Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Klapikone: ”Sitten en tiedä mikä vaikutus on juuriston kehitykseen sillä, että kasvaako alikasvoskuusi kuusikon vai koivu- tai mäntymetsän alla.”
Mielestäni ongelmana on kuusikon alla kasvatettavat alikasvoskuuset, joita joskus koitetaan hyödyntää uudistamisvaiheessa. Säästetään muokkaus- ja istutuskuluissa, kun taimia ei tarvita yhtä paljon. Tässä vaiheessa mennään mielestäni mäkeen kahdesta syystä. Riski juurikäävän yleistymiselle jostain syystä kasvaa ja toisekseen saadaan epätasainen kuvio, jonka hoito on tasaista työläämpää, kenties taloudellinen tuloskin heikompi. Jos alikasvoksen osuus ei ole merkittävä, uudistamisen säästökään ei ole merkittävä. Toisaalta jos alikasvoksen osuus on merkittävä, puhutaan pikemminkin täydennysviljelystä ja sen ongelmathan ovat kaikille tuttuja.
Tässä täytyy kuitenkin pitää erillään kaksijakoinen metsä, jossa alikasvosta ei varsinaisesti käytetä uudistamiseen, vaan ylemmän jakson harventamisella ja lopulta poistamisella vapautetaan alemman jakson puusto vapaaseen kasvuun. Vaikka tässäkin juurikäävän riski voi olla isompi kuin istutustaimissa, ei se ole olennainen päätökseen vaikuttava asia. Jos maaperä on vuoroviljelyn takia suhteellisen terve, tartuntaakaan ei paljon tule. Onhan kyse evoluution muokkaamasta menetelmästä, johon metsät ovat sopeutuneet.
Harrastelija: ”Huvittaa kyllä edelleen nuo ”katumaasturit”. Jo nimessä on ristiriita, mitä helevetin maasturia sitä katuajossa tarvitaan? Jotenkin myös ihmetyttää, että nuo nykyaikaiset ”maasturit” ovat pääasiassa 2-vetoisia. Maasturilla ymmärrän, että niillä pääsee muuallakin kuin kadulla.”
Toinen nimitys on kaupunkimaasturit ja ihan hyvä onkin. Kyllähän maantiellä ihan tavallinenkin matala henkilöauto on ongelmaton, kaupungissa on paljon enemmän varottavaa. Etupuskuri osuu varomattomasti pysäköitäessä joissain paikoissa jalkakäytävän reunaan, aurausvalleja siellä ja täällä jne. Toki matalalla autollakin kaupungissa pärjää, mutta enemmän katumaasturin ominaisuuksille on kaupungissa käyttöä kuin maatiellä. Olkoon sitten asfalttiviidakkoa, jos se autovalintaa helpottaa.
2-vetoisuutta ei mielestäni tarvitse ihmetellä. Kulutus on alempi kuin nelivedolla, tekniikka yksinkertaisempaa ja hankintahinta pari tonnia alempi. Kun ei koe tarvetta nelivedolle ja useimmat eivät koe, olisi tyhmyyttä sellainen itselleen hankkia. Toki jotkut hankkii silti, mutta aina halu ja tarve ei kulje käsikädessä.
Maasturilla minäkin ymmärrän jonkinlaista maastokelpoisuutta, mutta katumaasturi ei olekaan maasturi. Se on katumaasturi. Se vain hiukan näyttää maasturilta, mikä myyjien mielikuvamarkkinoinnin avulla monien valintaa hämääkin.
Visakallo: ”Ilo on ollut nyt huomata, että taas on menty kehityksessä eteenpäin.”
Sain uudet renkaat alle ja ero paljaallakin asfaltilla on kuin yöllä ja päivällä. Vaikken pitoa liukkaalla tai ääritilanteissa olekaan testannut, ajettavuus arkisissa tilanteissa muuttui paljon vakaammaksi kuin vanhoilla. Kun monilla on kolmen vuoden käytön jälkeen kilometrejä sen verran, ettei renkaat ole enää parhaassa mahdollisessa kunnossa ja uuden auton hajukin on kadonnut, koeajo uudella on varmasti autokauppiaan kannalta miellyttävä asia. Kannattaa kyllä kokeilla muitakin vaihtoehtoja.
Jees: ”Rööri varmasti oikeassa juuri tuon merkin suhteen. Onhan sen muotoilu kieltämättä isoille asfalttibaanoille tehty.”
TM:n testissä Alfan maavara oli joukon pienin, 11 cm. Ei siis mikään etu talvikäytössä, vaikkei olisi edes metsätalouden harjoittamisen vaatimuksista kyse.
Jees: ”Ja näitä kelejähän on vain pohjoismaissa jotka ruostuttavat ja hapettavat autot niin pelleistään kuin sähköjärjestelmistäänkin.”
Paitsi Kanadassa, jossa suolataan ahkerammin kuin täällä. Ja tietyssä osaa Aasiaa, jossa ilmankosteus on huikea ja siten paljon vaikeampi paikka elektroniikan valmistajille kuin Suomi.
Visakallo: ”Ehkä Glan kannattaa uusia se kymmenen vuotta vanha autonsa, niin päästään puhumaan samoista asioista. Turhahan näistä on täällä väitellä, kun oma kokemus kuitenkin ratkaisee.”
Ajattelin kyllä vielä kerran uusia renkaat nykyiseen, vaikka uudehkoilla autoilla silloin tällöin pääsenkin ajamaan. En tosin niillä ääritilannekokeita tee varsinkaan vertailukelpoisissa olosuhteissa omani kanssa, tuskin sinäkään. Mutta minähän etupäässä kysyin sinulta perusteita väitteillesi, kuten sille, ettet ajaisi kuluneilla renkailla. Kokemuksella toki on merkitystä, mutta vielä tärkeämpää on ymmärtää, mistä kokemus muodostuu ja erottaa se luuloista ja mielikuvista. Erikoista on sekin, että uusien autojen ajettavuutta hehkuttaessasi sanot nyt 9 vuotiaan automallin olleen tähän saakka paras autoistasi. Ei tuosta kovin montaa vuotta taaksepäin tarvitse mennä, niin päästään oman autoni vuosimalliin. Mitä ihmettä noiden muutaman vuoden aikana on tapahtunut?
Ruotsalaisen Teknikens Världin älgtestissä nykyinen autoni on selvittänyt testin aikanaan 1-2 km/h kovemmalla nopeudella kuin uusi CX-3 (testattu kaksi eri versiota). Muutenkaan noissa tuloksissa ei näy mitään radikaalia tulosten kehittymistä vuosien mittaan.
Kuinka usein Visakallo renkaita uusit, jos et kuluneilla ajele? 10 tkm jälkeen talvirenkaiden pito on jo selvästi heikentynyt, vaikka pintaa katsoen kumit näyttää lähes uudenveroisilta. Kuski vain tottuu tilanteeseen, mutta kun saa uuden auton uusilla renkailla, tuntuukin uusi auto mahdottoman hyvältä ajaa.
Menikö oletukseni pieleen, kun väitän, ettet ole mainitsemiesi autojen ääritilannekäytöstä vertailukelpoisissa olosuhteissa testannut? Eli kommenttisi uuden auton hallittavuuden erinomaisuudesta oli hiukan kevyellä pohjalla.
Jessen kommentista etuvedon erinomaisuudesta olen hiukan eri mieltä. TM:n talvitestissä oli kolme takavetoista, Alfa, Jaguar ja Mersu. Nuo kaikki saivat lumiseen mäkeen kiipeämisestä kiitettävän arvosanan. Etuvetoisista yksi sai erinomaisen, viisi kiitettävän, kaksi hyvän, neljä tyydyttävän ja yksi välttävän arvosanan. Takavetoisen pahin ongelma on mielestäni saatavuus tai oikeastaan hinta. Tavisten hintaluokassa niitä ei ole tarjolla. Halvemmalla saa Golfiin nelivedon.
Tolopainen: ”Jokainen joka on autolla talvella ajanut tietää että etuvetoinen etenee lumessa paljon paremmin kuin takavetoinen”
Tuo ei välttämättä pidä enää paikkaansa. On hyviä takavetoja ja on huonoja etuvetoja. TM:n talvitestissä takavetoisten etenemiskyky oli linjassa etuvetojen kanssa. Ja kun kuormaa laitetaan hiukankin autoon, tilanne muuttuu takavetojen kannalta edulliseen suuntaan.
Visakallo: ”Sen voin myös sanoa, että uusimpien autojen ajohallinta on nyt jotain aivan muuta kuin vielä kymmenen vuotta sitten. On turhaa arvostella uusimpia autoja, jos niistä ei ole riittävästi omakohtaisia kokemuksia.”
En ole arvostellut uusimpia autoja. Arvostelin sitä, että väheksyt vanhempien autojen ominaisuuksia ilman luotetavaa vertailupohjaa. Ethän tiedä, miten joku muu auto tuossa tilanteessa olisi käyttäytynyt, koska et ole autojen hallittavuutta vertailukelpoisissa olosuhteissa päässyt vertailemaan. Sinulla on taustalla tuoteimmat kokemukset ASX:stä. Itse olen tuota kahteen kertaan kokeillut, tosin etuvetoisena (sinulla oli kai neliveto). Kesällä ajettavuus normaalitilanteissa (ei ääritilanteita) vaikutti ok:lta. Talvella maantieajo oli vastenmielistä, koska tuntuma oli puutteellinen. Samaan tarttui myös TM talvitestissään vuonna 2011, koska moitti ohjausta ja ajettavuutta sekä ajonhallintaa ylipäätäänkin. Sen sijaan tuon ajan autoista moni oli ajettavuudeltaan ongelmaton. Uusista malleista CX-3 on todettu hallittavuudeltaan hyväksi. Toki kehitystä tapahtuu, mutta yksittäisiä malleja vertaamalla ei saa käsitystä ajan suhteessa tapahtuvasta muutoksesta varsinkaan, kun vanhassa autossasi oli kuluneet renkaat ja nyt alla on käytännössä uudet.
Visakallo: ”En tiedä, miten olisi viime viikonvaihteessa käynyt, jos alla olisi ollut vanha auto. Ajoin suoraa, mutta liukasta valtiontietä pitkin n. 60 km tunnissa, kun sivutieltä ison kiven ja lumipenkan takaa tupsahtikin iso maasturi pitkä kärry perässään suoraan eteen, eli tie oli silmänräpäyksessä täysin tukossa, eikä toivoakaan saada autoa pysähtymään riittävän ajoissa… Jos auton ohjattavuus ei olisi aktiivisen ajohallinnan ansiosta säilynyt, kurttupeltiä olisi aivan varmasti tullut.”
Mikä on vanha auto? Omani on jo reilusti yli 10 vuotias ja siinä on toimiva ajonhallintajärjestelmä vakiovarusteena. Lipsahduksen varalle on myös joukko turvatyynyjä. En edes muista montako, mutta kuusi ainakin, ehkä kahdeksan. Mutta ehkä se onkin ollut aikanaan joillekin liian nykyiaikainen japsi, mutta yleisen kehityksen myötä se on muuttunut ihan tavalliseksi nykyaikaiseksi autoksi.
Tuossa sinun tilanteessasi uusilla renkaillakin on merkittävä osuus hallittavuuteen. Kahden tonnin paino kuluneiden renkaiden varassa ei anna yhtä hyvää ennustetta, kun hitausvoimat alkaa viedä kuljettajaa.
