Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Määritteletkö Taneli, mikä on luotettavaa ja mikä on epäluotettavaa? Ilman tätä tietoa kommenttisi informaatioparvo on nolla.
Oletko sitä mieltä, että ihmisen toiminnan seurauksena ilmakehän c02-pitoisuus on kasvanut ja sen seurauksena ilmasto lämmennyt noin asteella viimeisen sadan vuoden aikana?
Suorittava porras: ”Maanomistajalla on mahdollisuus hoidella ongelmat yhteistyössä alueensa metsästysseuran kanssa . Jos nyt aloitetaan valmistelut ja suunnittelu metsästyksen toteuttamiseksi ongelmapisteessä , voi tuloksia odottaa jo tulevana syksynä .”
Kerrotko, mitä olen jättänyt tekemättä, kun tuloksia saadaan vuodesta toiseen odotella? Mitä Planterin mainitsemalla alueella on jätetty tekemättä, kun tavoitekanta on 6/1000?
RR: ”Gla tähdentää hyvän metsänhoidon merkitystä. Mitähän se hyvä metsänhoito oikein on? Kenen ja mistä näkövinkkelistä katsottuna. Vaihtoehtoja on todella runsaasti.”
Itseasiassa ministeri asiasta puhui. Kimmo vastasi Villen kritiikkiin eilisissä uutisissa. Villen esittämä huoli eli ympäristöongelmat torjutaan hyvällä metsänhoidolla. Tietenkään tuossa yhteydessä ei puhuttu rahasta, mutta ei ympäristöasioiden, puun riittävyyden ja puuntuottajan liiketaloudellisen kannattavuuden tarvitse olla ristiriidassa keskenään.
Tuskin Villen huoli täysin aiheeton on ja kyllähän Tiilikainen sitä hiukan myötäilikin, vaikka osatotuutena pitikin. Avainsana on hyvä metsänhoito ja siihen nyt pitäisi päästä. Muissa viestiketjuissa on sen edellytyksiä jo käsitelty, joten ei siitä tässä yhteydessä enempää. Eniten Villen kommenteissa ihmetyttää se, mistä raaka-aineet tuotantoon pitäisi saada, kun kotimainen uusiutumaton on noin rajallinen, ettei hakkuita pitäisi lisätä eli mikä on vaihtoehto hakkuiden lisäämiselle.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin metsätalouteen liittyen kysyn vielä uudestaa Tanelilta, että mistä nykytieto tulevaisuudesta on peräisin?
Kalle Kehveli: ”Itsekin olen ajatellut, että ilmaston lämpenemisen ympärille on rakennettu vain bisnestä, joka ei perustu todelliseen tarpeeseen.”
Minä en elä binäärimaailmassa, joten vaikka ilmaston lämpenemisen ympärille onkin rakennettu MYÖS bisnestä, aiheeseen liittyy muutakin. Kenties ihan aiheellinen huoli co2-päästöjen vaikutuksista.
Niin, onhan meillä tosiaan ilmatieteen laitos. Pitäisi varmaan muuttaa nimeksi säätilan povauslaitos. Mutta jos ongelma kiteytyy tieteellisyyteen, unohdetaan tuo ja puhutaan vain tutkijoista. He tekevät malleja ja yrittävät simuloida tulevaa kehitystä. Ihan samaa tekee pankissa ja monessa muussakin paikassa, mm. valtiovarainministeriössä talousmiehet. Ei heidänkään ennusteet pidä paikkaansa, kun niitä puolivuosittain korjataan. Se on kuitenkin ainoa tunnettu tapa pysyä kartalla siitä, missä mennään. Sama pätee ilmastoon.
Taneli: ”Minä teen ne niinkuin muutkin tervejärkiset ihmiset nykytiedon perusteella ja hiukan varautuen tuon ja tämän suuntaisiin muutoksiin.”
Mikä on nykytieto tulevaisuudesta ilmaston suhteen ja millaisiin muutoksiin varaudut?
Forecan meteorologi varmaan tarkoittaa, että kesäkuut ovat meillä kylmenneet. Kyse on säätilasta (ks. esim. nao-ilmiö), ei ilmastonmuutoksesta.
Miten Korpituvan Taneli tieteilijöistä tai muista sammakkoprofessoreista välittämättä tekee päätöksensä, kun ennustaa ei pidä, eikä mennyt ole tae tulevasta?
Olen täysin eri mieltä Tanelin kanssa. Vaikka raaka-aineiden käyttö ei suoraan otsikkon liitykään, ennustamiseen se liittyy sikäli, että asioilla on monesti syy- ja seuraussuhteita. Ilmasto on luonteeltaan asia, jossa mielestäni kannattaa pelata varman päälle, koska jos muutos tapahtuu, tilanteen paikkaaminen on hankalaa. Eli kun tieteen tekijöiden vallitseva käsitys on se, että co2-päästöjen myötä ilmasto lämpiää, on meillä kasassa paljon tärkeää tietoa päätöksen teon tueksi. Yksi on se, että päästöjen merkittävää vähennystä ei ole näkyvissä, joten suurella todennäköisyydellä ilmasto jatkaa lämpenemistään. Voi siihen vaikutttaa luontaisetkin tekijät, mutta nyt puhutaan ihmisen vaikutusvaltaan kuuluvista asioista. Tällöin on syytä metsätalouteen liittyen miettiä, onko tuo syytä ottaa huomioon metsätaloudessa ja jos on niin miten. Toinen seikka on se, että päästöjä on syytä pyrkiä vähentämään.
Jos turvaudutaan siihen, että kiistatonta faktaa ei ole, mitään ei ole tarvetta muuttaa, koska siitä aiheutuu ainakin lyhyellä aikavälillä taloudellista vahinkoa. Viis tulevaisuudesta. Metsätalouden investoinneissa kuitenkin täytyy joka kerta ennustaa kymmenien vuosien päähän. Mihin tiheyteen raivataan, kannattaako tehdä tie tai ojittaa, kannattaako istuttaa raudusta vai antaako kasvaa luontainen hieskoivikko jne. Millä periatteella Taneli päätöksiä teet, kun ennustaa ei kannata eikä mennyt ole tae tulevasta?
