Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Toki minäkin haluaisin, että metsämme olisivat luontoarvoiltaan huomattavasti nykyistä rikkaampia. Nyt en tarkoita sitä, että koivua voisi kasvattaa kuusen sijaan ilman pelkoa sorkkaeläintuhoista ja mm. siten luontoarvot talousmetsissä saataisiin nykyistä paljon paremmalle tolalle. Tarkoitan vielä suurempaa eroa. Mutta mitä tuollainen edellyttää? Mistä saisimme tarvitsemamme raaka-aineet? Ruotsalaisesta tai venäläisestä metsästä on väärä vastaus. Samoin uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö.
Huoli höttöpuusta on erikoinen. En tiedä yhtään rakennetta, joka olisi heikon puulaadun takia särkynyt. Lujuusluokitelluissa puissa oksaisuus on tärkein kriteeri pudottaa luokitusta tai jättää se luokittelematta, eikä oksatonta puuta synny hitaalla kasvulla. Puurunkoisten talojen eristepaksuuksien kasvattaminen on johtanut rungon järeytymiseen, eikä lujuus taatusti ole heikentynyt edes luston paksuuden kasvamisen myötä. Julkisivuissakin kaikki muut paitsi arkkitehdit ovat ymmärtäneet kunnollisten räystäiden merkityksen ja kun oikein suunitellussa rakenteessa käytetään riittävän paksua lautaa oikein käsiteltynä, säilyvyys on taatusti vähintään yhtä hyvä kuin ennen.
Puun kasvu pitää saada entistäkin nopeammaksi. Tämä takaa sen, että tarvittava puumäärä voidaan korjata mahdollisimman pieneltä pinta-alalta ja mahdollisuudet suojella metsää paranee. Raaka-aineen kilpailukykykin paranee, kun puita ei tarvitse poimia sieltä täältä. Nykyinen puuston kohtalainen kasvu johtuu suurelta osin siitä, että puusto on täystiheää aiempiin harsintarääseikköihin verrattuna. Yksittäisen puun kasvun paraneminen selittää puuston kasvun nopeutumista vain osittain.
Puuki: ”Nythän on helpompi kuin entisen metsälain aikaan kokeilla esim. eri tiheyksillä istutusta ja luontaisen uudistamisen yhdistämistä viljelyyn pidentyneiden vakiintuneen taimikon aikarajojen takia.”
On toki, mutta mihin mo:n tasolla tehdyt kokeilut johtavat? Kun tuloksia alkaa tulla, niitä voi hyödyntää seuraava sukupolvi edellyttäen, että asia on dokumentoitu riittävän hyvin ja tieto siirtyy uudelle omistajalle.
Tutkijoiden ei ole ennenkään tarvinnut välittää koealoillaan metsälaista.
Itselläni ei käytäviä ole, rivissä ainoastaan ja silläkin on etunsa taimikonhoidossa. Mutta ainakaan koivikosta ei vielä ensiharvennuksen jälkeen tule kaunista metsää. Vasta kun alikasvoskuusikko alkaa peittää näkyvyyttä, tilanne paranee. Puhtaassa kuusikossa näkyvyys on huono jo taimikkovaiheen loppuvaiheessa, joten siellä puiden sijainti ei vaikuta tuollaisiin asioihin. Jos sillä ylipäätään merkitystä talousmetsässä on, kun monimuotoisuuteenkaan asialla ei vaikutusta ole.
Näyttää Mazda 2:n hintakin pomppaavan 37 000 euron luokkaan jo ilman talvirenkaita ja lisävarusteita, kun alle laitetaan isommat pyörät nelivedolla ja perusvarustelua hiukan nostetaan. Etuvetoisena tuollainen pikkuauto maksaa vain 32 000 €. Ehkä kalliina pitämäni Golf Alltrack ei niin kallis olekaan, vaikken tuollaista summaa autosta olekaan valmis maksamaan.
Jees: ”Juuri muuten lueskelin Iltalehden jutuista kuinka dieselautoja jo nyt hyvitetään vaihdossa huonosti. ”
Jos tuo pitää paikkaansa, näkyyköhän se myös kauppahinnoissa? Pitäisiköhän vaihtaa oma muutaman vuoden ikäiseen dieseliin? Harmi vain, että Golf Alltrack on saatavissa ainoastaan nelivetoisena. Dieselinä sen saisi sentään manuaalina. Siinä olisi erinomaiselta vaikuttava auto niin perheen arkeen kuin metsäkäyttöönkin.
Totta on, että ilmoitetut kulutukset putoavat nopeammin kuin kulutus käytännössä. Mutta mitä ovat todelliset päästöt? Nehän riippuu ajotavasta ja olosuhteista, eikä niitä voi verrata normikulutukseen, joka perustuu tietyn ajo-ohjelman mukaiseen mittaukseen. VW:n ongelmana ei ollut normikulutuksen ja todellisen kulutuksen ero, koska sellaista ei ole olemassa. Ongelmana oli laiton normikulutuksen mittaustapa. Korjatun auton kulutuksessa ja suorituskyvyssä ei ainakaan Tekniikan Maailman testin mukaan ollut merkittävää eroa.
Siksi en ymmärräkään puheita tarpeesta vaihtaa siksi, että autosta vielä hyvitetään jotain. Pitäisi ostaa uusi auto, jotta sen arvo jatkaisi samanlaista syöksyä, vaikka 10 vuotta ja 200 tkm auto säilyy hoidettuna yleensä täysin moitteettomassa kunnossa ilman varsinaisia merkkejä ikääntymisestä.
Ei päästöasiat tule kuntoon sillä, että ostaa auton, jonka päästöt ovat kyllä suorituskykyyn suhteutettuna kunnossa, mutta kuljetuskykyyn nähden reilun vuosikymmenen takaista tasoa. Kuluttaja voi valita tarpeisiinsa nähden mahdollisimman taloudellisen auton. Toki jos joku tarvitsee 200 hv moottorin, silloin asia on kunnossa. Täytyy vaan olla sopusoinnussa tarpeiden kanssa, olkoon se sitten vaikka liikenteen jalkoihin jäämisen välttäminen.
Kärryn paalaamisen kannattavuutta käsittelin jo aiemmin.
MJO, Jessen auto maksoi käsittääkseni 30000 € ja se on mielestäni kokoluokka huomioiden hiukan yläkanttiin, eikä siten edusta halpiksia. Alemman keskiluokan autojen hinta herkästi nousee noihin lukemiin, kun puhutaan paremmin varustetuista malleista. Katumaastureista puhumattakaan. Oletin, että tällainen suhteutus automaattisesti tehdään, eikä verrata johonkin Mersun hinnaston kerrostaloyksiön hintaisiin autoihin.
Puuki: ”Paheksut vähän suuremman co2-päästön kulkuneuvoja ja samalla itselläsi on enemmän saastuttava kulkuväline käytössä”
Olen ostanut autoni uutena ja silloin sen tekniikka oli kilpailukykyistä. Sama juttu tulee olemaan seuraavan autoni kohdalla. Se, että myisin autoni jollekin, joka ajaisi sen loppuun minun sijastani, ei vaikuttaisi mitään päästöjen määrään.
Puuki: ”Auton valmistajien siirtyminen takaisin isomman litratilavuuden moottoreihin kertoo sekin osaltaan sen, mitkä moottorit voi olla liian pieniä.”
Ei nyt mitään isompaa trendiä näytä olevan menossa. Golfin 1,4 tulee aikanaan korvautumaan 1,5-litraisella, mutta konsernin 1,2 korvautui litraisella.
MJO: ”Eikös jessen pösökin ole ”halpa”?”
Ei ole. Se on ihan normaalia keskihintaluokkaa.
Puuki: ”Esim. vanha Corolla syö polttoainetta liki samanverran kuin uudehko yli 200hv vähemmän saastuttava bensa-auto. Niin se kehitys kehittyy autojenkin osalta näemmä.”
Tietysti kehittyy, mutta tätä asetelmaa ei kannata käyttää, kun miettii uuden auton valintaa. Olisihan surullista haaskata saavutettu kehitys kulutuksessa valitsemalla aiempaa tehokkaampi auto.
Puuki: ”Pienellä moottorilla varustetuissa autoissa on useimmissa liian pieni vetokyky ja kantavuus. Joihinkin ei voi edes asentaa vetokoukkua.”
Riippuu käyttötarkoituksesta, mikä on liian pieni. Lisäksi esim. Golfin 1,2 litraisessa koneessa on nuo arvot täysin linjassa muihin vastaavan kokoisiin autoihin. Ja uudessa Octavian farkussa litraisella koneella näyttää olevan kantavuutta yli 500 kg, jarrutoman kärryn paino 610 kg ja jarrullisen 1300 kg. Aivan normaaleja arvoja alemmassa keskiluokassa. Mutta ethän olekaan määritellyt liian pientä moottoria, ainoastaan spekuloinut sellaiseen mahdollisesti liittyvillä ongelmilla.
Ajatko Tolopainen flexifuelilla? Noitahan on ollut saatavilla jo pitkään. Jos et aja, mikset, kun se kerta niin hieno ratkaisu on?
Liiallista halpuutta en usko syyksi. Välistävetäminen on helpompaa halvan tuotteen kohdalla kuin kalliin. Veroja ja voittoja voi kuitata enemmän, silti lopullinen hinta pysyy kilpailukykyisenä.
Joku varmaan on esittänyt pienelle bensaturbolle 100-150 tkm kestoikää, mutta sen tiedämme kaikki naurettavaksi arvioksi. Johan teillämme liikkuu tuollaisia autoja lukemattomia. Jos jakoketju katkeaa, se ei liity pieneen iskutilavuuteen ja turboon. Volkkarilla ongelma koskee isompiakin koneita, ei vain pikkuturboja. Jostain syystä niitä arvioita, joiden mukaan pikkuturbojen käyttöikä on sama kuin muissakin moottoreissa ei nyt haluta noteerata. Mistä mahtaa sekin johtua.
