Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minustakin luonnon sukkessioon vertaaminen on toisarvoista. Luonnossa on kaksi erilaista kiertoa ja molemmat menetelmät pyrkivät toista matkimaan. Kuinka hyvin siinä onnistutaan, se on eri asia. Tärkeämpää on kuitenkin luoda mielikuva jk:n luonnonmukaisuudesta, koska kohderyhmänä ovat ns. luontoihmiset, joita ei toisten harjoittaman metsätalouden kannattavuus kiinnosta, koska yhteiskunta saa rahaa veroista, jotka voidaan kansalaisille tasapuolisesti (?) jakaa.
Itse pyrin siihen, että jaksollisessa kasvatuksessa otetaan luontoarvot huomioon mahdollisimman (?), jotta metsän terveys säilyy hyvänä ja alentaa erilaisista tuhoista tai kasvutappioista aiheutuvaa riskiä. Lisäksi luonnon hyvinvointi kiinnostaa minua, joten idealismiakin on tässä mukana.
Toistaiseksi siellä ei tuottajien asemaa olla parannettu, eikä hirvimetsällä taatusti parannetakaan. Korkeintaan puhutaan siitä, miten puun tarjontaa voitaisiin lisätä eli laskea puun hintaa. Missä muuten ne mainitsemasi uuden hoitosuunnitelman myötä tulleet positiiviset asiat viipyy? Juurihan sanottiin aprillia alentuneelle hirvikannalle päivittämällä arvio kannasta selvästi aiempaa suuremmaksi. Tilanne oli toki ennustettavissa kolaritilastoista, mutta pitkään mentiinkin laput silmillä.
En tiedä, millä mielellä Jees kommentin rallista kirjoitti. Mutta kun sama asetelma aiheesta keskusteltaessa usein toistuu, totean, ettei ralli sinänsä ole merkittävä asia. Oleellista on katsojien likuttelu paikasta toiseen. Joku jääkiekkoa seurava voi kertoa, paljonko sm-sarjassa oli pelejä ja niissä keskimäärin katsojia. Oletetaan ajosuorite eli polttoaineen kulutus, mikä tuosta aiheutuu ja verrataan sitä johonkin ralliautoiluun. Sen jälkeen vaadin jääkiekon kieltämistä varsinkin, kun voitto menee tampereelle. Rallin jälkeen soratiet sentään lanataan kisan järjestäjien piikkiin.
Ok, Bernerin työryhmä ei ole päätynyt kasvattamaan kustannuksia. Berner ekalla yrityksellä mietti, miten vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävä kalusto saadaan verotuksen piiriin, miten korjausvelasta kärsivän infra tilaa saadaan kohennettua ja miten muutenkin liikennettä pitäisi ohjata tulevaisuuden vaatimukset eli päästöt halliten, johon meidän on eu:n tasolla jo aiemmin sidottu. Tämän piti tapahtua autoilun kustannuksia alentamalla. Uskoo kuka tahtoo ja nyt tämä on kerrottu Bernerin uudelle työryhmälle avoimesti selvällä suomenkielellä. Nähtäväksi jää, miten ko. lausunto työryhmän lopputulokseen vaikuttaa ja jos päädytään kasvattamaan kustannuksia, miten ristiriita aiempaan selitetään.
Tammikuussa Berner julisti, että autoilun kustannukset kevenevät. Esimerkki on tässä ja hakukoneella löytyy muitakin artikkeleita:
Nyt, muutamaa kuukautta myöhemmin Bernerin työryhmä on pohtinut keinoja päästöjen alentamiseen ja päätynyt siihen, että autoilun käyttökuluja on kasvatettava:
Joskus tuntuu siltä, että tämän tason kansalaisten aliarvioinnin seurauksena olisi syytä ns. tehdä omat johtopäätökset. Mutta kun me emme Berneriin voi vaikuttaa, ainoa mahdollisuus on vaikuttaa omiin ratkaisuihin ja tämän asian suhteen se tarkoittaa turhan ajamisen välttämistä ja valitsemalla mahdollisimman taloudellinen kalusto. Mustan jään tai lumisateen takia ei minulla tulisi mieleenikään valita hankintahinnaltaan ja käyttökuluiltaan vastaavaa kaksivetoista kalliimpaa nelivetoa. Kaksivetoisen renkaiden kitka on noissa olosuhteissa tasan sama kuin nelivetoisessakin. Kyse on vain siitä, miten tuota kitkaa käyttää.
Timppa: ”Allergiat taitavat olla enemmänkin kaupungistumisesta ja liiasta hygieniasta johtuva ongelma. ”
Kaupungistuminen on varmasti suuri ongelma, mutta hygienian osuudesta on paljon heikommat näytöt. Kaupungissa monimuotoisuus on surkealla tasolla, joten vastustuskyvyllä on huonot olosuhteet kehittyä. En kuitenkaan väittänyt metsätaloutta allergioiden aiheuttajaksi, vaan yritin selittää monimuotoisuuden merkitystä.
Timppa: ”Taikka tilanne, että perhe muuttaa metsistä jonnekin kaupunkialueelle, niin puhkeaako allergia?”
Insinöörinä sinä varmaan ymmärrät käsitteet tilasto, riski ja muut niihin liittyvät jutut, joten kysymyksesi on turha.
Hemputtaja: ”Olivat suht. nuorta metsittynyttä ahoa, mutta on tullut nähtyä vanhojakin hoitamattomia. Eivät ne kyllä monimuotoisuudella hehku sen enempää kuin talousmetsätkään.”
Miten määrittelet monimuotoisuuden ja miten sen toteat kohteessa?
Jätkä: ”Harvinaisia ovat ne puut, joiden kaatumista pitää auttaa ”kaadonsuuntaajilla” ja vinsseillä / taljoilla.
Voihan puu olla pahasti toispuoleinen taikka kallellaan tai tuuli voi olla vastainen, mutta isossa puissa varsinainen voimanpeli on vaan kaatokiila tai pari.”
En kyllä käsitä, miksi pihapuussa, jossa kaikki riskit pitää minimoida, ei kannattaisi varmistaa taljalla. Ja nuo jutut kisoista, jossa pelataan kilpailun säännöillä, ei liity millään tavalla pihapuiden kaatoon aivan kuten ralliauton ajotapakaan ei liity siviililiikenteeseen.
