Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Volkkari ja Opel eivät ole vaihtoehtoja minulle, kokemusta uudehkoista sellaisista.”
Onkohan suurin osa Volkkariin tyytymättömistä taistellut jonkun tyyppivian kanssa, ja kun valitsee mallin oikein, on lupa odottaa huolettomia vuosia? Kun oman autoni vaihto lähestyy, Golfin farkku on ainakin paperitietojen perusteella kiinnostavin vaihtoehto. Bensakoneella se maksaa 27000 € + korostettu maavara n. 800 €. Alltrackissä on ilmeisesti maavara saatu kohtuulliseksi tuolla korotuksella + halkaisijaltaan hiukan isommilla renkailla. Alltrack maksasi kuitenkin dieselinä ja manuaalina 36800 €, mikä on minusta tarpeettoman paljon. Vastaava etuvetomalli maksaa 30000 €. Erona on jousituksen korkeus ja ajovalot, joten nelivedolle jää hintaa n. 5000 € + hiukan korkeampi kulutus.
Sitolkka: ”Gla kommentissaan kivasti itse kumoaa oman mielipiteensä.”
Voitko vääntää rautalangasta, missä kumosin omat mielipiteeni?
Täältä voi sitten katsoa, paljonko Tex Willer on kallistunut:
Jesse viestissään 17.2.2017 klo 18:47 vahvisti juuri sen, mistä kirjoitin. Kun et ole autoasi edes uudesta saakka pitänyt, vaan ajanut sillä 60 tkm jaksolla 120-180 tkm, on mahtavaa kuulla perusteet kuinka auto ei ole uudesta muuttunut yhtään. Kun ei tuota ikääntymistä huomaa, tietenkin uusi tuntuu aivan mahtavalta. Mutta menihän VW kuluneillakin talvirenkailla hienosti jäisellä tiellä.
Sen ymmärrän, etten minä (eikä vaimoni) ole hääkuvasta yhtään vanhentunut, mutta autossani ikääntymisen kyllä huomaa. Ero uuteen ei johdu pelkästään autojen kehittymisestä, mutta tärkeintähän on, että kuluttaja on tyytyväinen valintaansa. Enkä minä Jessen valintaa kritisoi, päinvastoin.
Aurinkotuuli osasyy lämpimään talveen:
Tulos aurinkotuulen yhteydestä NAO:oon ei sulje pois ilmastonmuutoksen vaikutusta talven lämpötilaan.
”Tuloksellamme ei toistaiseksi ole suoraa yhteyttä globaaliin lämpötilaan, vaan se osoittaa merkittävän kausittaisen vaikutuksen paikallisiin olosuhteisiin”, korostaa Maliniemi. Hän arvioi globaalin ilmastonmuutoksen suurimmaksi syyksi yleisesti esitetyn mukaisesti ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ilmakehään.
http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38406
Asia olikin siis juuri päinvastoin kuin muistit (Oululainen tutkijaporukka julkaisi tulokset, joiden mukaan aurinko on pääsyyllinen lämpenemiseen.)
Haluatko korjata aiempia kommenttejasi vai jatkatko mielipidettäsi tukevien perusteluiden etsintää jostain muualta?
Hemputtaja: ”Mistä tämä fakta on peräisin eli ”kestämättömällä tavalla”. Äkikseltään yhtä hyvä fakta on sanoa luonnon varastoineen hiilidioksidia kestämättömiä määriä pois luonnon kierrosta.”
Luonto ei tee mitään kestämättömällä tavalla. Silloin kun ihminen käyttää luonnonvaroja enemmän kuin niitä syntyy, kyse on kestämättömästä toiminnasta. 100 vuotta voi tuntua pitkältä ajalta, mutta jopa ihmisen historiassa se on kovin lyhyt aika.
Hemputtaja: ”Jyhkeä päämäärä, mutta se kannattaa kertoa myös intialaisille ja kiinalaisille. Perussyy on liikakansoitus. Saastuminen on ongelma, mutta CO2 ei välttämättä ole suurin syyllinen. Hiilidioksidin suhteen ei kuitenkaan ole kiirettä. Luonto tarvitsee sitä.”
Tietenkään asia ei koske vain meitä. Toisaalta asiaa ei voi sivuuttaa siksi, että kiinalaiset ja intialaisetkin ovat osa ongelmaa.
Liikakansoitus ei anna aihetta väheksyä uusiutumattomien luonnonvarojen käytön merkitystä. Päinvastoin, kun kuormitusta tulee liikakansoituksen kauttakin, se korostaa tarvetta ratkaista uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöön liittyvät ongelmat.
Hemputtaja: ”Tämän vuoden puolella, joku Oululainen tutkijaporukka julkaisi tulokset, joiden mukaan aurinko on pääsyyllinen lämpenemiseen. Valitettavasti en muista enää tuota lähdettä.
Heidän työnsä oli myös tiedettä – tietääkseni – ja ihme kyllä, se sai mainintoja tiedotusvälineissäkin, vaikka ei ole ihan konsensus ”tiedettä”.”
Joku oululainen tutkijaporukka… en muista… tietääkseni. Näillä näytöillä on hyvä kiistää vallitseva mielipide.
Asetelma uuden auton myyjän kannalta on oikeastaan aika hyvä. Kun kuluttajalla on verrokkina käytetty auto, jossa renkaat ja iskarit ovat kuluneet, ehkä penkin pehmusteetkin hiukan painuneet ja kankaat venyneet, kojelaudassa vähän pölyä, ratin pinnoite kiilloittunut, ajovalojen umpiot haalistuneet ja tuulilasi naarmuinen, melkein mikä tahansa uusi auto tuntuu tuossa vertailussa upealta.
Mm: ”Annelin ensimmäinen kappale on erinomainen aloite. Sen kun vain saisi menemään läpi koko sektorin. ”
Aloite: ”Voisi auttaa metsänomistajia ryhdistäytymään, jos erilaisista leimikoista maksettaisiin selkeästi eri hinta.”
Tuo asia on täysin ostajien käsissä. He tarjoavat sen, mitä katsovat olevansa valmiita leimikosta maksamaan. Sopimukset korjuu-urakoitsijoiden kanssa on taas ostajien ja urakoitsijoiden välinen asia. Ei tässä koko sektorin kattavaa keskustelua tarvita. Kilpailutilanne ratkaisee hinnat.
Ylipäätään toteamus, että jokin yksittäinen toimenpide (huom. yksikkömuoto) ei ratkaise ongelmia (huom. monikko), on minusta ajatuksena älytön. Samaa tasoa poliitikkojen tavalla rauhoitella kansaa ikävän asian kohdalla toteamalla, ettei ole syytä paniikkiin. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa paniikkiin olisi syytä. Toisaalta olenhan vasta tilastollisen elinikäni puolivälissä, enkä mistään mitään tiedä toisin kuin 20 vuotta sitten.
Tilapäisen pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita en tunne, mutta varsinaisen pääkaupungin, joka myös on yliopistokaupunki, yksiöiden hinnat ei pintaremontilla nouse 3…4-kertaiseksi. Hinnat toki ajan myötä nousee, mutta vastaavasti rahan arvo ja ostovoimakin muuttuu eli reaalinen vaikutus on eri juttu kuin nimellishinnat. Faktat sivuuttamalla saadaan toki herkullisia asetelmia aikaan. Mikä on niiden yhteys todellisuuteen, sitä kannattaa vielä uudestaan miettiä. Itse keskityn Visakallon tapaan miettimään metsätalouteen liittyen sitä, miten saisi tuottavuuden tai kannattavuuden kasvuun.
