Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Itselläni on viimeisen n. 10 vuoden ajalta kokemusta neljästä Stihlistä, joista kaksi tietokonemallia ja kaksi vanhempaa säätöruuveilla olevaa kaasutinmallia. Missään noista ei ole ollut ongelmia. Yhdestä on uusittu kiihdytyspumppu ja joku letku, mutta se ei liity mitenkään tietokoneeseen tai sen puuttumiseen.
Käyttötunteja ei tietenkään voi verrata ammattilaisten koneisiin, mutta kai näidenkin vuosien aikana jotain olisi vastaan tullut, jos erityistä ongelmaa tekniikkaan liittyen olisi.
En aio lisätä käyttöä, vaan käytän tarpeen mukaan kuten tähänkin saakka.
On muuten väärin sanoa, ettei glyfosaatti aiheuttaisi syöpää. Tällä hetkellä pitävää näyttöä karsinogeenisuudesta ei ole, joten perusteita kieltää aineen käyttöä karsinogeenisuuden takia näytön puutteessa ei ole. Muita haittoja glyfosaatilla kuitenkin on, huolettomuuteen ei edelleenkään ole aihetta. Mielestäni normaliin metsän käsittelyyn glyfosaatti ei kuulu. Lisäksi jokainen tervejärkinen ottaa huomioon, minkälaisessa puun ja kuoren välissä kemikaalivirasto päätöksineen elää. Glyfosaatin kielto olisi aiheuttanut omat ongelmansa puhumattakaan siitä paineesta, minkä monikansallinen tuotanto päättäjiin kohdistaa, kun isoista rahoista puhutaan.
Sama juttu.
Nyt on jo sunnuntai-aamu, mutta lenkille lähdössä. Eilen maastopyörällä, tänään maantiepyörällä. Joskus juosten tai hiihtäen. Kesällä avovesiuinti on upea juttu. Kalastuskin olisi, mutta sinne lähden mielellään koko päiväksi. Kesällä se onkin lasten kanssa ok, yksin lähtiessä täytyy tuollainen loma-anomus perustella hyvin ja se taas on pois metsäpäivistä. Suorittavan ahvensaaliille olisi kyllä käyttöä.
Alkoholia en käytä ainakaan rentoutumiseen. Pikemminkin päinvastoin, joskus työhön tms. liittyviin tilaisuuksissa se on välttämätön paha. Kuohuviinimaljaa en tähän laske. Kohtuudessa ei tietysti muutenkaan ole vikaa, jos alkoholista pitää. Sanontaa raskaiden töiden vaatimista raskaista huveista en kyllä allekirjoita. Sanoisin, että raskaiden huvien myötä kevyistäkin töistä tulee äkkiä raskaita.
Töisä on muitakin arvoja kuin palkka. Jonkinasteinen loppuunpalaminen tms. väsähtäminen ei ole ollenkaan harvinaista. Omasta lähipiiristä tiedän useita, jotka ovat käyneet välillä huilaamassa viimeisten vuosien aikana. Ja mitä vaativampi työ, sitä suurempi riski tällaiseen on. Vaativuus tietysti suhtautuu tekijän kapasiteettiin ja ominaisuuksiin. Toisaalta helppoakin työtä voi tehdä liikaa, mutta minun tuntemilleni tapauksille on yhteistä työn henkinen kuormitus. Koska rahaa, ainakaan omaa rahaa, vain harvoilla on taskut pullollaan ja kun työelämässä on vauhdikkain vaihe silloin, kun perhekin vaatii huomiota, en jaksa ymmärtää tarvetta ajaa takuuautolla polttaen rahaa sen pääomakuluihin. Ehkä mieli muuttuu sitten, kun on perintörahat taskussa ja lapset maailmalla. Josko metsähehtaareitakin olisi tuolloin jo sen verran, että ilman maasturia ei pärjää. Valitettavasti tulevaisuudessa sen täytyy tienata yhä enemmän, jotta valinta olisi perusteltu eli maasturin ominaisuuksilta vaadittavan saatavan lisäarvon määrä kasvaa. Maasturia ei taloudelliseksi saada ja epätaloudellisten autojen käyttö tulee kallistumaan suhteessa taloudellisiin.
10/10. Yhtälön 5x – (3x +2) = – 4 ratkaisin kesken työpäivän annettuja vastausvaihtoehtoja kokeilemalla, muut kaikki laskin loppuun sakka ilman, että käytin vastausta apuna. Mutta muistaakseni meillä ei tosiaan ollut tuollaisia kokeita 80-luvulla, laskut piti itse laskea, eikä arvata. Oikeaksi vastaukseksi ei riittänyt oikea tulos, vaan tärkeämpää oli oikea tapa laskea. Ammatillisessa koulutuksessa tuo puolestaan kääntyi päälaelleen, silloin tulos oli tärkeämpää kuin laskutoimitus.
”Maanomistajien kannalta radikaalein muutos olisi sähkö- ja muiden verkkojen sijoittaminen tiealueelle tiekunnan luvalla ilman maanomistajan lupaa.”
Ihan varma en ole, miten yksityistiellä tiealue määritellään. Yleensä julkisilla tiellä tiealue loppuu ojan takaluiskan jälkeen. Käytännössä yksityisteillä ojat ovat niin pieniä, ettei ainakaan ilmajohtoja tuolle alueelle saa mahtumaan, joten käytännössä ainoa mahdollisuus on kaivaa kaapeli tien alle.
Toinen kysymys on tiekunnan oikeudesta päättää alueesta, joka ei ole sähkölinjan edessä, mutta edellyttää puuston käsittelyn suhteen toimenpiteitä. Ulottuuko tiekunnan toimivalta näihinkin tapauksiin?
Jos kaapeli sijoitetaan luiskaan, urakoitsija kaivaa sen 70 cm syvyyteen. Tien sivuojat ovat enemmän tai vähemmn huonossa kunnossa ja tulee avattavaksi jossain vaiheessa. Kuka vastaa siitä, että vaadittu peittosyvyys säilyy?
On ihan mahdollista, että VW ”jää parin kuukauden sisään jonkun ostettavaksi Porilaisen autoliikkeen pihalle.” Kenties pidemmäksikin aikaa.
Ostaja voi olla valmiina tai sitten ei. Mehän emme tiedä, millaisen hyvityksen seurauksena kaupat syntyivät. Jos itselläni olisi tulossa 4000 euron remontti autoon, josta aiheutuu kohtuulliseen nähden kaksinkertaiset polttoainekulut ja joku yli 10 vuotiaasta autostani suostuisi jotain maksamaan, saattaisin lyödä kaupat kiinni melko nopeasti ilman sen suurempaa autokuumettakin. Vaikka sitten menettäisinkin 4% käteisalen uudesta autosta.
Visakallon linkittämässä Kauppalehden jutussa jää yksi asia vaivaamaan. Kun autovalmistaja pyrkii välttämään tylsyyttä, luvassa ei todennäköisesti ole minunkaltaiselleni kuluttajalle mitään kiinnostavaa. CH-R:ssä ei ole muotoilua lukuunottamatta mitään, millä auto erottuisi markkinoilla. Muotoilunkin vaikutus on negatiivinen, kun erikoiseen ulkonäköön on onnistuttu yhdistämään käytön kannalta surkeat ominaisuudet. Sitten kun käyttökelpoisuus kasvaa ja ulkonäkö saadaan hyväksi, voi valmistaja paukuttaa henkeleitään. Ehkä muualla maailmassa ostovoima on niin kova, että asiakkaat ovat valmiita ostamaan tuollaisen, ajamaan sillä pari vuotta ja sitten luopumaan autosta kyllästyttyään siihen. Tähän markkinaan Toyotakin iskee. Toivottavasti ei käy kuten Nissanille 90-luvun lopulla. Erinomaisista autoista tuli vähemmän ”tylsiä” ja samalla unohtui ylläpitää korkeaa laatua.
Visakallo: ”Glan jutuista saa kyllä sen käsityksen, että kaikkein paras auto onkin kymmenen vuotta vanha.”
Harmi, jos sinä olet tuollaisen käsityksen saanut. Missään en ole kymmenvuotiasta autoa parhaaksi kehunut. Eihän parasta autoa ole edes olemassa, koska jokaisella on erilaiset tarpeet. Minun kohdallan kyse yli kymmenvuotiaassa autossa on siitä, että kun nykyinen on vielä käyttökelpoinen, minun ei mielestäni kannata vielä uutta ostaa. Toki mietin, kannattaako enää uusia renkaita ostaa, mutta päätin vielä yhdet ostaa. Rahoilleni on parempaakin käyttöä, kun vaihtaa käyttökelpoista autoa uuteen. Se, että kritisoin sinun ylisanojasi uusien autojen ominaisuuksista tai väitettäsi kulumattomilla renkailla ajamisestasi, ei liity mitenkään siihen, millainen on mielestäni hyvä auto.
Jessen kommentti korkeudesta pitää luultavasti paikkaansa ja jos Trafin tilasto sitä tukee (kuulostaa loogiselta, esimiehellänikin selkävaivat oli syy päätyä korkeaan autoon), on ihmeellistä, että se antaa joillekin aihetta hyökätä Jessen kimppuun.
