Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minusta tuollaisten kokeiden teko on turhaa. Missä saatua tietoa ei voi hyödyntää, kun jatkossa ei ole tavoitteena vastaavaan tilanteeseen koivikkoa päästää? Peten kommentti taitaa perustua kirjallisuuteen, joten sieltä lähtisin itsekin tietoa aiheesta hakemaan. Vastauksia saa ainakin n. 20 vuotta nopeammin kuin omilta koealoilta, joten niitä soveltamalla tuskin pahasti voi epäonnistua.
Laaja näkökulma on varsin vaikeasti käsiteltävä termi. Jos vaihtaa parin vuoden välein uuteen, eihän siinä auton luotettavuudesta ja vikaantumisherkkyydestä saa mitään käsitystä. Helpompaa on lukea TM:n koeajosta, millainen uusi auto on. Tai jos on tarve vaihtaa parin vuoden välein uuteen, kertooko se kyseisen mallin ominaisuuksista enemmän kuin nopeasti ajateltuna voisi olettaa? Uutuuden viehätyksen jälkeen alkaa totuus paljastua ja se ohjaa autokaupoille. Voi myös tietysti kertoa enemmän omistajastaan kuin autosta.
Kun ajaa noin aluksi 10 vuotta ja/tai 300 tkm samalla autolla, voi sanoa jotain sen mallin ominaisuuksista. Ongelmana tietysti on se, että kun tuon jälkeen vaihtaa uuteen, on malli vaihtunut ainakin kahteen kertaan eli uusi voi olla täysin erilainen kuin vanha.
Maailman paras moottori on jonkun orkesterin (lehdistö tai joku autoliitto) valinta yhdessä kokoluokassa vuoden moottoriksi. Mitään syytä ei minulla ole epäillä, etteikö tuo olisi terve kone. Aika näyttää, onko siitä kahden vuoden tai jopa 15 vuoden käyttöön, kuten oman autoni koneesta.
Apli sivulla 8 arveli, ettei nuoria hankinta kiinnosta. Pidän itseäni nuorena, mutta kun pitää hoitaa palkkatyöt ja elää lapsiperheen arkea, mahdollisuudet irroittaa kuukauden päivät metsätöihin on aika heikot. Lomautus talveksi voi olla ainoa mahdollisuus, mutta sekään ei ole taloudellisesti kestävä ratkaisu.
Sitolkka: ”Ilmastonmuutos ja hiilihöpötys on vuosituhannen suurin valhe.”
Mihin perustat väitteesi?
Hemputtaja aiemmin tässä ketjussa perusteli asiaa sillä, että joku oululainen tutkijaporukka oli saanut selville jotain. Kun tarkemmin katsottiin, mitä oli saatu selville, oli löydetty yhteys aurinkotuulen ja alueellisen säätilan välille. Kyse ei siis ollut ilmastonmuutoksesta. Kyseinen tutkijaporukka oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on olemassa. Tämä ei kuitenkaan Hemputtajan mielipiteeseen vaikuttanut.
Itsekin olen joskus heittänyt ajatuksen sorkkaeläinten tapporahasta. Ilman muita muutoksia käytännössä homma taitaisi jatkua ennallaan erona vain tapporahasta aiheutuneet kulut. Pahoin pelkään Planterin lainausten valossa villisioille käyvän samoin. Valkohäntäpeura on hyvä osoitus metsästäjien vastuuttomasta ajattelutavasta.
Taitaa lainsäädännön muutokset olla ainoa keino hallita asiaa. Jospa metsäteollisuus liittoutuisi sikayrittäjien kanssa, saattaisi olla hartioilla riittävästi leveyttä oman pesän sotkijoiden kanssa keskusteluun.
Vuoden 1990 päästöihin verrattuna kokonaispäästöt olivat lähes 22 prosenttia pienemmät.
Vuoden 2015 kokonaispäästöistä 74 prosenttia oli peräisin energiasektorilta (polttoaineiden käyttö ja haihtumapäästöt).
http://www.stat.fi/til/khki/2015/khki_2015_2016-05-25_kat_001_fi.html
Aikamoista yleistystä esittelet. Tällä hetkellä suojelukohteiden ongelmana nimenomaan on, että ne sijaitsevat pääosin pohjoisessa. Etelässä suojeltujen metsien osuus on vaatimaton.
Samaa mieltä olen siitä, että kannattaisi pyrkiä suuriin yhtenäisiin alueisiin. Käytännössä se on etelässä vaikeata, jolloin pienemmätkin kohteet ovat tarpeen.
Metsiä ei suojella yksin turisteja varten, vaan etupäässä luontoarvojen takia. Toki ainakin kansallispuistojen perustamista helpottaa niiden vaikutus turismiin. Mutta ainakin niille suojelualueille, jotka ovat lähimpänä kotiani, on muodostunut polkuja, joissa ulkoilijat liikkuvat. Jossain määrin niitä jopa ylläpidetään, vaikka mistään virallisesta ulkoilualueesta tms. ei ole kyse. En kyllä tiedä, mitä laki sanoo suojelualueilla polkujen avaamisesta tuulenkaatojen kohdalla tai siltojen teosta ojien ja purojen yli. Sallii tai ei, tuollaiseen tuskin yhdelläkään viranomaisella on kiinnostusta puuttua.
Yhdessä kuusikossa tuulenkaatoja on runsaasti ja niistä joskus minulla taisikin olla ajatuksena laittaa kuva tänne. Hiljattain kävin katsomassa, miten metsä muutama vuosi myöhemmin voi. Jokunen kuusi oli kuollut pystyyn ilmeisesti tuholaisten takia, mutta mitään merkkejä ongelman leviämisestä ei ollut nähtävissä. Nyt on kiinnostava seurata, alkaako noissa paikoissa muukin alikasvos kuin ruohot elpyä vai onko luontainen kehitys metsätalouden harjoittajan silmin katsottuna toivottoman hidasta.
Eri mieltä olen siitä, ettei Suomen pitäisi co2-päästöjä vähentää. Eu sakottaa vahentämättömyydestä joka tapauksessa ja muu maailma alkaa vähentää päästöjä ennemmin tai myöhemmin. Viimeistää silloin, kun ilmakehän co2-pitoisuuden noususta aiheutuu haittaa niin paljon, että kovakalloisimmatkin sen edessä nöyrtyy. Lisäksi co2-päästöjen vähentäminen tarkoittaa käytännössä tuontienergian korvaamista kotimaisella versiolla.
