti asiat sekoittuu siinä vaiheessa, kun otetaan mukaan tarkasteluun tai vaihtoehtoisesti jätetään tarkastelun ulkopuolelle metsäteollisuuden tuotteille vaihtoehdot eli käytännössä uusiutumattomat raaka-aineet.
