Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Visakallo: ”Minua on alkanut kiinnostaa meihin muihin verrattuna tuo reservuaari-indeksin lähes ylimaallinen tiedon taso .”
En ole seurannut kovin systemaattisesti AC:n mainitsemia lumikkohypoteesikeskusteluja yms., mutta jossain sellaisessa kuitenkin mainittiin päivystävien dosenttien vaikuttaminen palstalla. Onko reservuaari-indeksi tällainen?
Tiedon taso voi olla hyvä tai huono vieläpä aiheesta riippuen itse kullakin ja mielestäni ajatustenvaihto keskustelupalstalla on hyvä keino vastustaa omiin mielipiteisiin rakastumista eli antaa mahdollisuus oppia uutta. Kun reservuaari-indeksi kuitenkin sanoo monella kirjoittajalla keulivan tragikomiikan puolelle, vaikkei itse ole edes kannanottoa lukenut, kaipaan sen verran rautalankaa, että r-i määrittelisi, kenellä keulii ja missä. Kun nyt en yksinkertaisena metsätalouden harjoittajana tiedä, mitä kommentteja tuossa tarkoitetaan, on vaikea pysyä keskustelussa kärryillä, saada selvää r-i:n käsityksistä ja vastata niihin.
Autokaupassa on monta muuttujaa. Yksi on tietysti rahoituksen hinta, toinen on vaihtoauton hyvitys, kolmantena lisävarusteet. Noilla kaikilla pelataan ristiin. Vaikka myyjä rahoituksesta proviikkaa saisikin, auton ostaja maksaa sekä korot, proviikat ja muut rahoituskulut. On myyjän taidosta kiinni, mihin kulut piilotetaan.
Itse olen huomannut sen, että kaikkein mukavinta on tehdä kauppaa silloin, kun ei vaihtoautoa ole. Kuten myös sen, että myyjän antaman tiukan tarjouksenkin jälkeen löytyy kiristää tarjousta, kun kaupan syntyminen on siitä kiinni.
Tekniikan Maailma käy parhaillaan keskustelua autoalan kanssa siitä, onko veroalen vaikutukset siirtyneet täysimääräisinä autojen hintoihin.
Samanlainen käsitys minullekin tulee tuosta. Ja vaikka olisivatkin lukeneet, kokonaisuutta ei ole osattu arvioida.
Periaatteessa monimuotoisuus heikkenee, jos hakkuita lisätään ilman, että mitään muuta muutetaan. Hiilen sidontakin vähenee, jos metsää hakataan enemmän eli käytetään nykyistä isompi osa kokonaiskasvusta. Mutta:
Kyse ei ole kulutuksen kasvusta, vaan uusiutuvien raaka-aineiden tuotannosta. Vaihtoehtona on käyttää uusiutumattomia, mutta se malli on kestämätön. Uusiutuvista täytyy ottaa käyttöön se potentiaali, mikä sieltä on otettavissa. Loput tarpeesta täytyy säästää nykyisestä kulutuksesta ja sen mahdollisuudet eivät riitä alkuunkaan, ellei uusiutuvien osuutta kasvateta. Tämä oli selvää ihmiskunnalle vielä 100 vuotta siten, mutta ei näköjään nykyajan ekonomeille ja professoreille.
Luontoarvoihin täytyy satsata joka tapauksessa nykyistä enemmän, lisätään hakkuita tai ei. Aloittaa voidaan suojelualueiden määrän kasvattamisella ja luontoarvojen kannalta vahingollisten sorkkaeläinten poistamisella tai vähentämisellä. Tällöin talousmetsissä on mahdollisuus tuottaa puuta nykyistä tehokkaammin eli kasvavia tavoitteita vastaava määrä nykyistä pienemmällä pinta-alalla ja sekin nykyistä paremmin monimuotoisuus huomioiden.
Radiossa julkilausuman edustaja (en muista kuka) totesi, että alalla ei ole yksimielisyyttä hakkuutavoitteiden kasvattamisen seurauksista, siksi kirjelmä on tehty. Kyse ei siis ole tieteen tekijöiden yksimielisestä, valtion toimia kritisoivasta kannasta.
Jees: ”Tätähän kuuluu jauhaa jos ajelee vanhalla rottosella.”
Ellen väärin muista, nykyinen autosi on suunnilleen saman ikäinen kuin omani.
Jees: ”Turha toisten tomintatapoja on itkeä tai ihmetellä, minusta jokaisen vapaa oikeus on taaplata autokauppansa omalle tyylilleen sopivaan muotoon ja varsinkin järkevään taloudenhallintaan sopivaan muotoon.”
Olenkin vain kertonut oman mielipiteeni yksityisauton ja sen rahoituksen tasapainosta. Rikkaat tekee mitä haluaa, minä joudun hiukan laskemaan asioita.
Jees: ”Siinä ei joku auton pieni laina tee sitä eikä tätä vaan ainoastaan turvaa ”pohjakassan” yllättävien menojen suhteen.”
Tietysti auto on mielestäni liian kallis myös, jos sen maksun jälkeen tilille ei rahaa jää.
Jees: ”Kyllä yksityistalouden tärkein asia on pitää kassa kunnossa ja lainat hoituu kyllä siinä siivellä koska ne on suunniteltu kestävästi.”
Minun talouteni pysyy kunnossa, kun tulot ja menot ovat tasapainossa. Menot ei pysy, jos maksettavaksi tulee ylimääräisiä lainoja mahdollistamaan ylihintaisten kulutustuotteiden hankintaa.
Jees: ”Auto on sijoitus kulkemiseen ja siinä ei varmasti sinällään ole pahaksi jos se on mahdollisimman tuore ja sinällään myös varsin varmatoiminen.”
Minulle riittää, kun auto on riittävän tuore ja varmatoiminen. Nykyinen vaihtuu siinä vaiheessa, kun nuo ehdot ei täyty.
Jees: ” Jos autolla ei vielä vaihtoon mennessäkään ole kahtasataa tuhatta ajettu pidän sen vielä varsin laadukkaana pakettina varsinkin kun se on sitä alkujaankin ollut. ”
Tuon auton suurin ongelma taisikin olla kohtuuttomat ylläpitokulut ja pelko kohtuuttomuuden vielä selkeämmin ylittävistä korjauskustannuksista. Taisi tämän palstan keskusteluilla olla suuri vaikutus autokuumeen nousuun, joten kalliiksi tulee sinulle metsätalouden harjoittaminen. Ensin kallis auto ja sitten siitä luopuminen, vaikka kilometrejä olisi periaatteessa ollut jäljellä roppakaupalla.
Korko voi olla näennäisen halpa, jos sitä verrataan auton hintalappuun (ovh). Mutta mikä on todellinen korko, kun verrataan käteiskaupan summaa rahoituksella ostetun autoon lopulliseen hintaan?
Minä en velasta pidä, joten mieluummin velat on vähennyskelpoista tulonhankkimislainaa kuin autolainaa.
Mikä on puuhapalsta? Jos omistaa etelässä viisi rehevää 20 ha palstaa, onko tällöin viisinkertainen puuhastelija vai kohtalaisen vakavasti otettava puuntuottaja 900 m3 vuosikasvullaan?
Toisaalta hintatilastoista ei käy ilmi se, miten puuston määrä on vuosikymmenien kuluessa kehittynyt. Kun yleisesti ottaen puuston määrä ja vuotuinen kasvu on kasvanut, toki se hintaankin vaikuttaa, mutta yhtään aiempaa kalliimmaksi tuollaisen palstan hankinta välttämättä tule. Puhumattakaan koroista. Taisi 80-luvulla olla kohtalaisen korkeat korot, puhumattakaan 90-luvun alusta, jolloin itselläni oli 3-5 vuoden joukkovelkakirjalainoja 13% korolla. Noiden lunastamisen aikaan korot oli jo pudonnut, jolloin luvut näytti kohtalaisen mukavilta.
Varmasti metsien reaalihinta on noussut, mutta todellisen muutoksen laskeminen ei ihan helppoa olekaan. Ja koska minulla ei tätä tietoa ole, en täällä huutele asiasta.
Määritelkää vihdoin, mikä on vapailla markkinoilla määräytyvä metsäpalstan ylihinta?
RR: ”Kun luen näitä kartelliyhtiöiden metsälehtiä, en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa! Kuva metsänhoidon kannattavuudesta ainakin heidän hoitaminaan on yltiöpositiivinen. Tosiasiassa vain heidän kannaltaan”
En tiedä, mitä lehtiä tarkoitat. Omaan palkkatyöhöni liittyvien ammattilehtien lukemisen olen jättänyt kovin kevyelle selaamiselle. Joko siellä konsultit hehkuttaa omia ajatuksiaan turvallisen etäisyyden päässä tuotannosta tai sitten tuotannon edustajat kehuvat itseään ja omien vaativien projektien onnistumista. Firmojen tuloksista kuitenkin näkee, ettei puheet voi pitää paikkaansa ja tiedänhän itsekin, millaista oman alani arki on.
