Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En muista, mitä kukakin on tittelistä ajatellut. Itse en kuitenkaan sitä arvosta, koska ensinnäkään en tiedä, millä perusteilla se annetaan eli millä kriteereillä tuomarit autoja arvioivat. Kannattaa muistaa, että toimittajilla on oltava hyvät suhteet valmistajiin, koska autolehdet saavat leipänsä tehtaiden tuotteita esittelemällä ja niitä mainostamalla. Lisäksi tällaiset valinnat, joita ei kuluttajat tee, ovat puhdasta markkinointia. Toisekseen eurooppalaiset toimittajat eivät tiedä, mitä itse arvostan autoltani, eivätkä siten edes teoriassa ole oikeita tyyppejä valitsemaa minulle sopivaa autoa. Kolmanneksi, luotettavuus ensimmäisen 400 tkm aikana on minulle tärkeä asia, joten uuden auton esittelyssä tuota asiaa on vaikea arvioida. Historiatietojen perusteella finalisteista ainakaan Alfa tai Ciroen C3 eivät ole minulle ykkösvalinta. Ei tosin Micrakaan.
Aikaa kylällä tappaakseni käväisin potkimassa C-HR:n renkaita, enkä tajunnut sen auton ideaa. Rauhaton ulkonäkö, pieni tavaratila, käsittämättömän pimeä takapenkki (pienet ikkunat) ja siitä johtuva kuljettajalle vaarallisen huono näkyvyys yhdisttetynä kohtuullisisen suuriin ulkomittoihin eli kaikki päivittäisen käytön kannalta huonot ominaisuudet pakattu samaan koriin ilman, että noilla olisi saavutettu jotain hyötyä. Silti tuomaristo antoi tuolle 165 ääntä. Pösö sai 319, Alfa 296, Mersu 197, Volvo 172 ja Citroen 166 eli kärkipäähän sijoittui.
Isotee: ”Toiveissani oli joku ammattimetsurin tai vakavan harrastajan/isännän ytimekäs kommentti ”osta kone X niin tapahtuu”.”
Ammattilainen en ole, enkä tiedä harrastajan vakavuudestakaan. Itselläni on kuitenkin Stihlin 490 ainoana raivurina ja sillä mielelläni raivaan. Järeys ei ainakaan mitenkään huonossa mielessä tunnu, eikä rästikohteissakaan kone tunnu alimittaiselta. Kilpailijan valjaita kehutaan mukavammaksi, mutta ei Stihlinkään valjaat millään tavalla minulle huonolta tunnu. Voi olla, että kiihtyvyys on Husqvarnassa parempi, mutta ei tämän sahan ominaisuudet ainakaan minun raivaustehoa millään tavalla rajoita. Kyllä nopeus tulee siitä, että on jo valmiiksi katsonut poistettavat puut ja että saa ne kaatumaan oikeaan suuntaan ilman, että tarvitsee käsin auttaa.
Minusta pökkelön ulkonäkö on harvinainen yhdentekevä asia. Itselläni on runsaasti 03 kokoa lähestyviä koivuja, joissa on hirven syönnin seurauksena tullut mutka 1-2 m korkeudella. Noista voi seuraavassa hakkuussa hyvin jättää muutamia pökkelöitä ensiharvennuksessa säästämieni tervaleppien, haapojen ja raitojen seuraksi.
Ainakaan täällä lounaassa ei lumen katkomia puita juurikaan ole, joten tarvetta pystyyn lahoaville puille on. Tuulenkaatoja kyllä löytyy, mutta niistä ei kolopesijät taida välittää. Kiinnostavaa oli käydä hiljattain läheisellä luonnonsuojelualueella, jossa vanhaa kuusikkoa on kaatunut tuulessa runsaasti. Merkkejä kirjanpainajien kuivattamista puista ei ole, vaikka ensimmäisen kerran tilanteen nähdessäni pelkäsin pahinta. Koska tuulen kaadot ovat ainakin pari vuotta maassa olleet, luultavasti kauemminkin, vaara taitaa noiden osalta olla ohi. Nyt vähitellen alkaa lahoaminen, joten monimuotoisuuden turvaaville ötököille olosuhteet on tuolla paranemaan päin.
Mikä on Harrastelijan motiivi kantaa selkä vääränä rahaa autokauppaan, jos Volvo on vasta 5-vuotias ja pärjää vertailussa uusille?
Jessen tilanne vaikuttaa todella huolestuttavalta, kun suunnittelee jo seuraavan hankintaa, vaikka uudellakaan ei ole päässyt ajamaan. Itse mietin lähinnä sitä, paljonko vaihtoa kannattaa lykätä eteenpäin.
Suorittava: ”Hirvien määrästä saadaan edes jonkin tasoista tietoa metsästäjiltä . Sidosryhmiltä ei yhtä kattavaa aineistoa löydy . Jos metsästäjien arviot eivät kelpaa , voi kernaasti perustaa ”luotettavamman ” järjestelmän hirviä laskemaan ja vahinkoja tilastoimaan .”
Meillä on varsin luotettava tilasto liikenneonnettomuuksista. Se kertoo paljon hirvikannan kehityksestä, mutta jostain syystä liikenneturvallisuus on hirvikannan hoitosuunnitelmassa ulkoistettu muille tahoille. Eli on lapsellista väittää, ettei tietoa olisi. Kun sitä on, sitä ei haluta käyttää. Näin kivasti voidaankin työntää pää pensaaseen ja selittää, ettei ongelmaa ole.
Toki tähän suorittava voi vastata, ettei onnettomuustilasto ole käyttökelpoinen paikallisella tasolla. Ei olekaan. Sen sijaan se on käyttökelpoinen, kun päätetään tavoitetasoista. Tällä hetkellä luotettavaa tietoa tarjoavan sidosryhmän näkemys tavoiteltavan kannan suuruudesta oli puolet siitä, mihin metsästäjät päätyivät.
Ei meidän metsiin tarvitse keskittyä, resursseja riittää kyllä muuhunkin kuin metsään.
Sähköntuotannossa aurinkoenergialla on se hyvä puoli, ettei metsiä tarvitse hehtaarikaupalla kaataa tuotantokoneiston takia. Eikä melu haittaa naapurustoa kahden kilometrin säteellä, kilometrin säteellä kulkevien ei tarvitse pelätä saavansa jääkokkareita niskaansa, eikä laitos muutenkaan haittaa ympäristöä. Ja kun laitoksia tännekin rakennetaan, hyötysuhde on ilmeisesti saatu kannattavalle tasolle.
Jätkä: ”Noiden tarkastusten perusteella olisi varmasti mahdollista luoda sertifikaattijärjestelmä, jossa kuljettajille ja koneurakoitsijoille määriteltäisiin luokitus, joka perustuisi työn jäljen laatuun. ”
Saataisiin ainakin paperin pyörittäjille töitä ja firmoille yksi kuluerä lisää.
Kun firmassa kuskeja tulee ja menee ja osa on auditoitu, osa ei ja kalustokaan ei ole yhtenäistä, millä voidaan arvioida firman laatua? Itse joudun omassa työssäni laittamaan referenssejä ties mihin tarjouksiin ja nehän varsin huvittavia papereita ovatkin. Projektiin voidaan nimetä porukka, jolla ei ole mitään tekemistä ko. referenssien kanssa.
AJ:n kysymys on hyvä ja jotain samansuuntaista itsekin aiemmin kyselin saamatta vastausta. Hiukan otan silti vielä pakkia. Ei puhuta ennusteista, vaan menneisyydestä. Hyväksytkö Taneli sen ajatuksen, että ihmisen aiheuttaman CO2-päästön takia ilmasto on lämmennyt sadan vuoden aikana noin asteella?
