Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Siksi rakenteet suojataan paloluokan vaatimusten mukaisiksi!
Puuki: ”Vaikka esim. paloturvallisuudessa puu ei häviä teräsrunkoiselle rakenteelle vaan päinvastoin oikein tehdyn puurungon kestävyys on teräksistä parempi.”
Noin ei voi sanoa. Kantavat rakenteet palosuojataan sen mukaan, millainen palonkestovaatimus rakenteelle asetetaan ja luokka taas määräytyy monen tekijän summana. Erilaiset rungot vaativat erilaisen suojauksen, joten yksi runkomateriaali ei mitenkään yksiselitteisesti ole toista parempi.
Aina en arkkitehtien näkemyksiä ymmärrä, mutta noiden kuvien perusteella tuossa suunnittelu vaikuttaa ulkonäön puolesta onnistuneelta. Vaikuttaa olevan jopa räystäät, toivottavasti kattokin ohjaa vedet oikein.
Etenkin teräksestä ja lasista tehtyjä palatseja tehty kyllästymiseen saakka, joten niiden rinnalla tämän hienous korostuu.
Uusimmassa Tekniikan Maailmassa on testissä neljä hybridiä.
Hiukkasista kysymys niiden vaarallisuutta kauhisteleville: Mikä todellisuudessa on niiden vaikutus ihmisten terveyteen? Jossain on esitetty lukuja esim. puun pienpolton määrästä 1300 ruumista vuodessa. Mutta paljonko tuo lyhentää ihmisen elinikää? Tilastokeskuksen mukaan ”Vuonna 2016 kuoli 53 923 henkilöä, mikä on suurin määrä vuoden 1944 jälkeen.” Jos noista 1300 tappoi puun pienpoltosta peräisin olevat pienhiukkaset, milloin tuo joukko olisi kuollut ilman näitä hiukkasia? Kyse ei ole kuolemasta tai kuolemattomuudesta, kun kukaan ei ole toistaiseksi kyennyt välttää kuolemaa. Kyse on kuoleman ajankohdasta.
Ilman vastausta tähän kysymyseen on aivan turhaa puhua hiukkasten vaarallisuudesta.
Sitolkka: ”Mutta eikö ole paradogsaalista, että jos metsiä hoidetaan hyvin, niin kuitupuun osuus hakkuukertymästä pienenee. Ja ainut johon biotalouden tarpeet kohdistuu on kuitupuu.”
Minua ei kiinnosta kuitupuun osuus. Minua kiinnostaa hakatut kuutiot ja siitä kertyvä rahamäärä. Kun puusto kasvaa hyvin ja kuutioita tulee tavanomaista lyhyemmässä kiertoajassa tavanomaista enemmän, kuitupuun määrän takia minun ei tarvitse olla potea huonoa omatuntoa osuudestani raaka-ainehuoltoon.
Parin vuoden ikäinen auto vaihtuisi uuteen kahden rengassarjan hinnalla eli tonnilla. Just, uuden toimituskulutkin on 600 €. Tai jos iso auto vaihdetaan pikkuautoon, silloin homma voi onnistua. Minulle tuli joskus tarjous, että jonkun Clion perusmallin tms. auton olisi saanut kahdella tonnilla. En muista, oliko renkaat mukana, tuskin. Jos siihen olisi tarttunut, seuraava vaihto olisikin pitänyt tehdä mopoautoon ja sitä seuraava polkupyörään, jotta väliraha olisi pysynyt ennallaan. Mutta ehkä joku tuollaistakin kauppaa voi pitää onnistuneena. Ainakin yrittää uskotella sitä itselleen.
Jätkä: ”Mutta totuus on kuitenkin se, että liian paljon siinä on sellaista turhaketta, jota et tule koskaan tarvitsemaan.”
Sellaista autoa ei markkinoilla taida enää ollakaan, jossa ei elektroniikan kanssa tulisi ähkyä. Mutta hienoa, että Jessen odotus on päättynyt ja kivi pudonnut sydämeltä varoitusvalon palamisen seurauksia pelätessä ja tietysti myös bensalaskuja maksaessa. Prisman pihalla 3008:n tumman harmaana näin ja kieltämättä hyvältä näytti, vaikkei ollut yhtä kiiltävä ja yhtä hienossa valaistuksessa kuin esitteen kuvissa. Jotain erikoista uusien muotoilussa on, kun sellaisen tullessa viereen alkaa omani näyttää jotenkin vaatimattomalta. Kotipihassa ei tällaista ilmiötä ole. Mitat varmaan vaikuttaa, kun uudet ovat leveämpiä ja vanteetkin isompia. Vaikutelma on paljon massiivisempi.
Klapikone: ”Melko monesti hakkuuta edeltää ennakkoraivaus. Eli taimia tuppaa syntymään, vaikkei niitä tavoittelisikaan.”
Talousmetsää ajatellen taimien määrä ei ole yksin kiinnostava asia. Huomioon täytyy ottaa myös puulaji, syntytapa, sijainti ja laatu. Kun noilla kriteereillä valkataan kasvatuskelpoiset yksilöt, jää jäljelle edellytykset arvioida erirakenteista menetelmää ja silloin usein huomataan, ettei kasvatuskelpoisia taimia olekaan.
Lupasin Touaregista luopumisen huumassa Jesselle porkkanoita, jos kulkee vuoden työmatkat pyörällä. Vielä ei ole uhkauksia maksusta kuulunut, mutta toivossa on hyvä elää. Samaa mieltä olen kuitenkin siitä, ettei parin kilsan työmatkaan autoa tarvita. Koululaisena tuo onnistui hienosti kävellen tai pyöräillen, moniko meistä työikäisistä on itselleen valmis myöntämään, ettei pysty samaan kuin minä 13-vuotiaana?
Toisten ostoksiin en puutu, mutta itse tuon pyörällä kaupasta n. 20 kiloa tavaraa kerralla. Matkaa on n. 7 km/suunta. Mäyräkoirat ei ole ostoslistalla. Kerran tosin perjantaina alkuillasta odottelin Salen edessä vaimoa. En voinut olla kiinnittämättä huomiota mäyräkoirien yms. pakkausten käsittämättömään määrään, mikä kaupasta ulos kannettiin. Tuolla kulutuksella en yhtään ihmettele, jos kilometrinkin kauppamatka ei onnistu muuten kuin autolla ja kevyttäkin työtä tekevä varmasti kokee olevansa raskaan työn raataja. Mutta vaikka autoilu on tässä maassa kallista, huikea määrä turhia matkoja autolla kuitenkin on varaa ajaa. Esimerkiksi Saleen hakemaan mäyräkoiria.
