Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”Kyllä minä testaan aivan oman auton kunhan saan ja tulokset tulette täälläkin näkemään.”
Kerro sitten, paljonko nopeammin tai hitaammin autosi lämpiää kuin TM:n testissä olleet autot. Tai millainen etenemiskyky siinä noihin muihin verrattuna on.
Jees: ”Onpas kauhia hinta saatu Peugeotin 3008:lle. Minulle tuo maksoi aika moisella lisävarustelistalla tuon verran kuin Visakallo mainitsee yllä. ”
Paitsi, että sinun lisävarusteisiin oli hinnoiteltu talvirenkaat + vanteet, TM:n lisävarustehinnoissa noita ei ole mukana.
Testiauton perushinta oli 29195 e. Katumaasturit ovat usein kalliita, kun verrataan saman kokoluokan farkkuihin, joissa on kuitenkin isompi tavaratila.
Seikka, johon TM on viimein tarttunut, liittyy autojen painoon. Autot punnittiin ja saatuja tuloksia verrattiin valmistajan ilmoituksiin. Alfa oli 9 kiloa kevyempi, Pösö 214 kiloa painavampi ja muut tasaisesti tuolta väliltä. Kiinnostava juttu sikäli, että kantavuus muodostuu kokonaispainon ja omapainon erotuksesta. En tiedä, paljonko Pösölle ilmoitetaan sallituksi kuormaksi. Yleensä se on n. 450-500 kiloa. Tuollaisella omapainolla kantavuus vähenee niin, että viiden hengen kuormalla mennään jo ylikuorman puolelle ilman tavaroita.
Toinen juttu on normikulutuksen mittaus dynamometrillä. Ajovastukset ovat laskennallisia, eikä varmaan ole kovin kaukaa haettu asia, että etenkin kaupunkikulutuksen tuloksiin paino vaikuttaa merkittävästi. Keinoja on siis muitakin kuin käyttää moottorinohjauksessa Volkkarisoftaa.
Puuki: ”Auton ostohan vähentää valtion velanottamisen tarvetta. On sen verran hyvin tuottava lypsylehmä monipuolisen verotuksen kohteena.”
Auton osto ei kovin monipuolista tuottoa muodosta. Autovero + alv, siinä tuotot. Miinuspuolelle menee verottoman hinnan vienti Suomesta kauppatasetta heikentäen. Auton käyttö on oma lukunsa ja siinä on alvin lisäksi polttoaineveroa, käyttöämaksua ja ties mitä rahankeruuta. Siltikään autoilu ei välttämättä ole kovin hyvä bisnes yhteiskunnalle. Haitat litteroidaan muihin kohteisiin, eikä niitä yleensä vertailla autoilun kannattavuutta arvioitaessa.
Jees: ”Miten vertaillaan hybridin talviominaisuudet tasavertaisena polttomoottoriautoihin Gla?”
Juuri kuten TM on sen tehnyt. Ajetaan autolla erilaisissa olosuhteissa ja katsotaan, missä on parhaat ominaisuudet. Tai mitataan, miten auto lämpiää tai miten se etenee ylämäessä, miten auto pysähtyy liukkaalla tiellä jne. En tajua, miksi pitäisi kumartaa teknologialle, kun tavoite on saavuttaa hyviä ominaisuuksia. Ne saavutetaan, kun annetaan insinööreille vapaat kädet, eikä pidetä itseä heitä viisaampana asettamalla jotain mielivaltaisia reunaehtoja esim. moottorin toimintaperiaatteen suhteen.
Jees: ”Myös autojen kokoerot olivat aika suuret tasavertaisuutta vertailuun haettaessa.”
Testin voitti jaetulla ykkössijalla pikku-Audi ja iso Volvo. Miksei muka voida testata, kumpi on parempi em. ominaisuuksissa? Minusta olisi paljon vaikeampaa päättää, mitkä autot olisivat vertailukelpoisia.
Jees: ”Ja jos joku auto on pari vuotta sitten testattu ei anna oikeutta sille jättää pois.”
Tekniikan Maailmalla on täysi vapaus ja oikeus verrata vaikka junia ja lentokoneita. Arvaa, montaako eri automallia Suomeen tällä hetkellä tuodaan? Testiin päätyi 16. Se on ehkä puoli prosenttia valikoimasta. Resursseilla on rajansa, kun lehden mukaan tuonkin testin tekoon käytettiin 420 henkilötyöpäivää ja siinä ajettiin 32000 km. Pientä realismia mukaan ajatuksiin on kohtuullista ottaa varsinkin, kun ei tuollaista satsausta arvosta yhden irtonumeron vertaa.
Jätkä: ”Suodatin on sitä varten, että siihen pysähtyy kaikki likahiukkaset, joita öljyn joukkoon käytön yhteydessä tulee. Toki hiukkasia tulee suhteellisen paljon, jos öljynvaihtoväli on 30 000 km.”
Puhuin edellä öljyssä olevasta törkystä. Suodatin ottaa kiinni suurimman osan (ei kaikkea) kiinteistä hiukkasista, mutta esim. öljyyn sekaantunutta vettä, bensaa tms. aineita se ei saa kiinni. Edellä myös oli kyse lämpötilan vaikutukseta veden määrään. Osaatko sanoa, muodostaako öljyyn joutuvat nesteet emulsion ja jos muodostaa, miten se käyttäytyy normaaleissa (ei siis kiehumispisteen ylittävissä) lämpötiloissa?
Jätkä: ”Joskus vielä -60 luvulla taisi olla 5000 km:n paikkeilla, mutta toki moottorit ja öljyt ovat kehittyneet siitä ajasta melkoisesti.”
Oli tuollaisia suosituksia vielä 80-luvullakin. Noita kannattaa muuten itse kunkin muistella, jos antaa ajan kullata muistoja nykyajan autojen monimutkaista tekniikkaa kauhistellessa.
Minusta on hyvä, ettei hintaa sekoiteta arvosteluun, vaan keskitytään vertailemaan ominaisuuksia.
Maavarat autoista on mitattu, mutta ne ei vaikuta arvosteluun. Etenemiskyky ja maavara yhdessä muodostaa kenties metsänomistajaakin kiinnostavan kokonaisuuden. Nyt haarukka taisi olla 11 ja 19 sentin välillä ja sillä on jo merkitystä metsäautoteillä.
Ajelen satunnaisesti autolla, jossa on öljynlämpömittari. Normaalisti maantiellä lämpö on n. 92 astetta, koskaan en ole huomannut sen menevän yli sadan. Toki noissakin lämmöissä vesi haihtuu tehokkaasti. En tosin tiedä, miten se öljyn seassa käyttäytyy ja muodostaako vesi emulsion. Mutta kertyyhän öljyyn varmasti paljon muutakin törkyä.
