Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Dusterin tietyt puutteet voisin hyväksyä, kun hinta on halpa. Uskon kuitenkin, että hinta perustuu Jessen mainitsemaan heppoisuuteen ja se tulee näkymään iän myötä. Kun hinta on 21000 € ja yhtä tilava nelivetodiesel maksaa esim. Nissanilla 31000 €, uskon elinkaaren menevän suunnilleen samassa suhteessa eli Duster alkaa olla lopussa 200 tkm ajettuna ja Nissan jossain 300 tkm jälkeen. Kuluttajan tappioksi jää kärsiä tuo matka kevyemmin toteutetuista rakenteista. Toisaalta jos noista ei välitä ja vaihtaa usein uuteen, pärjää Dusterilla pienemmällä pääomalla.
Saa nähdä, millaiset mahdollisuudet lataushybrideihin tulee vetää peräkärryä. Toistaiseksihan noissa joko ei koukkua voi laittaa tai sitten vetokyky on jossain lapsellisen ja naurettavan rajamailla. Tavaratilaakin on tavallista vähemmän eli pitäisi valita pykälää isompi eli kalliimpi auto ja siihen säästö viimeistään häviääkin. Lisäksi kun Jessen ja Visakallon autot osoittavat, korkeammankin korimallin auton saa kulkemaan bensakoneella viiden litran kulutuksilla ihan tavanomaisella tekniikalla, lataushybridin hinta pitää pudota radikaalisti, jotta sen hankinta olisi kannattava. Sellaista ei ole näköpiirissä. Autoveron poisto ei asetelmaa yhtään paranna. Esim. Auriksen bensakoneellisessa farkkumallissa on veroa 4000-5000 € ja Prius Hybridissä vajaat 2000 €. Lisäksi Mitsun Outlander osoittaa, ettei lataushybridikään ole maantieajossa välttämättä taloudellinen. En siis lykkää hankintaa siksi, että parin vuoden sisään ehkä tulee markkinoille jotain, mitä nyt ei ole. Vaihdan sitten, kun on tarve vaihtaa. Jatkuvasti markkinoille tulee jotain uutta ja jos sitä jää odottamaan, ei vaihdosta tule mitään.
Jees: ”Ihmettelen jos Glan Corolla on vielä niin kuosissaan ettei paljon ajettunakaan vielä ole pelleistään loppusuorilla. ”
On se, vaihto on vuoden tai kahden sisään ajankohtainen.
Sitolkka: ”Eiköhän se ole ympäristön kannalta pareen, että ajaa autot kunnolla loppuun.”
Riippuu siitä, kuinka paljon taloudellisempi uusi auto on ja missä vaiheessa vanha hylätään. Varmasti Jessen Touaregin paalaaminen olisi perusteltua, kun vaihdossa tulee taloudellinen Pösö. Toisaalta tavallisen 6-7 litraa kuluttavan Corollan paalaaminen ei vastaavassa tilanteessa olisi yhtä perusteltua.
Puuki: ”Ei kannata ottaa ihan kirjaimellisesti tuota jalkoihin jäämättömyyttä.”
Kun kirjoitat, että pitää olla vähintään 180-200 heppaa, on vaikea olla ottamatta kommenttiasi kirjaimellisesti. Mutta hyvä, että havahduit tarkastelemaan ajotapojasi.
Puuki: ”Polttoainettakin alimitoitettu moottori syö kuormitettuna helposti ennemmän kuin tehokkaampi vastaavassa tilanteessa”
Mikä on alimitoitettu, alle 180-200 heppainen?
Voi olla, että joku tehokkaampi kone menee kuormattuna pienemmällä kulutuksella kuin tehottomampi, mutta yleensä tilanne on päinvastainen normaalissa ajossa. Harva meistä jatkuvasti niin kuormitettuna ajelee, että tuon takia pienempi kone olisi epätaloudellisempi. Ja jos koneesta lähtee 200 heppaa, niiden tehojen käyttäminen vie paljon enemmän bensaa kuin 120 heppaisen koneen käskeminen. Ei teho tyhjästä tule.
Jätkä: ”Moottori on erinomainen, jos siinä on rakenteellisesti jotain sellaista toimintaa, jota ei muissa moottoreissa ole.”
Minua ei kiinnosta rakenteet, vaan lopputulos. Jessen kone on riittävän tehokas ja pärjää taloudellisuudessakin kilpailijoilleen.
Sama pätee Mazdaan. Vaikka siinä ei turboa olekaan, ei se ole vanhanaikainen. Puristukset ovat tavallista kovemmat, eikä se ole onnistunut jättämällä kansipahvi pois. Tuollaisia koneita on markkinoilla huomattavasti vähemmän kuin turboja, jos siis jotain poikkeavaa rakennetta kumarretaan. Jesselle kuitenkin tiedoksi, että ei Visakallon Mazda kuluta yhtään enempää kuin Pösö. Saattaa kuluttaa jopa aavistuksen vähemmän. Tekniikan Maailman testissä maantieajon kulutus oli muistaakseni 5,1 l/100 km, keskinopeus n. 80 km/h.
Kysy pois, mutta en tiedä, mihin kommenttiin kysymyksesi kohdistat. Ilman päästöjen leikkausta ei kuitenkaan asiat kehity parempaan suuntaan. Vai onko sinulla esittää keinoja liikenteen päästöjen leikkaustavoitteiden saavuttamiseen ilman, että siirrytään vähäpäästöisempään kalustoon?
Kyse on perusteista. Taitavakin kuski voi hankkia tehokkaan auton, mutta taitava ei perustele valintaa sillä, että muuten jäisi jalkoihin tai ohituksista tulisi vaarallisia.
”Moottorissa sinällään ei ole mitään ihmeellistä ja erinomaista,”
Määrittele erinomainen ja katsotaan, löytyykö Jessen koneesta sellaista ominaisuutta. Jos ei löydy, laita aluksi vaikka viisi esimerkkiä erinomaisista moottoreista. Vai perustuuko tuokin kommentti samojen alan miesten puheisiin, jotka tietävät pikkuturbojen laukeavan alta 200 tkm kohdalla.
”Kyllä se dieselkone vääntävämpänä pitää olla ja yli 180 hv, tai sitten bensakoneena yli 200 hv alkaa riittämään samoin, jotta ajo pysyy joustavana eikä jää jalkoihin.”
Missäköhän mielikuvitusmaailmassa tuollaiset mielipiteet syntyy? Riippuu tietysti auton koosta, mutta itselläni ei koskaan ole ollut noin tehokasta autoa, pelkkiä vapaastihengittäviä bensakoneita ainoastaan. Nykyinen on suorituskykyisin, 10,2 kg/hv. Aikanaan oli töiden puolesta käytössä nelivetoisia avolavoja, joista osassa oli turbodiesel, osassa vapaastihengittävä. Yhdelläkään autolla en ole jäänyt jalkoihin, yhdelläkään autolla ei keskinopeus ole ollut auton tehon tai muunkaan ominaisuuden takia alempi kuin toisella, eikä tehon takia mikään muukaan asia ole jäänyt hoitamatta. Ja noista mopon moottoreista vielä sen verran, että 1,2 litraisella Volkkarin bensaturbolla olen jonkun verran ajellut, eikä siinäkään tehon puute ole millään tavalla mieleen tuleva asia. Erinomaisen tasainen ja ongelmaton kone ainakin Golfin painoiseen autoon, jopa moottoritienopeuksissa. Jos näistä lähtökohdista edes juolahtaa mieleen pieninkin ongelma liikenteessä, vikaa on syytä etsiä peilistä, eikä konepellin alta. Mutta eikös klassisen tutkimustuloksen mukaan kolarin ajaneista yli 90% pitänytkin itseään keskivertoa parempana kuskina ja suurin osa oli sitä mieltä, ettei kolarin estämiseksi ollut mitään tehtävissä, eikä jatkossa vastaavaa tilannetta voi millään estää. Samaan sarjaan menee varmaan ne, jotka ostaa suorituskykyisen auton ohitusturvallisuuden takia.
Metsästäjiä on sellainen joukko, että sekaan mahtuu tietysti motiivia jos jonkinlaista. Kun kuitenkin metsästyslaissa hirvikannan suuruuteen otetaan kantaa, pitää lakia muuttaa jos toimintaa halutaan muuttaa. Siihen metsästäjien edunvalvojilla tuskin halua on. Ensimmäisenä pitäisi vapauttaa valkohäntäpeura kaikesta sääntelystä, mutta huoli riistasaaliiden laskusta estää tämänkin vieraslajiin kohdistuvan toimenpiteen. Tällä hetkellä vain iloitaan valkohäntäpeuran menestyksestä, jota pönkitetään talviruokinnalla.
