Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Niinhän se Jessen tapauksessa vioittuikin. Itse en haluaisi lisätä riskiä rakennusten välissä olevan puun lahoamisesta. Jollei se aikanaan kaadu itsestään, kaatovaiheen riskit ovat moninkertaiset terveen puun kaatoon verrattuna.
Ongelman voi ohittaa henkilökohtaisella tasolla siten, ettei keskity arvioimaan ainoastaan uhanalaisia lajeja, vaan tekee läpileikkauksen kaikkien lajien määristä ja niiden suhteista. Kuten esimerkiksi AC on täällä useaan otteeseen kertonut, kaikkein pienimpien otusten määrällä on suuri merkitys ihmisen vastustuskyvylle ja on syytä epäillä allergioiden yleistymisen johtuvan vastustuskykyä luovan populaation yksipuolistumisesta. Eikä kannata rajoittua tarkastelemaan ainoastaan vaikutusta ihmiseen, metsätalouden tuotantokoneistostakin täytyy pitää huolta. Toki asuttu ympäristö on omaa luokkaansa monimuotoisuuden suhteen metsään verrattuna, mutta koska talousmetsä muodostuu mm. puulajistoltaan ja etenkin sen määrien suhteiltaan paljon yksipuolisemmaksi kuin hoitamaton metsä, lisäksi valtavalle määrälle pieneliöitä tarjoavan lahopuun määrä on talousmetsässä pieni, taatusti sama ilmiö esiintyy sielläkin.
En tietenkään pysty asiaa mitenkään todistamaan, mutta koska mielestäni tämä logiikka on syytä epäillä-tasolla, en minä ainakaan sitä kumoaisi ilman hyviä perusteita. Se, että talousmetsä on mosaiikkia verrattuna luontaisempaan versioon aiheesta, ei riitä perusteeksi. Täytyy katsoa, mitä mosaiikki pitää sisällään. Monokulttuurien muodostama mosaiikki ei pärjää monimuotoisuuskilpailussa.
Itse käytän pahoissa paikoissa taljaa, mutta sen tarkoitus on vain varmistaa. Ei tarvi vänkärillä tms. välineillä auttaa puuta kallistumaan, kun pihapuilla saattaa olla vain yksi suunta ja sen suunnalla ei painopiste ehkä luonnostaan ole. Mutta itse sahaus pitää tehdä huolellisesti ja jos lopussa joudutaan sahalla ohjailemaan, on alunperin sahattu väärin. Parempi se vain on itselle tunnustaa. Itse ainakin arvostan itseäni sen verran, etten halua itselleni valehdella.
Toinen juttu sitten on se, että jos kaatokolo on sahattu hyvin, pieni vinous pitopuun paksuudessa ei kovin herkästi puuta ala kammeta sivuun eli kaato todennäköisesti onnistuu, vaikka sahaus ei ihan millintarkka olisikaan.
Olen jättänyt varsin rumia kantoja ja yhdestä eräs ns. ammattilainen antoi tylyn tuomion. Kyse oli järeästä rungosta, jonka tyvessä olevia juurista tulleita laajentumia sahasin irti ennen kaatosahausta. Lisäksi puu oli kallellaan sivulle ja tyvestä lähti toinen haara, jonka senkin kaadoin ensin pois. Pihapuun päärunko kuitenkin suuntautui jokseenkin sentilleen suunnittelemaani paikkaan, joten en oikein ymmärrä tarvetta arvioida kannon perusteella jotain sellaista, mihin ei ole edellytyksiä varsinkaan, kun en saa kannon siisteydestä itselleni mitään iloa. Ainoastaan syyn hämmästellä toisten tarvetta pätemiselle. Jos kanto jää näkyvälle paikalle, ei ole iso vaiva pyyhkäistä se siistiksi kaadon jälkeen, jos se mielensäpahoittajien oloa helpottaa.
Toki tämä ei poista sitä mahdollisuutta, etten tiedä puun kaadosta mitään ja kyse oli vaarallisesta hommasta, joka nyt vain sattui tuurilla onnistumaan.
Sillä oli ajettu 100 tkm, kun Jesse sen osti ja nyt on vajaat 200 tkm. Toki silti on mahdollista, että Virosta tuodun auton lukemat ei pidä paikkaansa varsinkaan, kun Jessellä on syytä epäillä sen olleen jossain asiantuntemattomalla pajalla huollettavana. Saattoi olla hyvinkin asiantunteva paja.
Joka tapauksessa olen samaa mieltä kuin Jätkä eli 200 tkm on vasta pieni osa tuollaisen moottorin kohtuullisesta elinkaaresta, vaikka ikää autolla jo hiukan onkin. Miljoona on ehkä yläkanttiin, mutta kun auto on maksanut uutena 80000 euroa, pitäisi sen jossain näkyäkin. Nythän se on ainoastaan autoteollisuudelle todellista premiumia. Tehdään halvalla auto, myydään se poskettomalla hinnalla, omistaja paalaa sen sisäänajettuna ja tulee ostamaan uutta.
Ketjun laadusta omistajalle muuten vastaa VW. Toki se on alihankkijan tekele, mutta VW on määritellyt ketjulta vaadittavat ominaisuudet. Me emme tiedä sitä, onko kelvottomassa laadussa kyse VW:n spekseistä vai alihankkijan tuotteesta, joka ei noita speksejä täytä.
Jätkä: ””Kirves on metsän lääke” Pitää vain hoitaa metsiä hyvien metsänhoitotapojen mukaan.”
Periaatteessa noin, mutta jos hoidon taso ei parane, lisääntyvät hakkuut ei välttämättä parantunutta kasvua takaa. Tällä hetkellä metsissämme on valtavasti hoitorästejä. Tällä hetkellä ne kyllä tuottaa kuutioita, mutta mitenkään tyytyväinen ei tilanteeseen voi olla. Siksi vanhan lääkkeen käyttöön ei pidä tuudittautua.
Puuki: ”Pukkalan & kumpp. saamaa tulosta jk-metsän kasvusta ei tarvinne epäillä.”
Jk-metsien käsittelyä koskevista tutkimuksista on pääteltävissä ainakin se, että menetelmässä on tavallista isompi riski epäonnistua. Sen seurauksena voi syntyä harvaa puustoa, jossa yksilöt saattaa kasvaa hyvin, mutta kuutioita ei tule. Nyt siis puhutaan kuutioista ja monimuotoisuudesta, ei rahasta.
Hemputtaja: ”Kun joku kertoo monimuotoisuuden vähentyneen, voi siis aivan rauhassa kysyä, että mihin tämä tieto perustuu.”
Olet aivan oikeassa.
Hemputtaja: ”Voin – tällä tietoa – aivan rauhassa todeta, että Suomen metsät ovat melkoisesti monimuotoisempia kuin olivat 1800 -luvulla ja itsenäisyyden alkuaikoina.”
Mihin tämä tieto perustuu? Palautin juuri kirjastoon monimuotoisuutta käsittelevän kirjan, kun uusintakerrat tuli täyteen. Voin kuitenkin lainata tuon vielä uudestaan ja laittaa sinulle yksityiskohtaiset tiedot tutkimuksista, jotta voit niihin syventyä. Viimeksi tosin siteeraamasi tutkijan näkemykset kääntyivät mielessäsi päälaelleen, joten vetoa en lyö sen puolesta, että muodostat mielipiteesi aiheesta tutkimuksen perusteella.
Hemputtaja: ”Voin myös painottaa, että aina kun ihminen tekee metsässä jotain, luonnon monimuotoisuus lisääntyy.”
Monimuotoisuutta voidaan tarkastella monella tasolla ja ainakaan lajiston määrän suhteen ei monimuotoisuus pääsääntöisesti parane metsien käsittelyn myötä. Tämä lienee samantasoinen fakta kuin auringon ja maan liikkeet suhteessa toisiinsa. Vai pyydätkö tästäkin tutkimustuloksia nähtäväksi, jotta voit tarkastaa laskelmat ja todeta asian pitävän paikkaansa tai sitten kumota sen.
Juuri noin. Lisäksi jos hakkuumäärät alkaa kasvaa reippaammin, vuotuinen kasvu saattaa alkaa hidastua. Perustuuhan osa nykyisestä kasvusta hakkuurästeihin, kun tiheässä kasvava metsä tuottaa kyllä kuutioita ja niillehän me tilastoja lukemalla kumarretaan. Todellisuudessa nuo kuutiot ovat mm. riukuuntuneita ensiharvennuksia ja sellainen ei kilpailukykyä paranna tai takaa pitkäjäteistä puuntuotantoa.
Hiukan surettaa muotivirtausten voima metsätaloudessa, kun viitisen vuotta sitten jk-buumin ollessa kovimmillaan oltiin huolissan lähinnä ylituotannon määrästä. Nyt aletaan huomata, ettei me edes pystytä tuottamaan kaikkea sitä, mille olisi tarvetta. Brunilan lobbaamasta puupulasta ei kuitenkaan ole kyse, koska kyse ei ole metsänomistajien haluttomuudesta myydä puuta. Kyse on paljon monimuotoisemmasta asiasta.
