Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Mitä Taneli ja Hemputtaja vastaavat 12.2.17 klo 7:21 esittämääni kysymykseen?
Juuri näin, ei ole mitään valtiota, mikä tuota pyörittäisi.
Mutka oikenee myös tässä kohdassa: ”Metsä(taimikko) vahingot on tiedossa, se riippuu metsänomistajista kuinka rehellisesti ne on ilmoitettu.”
Ilmoitetun taimikkovahingon käy aina tarkistamassa metsäkeskuksen kaveri ja mukaan tulee paikallisen riistaporukan edustaja. Rehellisyydestä ei siis ole kyse, vaan siitä, paljonko vahinkoja jää ilmoittamatta ja paljonko vahingoista suljetaan korvauskriteerien perusteella pois, vaikka vahinkoa olisikin tapahtunut. VMI:n kartoituksissakin pelataan varman päälle eli vahinko kirjataan hirvituhoksi vain, jos se riittävän suurella varmuudella voidaan sellaiseksi osoittaa. Varmasti osa vahingoista jää tilastojen ulkopuolelle.
Uuden Golfin esittelyä odottaessani katsoin, että maahantuojan nettisivuille on alkanut tietoja autosta tulla. Lisävarustehinnastossa on kiinnostava juttu. Auton takuu on normaalisti 2 vuotta. Sen nostaminen tasolle 3 v/100 tkm maksaa 280 €. Vaihtoehtoja on useita ja viiden vuoden /150 tkm takuu maksaa vajaan tonnin. Suunnilleen tuon verran siis valmistaja ilmeisesti laskee autojen korjauksiin rahaa kuluvan.
Täytyykin kuiteista katsoa, mitä kaikkea matkan varrelle on mahtunut ja olisiko tuollainen ollut perusteltu valinta. Ulkoa muistellen helposti jää asioita huomioimatta. Ja tietysti riippuu myös siitä, lasketaanko esim. jarrulevyt kuluviksi osiksi.
Tarkistin kuitista, autooni tehtiin ilmastointilaitteen huolto ensimmäisen ja varmaan viimeisen kerran n. 10,5-vuotiaana, hiukan alle 200 tkm ajettuna. Kuitista näkyy, paljonko ainetta otettiin pois, mutta mapin reikä on lisätyn aineen määrän kohdalla, joten se luku ei näy. Muistaakseni vajaa puolet oli kadonnut. Tuolloin ilmastointi toimi aivan tyydyttävästi, joten parin vuoden välein tehtävä huolto on mielestäni liioittelua tai sitten valmistajan osoitus heikkolaatuisesta laitteesta. Ei huoltotarpeesta ole mainintaa edes auton huoltokirjassa.
Visakallo: ”Niin ja kyllä se uuden auton tuoksu on edelleenkin aivan vastustamaton!”
Kuka tykkää mistäkin. Minusta on aivan vastustamaton fiilis, kun auto on periaatteessa elinkaarensa loppusuoralla, mutta silti vaan toimii huolettomasti. Tunne siitä, että pääomakulut ovat 0 € on upea, eikä mahdollisia tahroja penkeissä tai kiveniskemiä korissa tarvitse surra. Sen sijaan, kun katselen uusia autoja ja alan miettiä niihin uppoavan rahan määrää, fiilis latistuu yhdellä iskulla. Viikonloppuna kävin yhdessä Mersua myyvässä liikkeessä kuluttamassa aikaa, kun kaupunkiasioiden hoidossa sellaista hetkeksi jäi. Jo liikkeen sisään astuminen teki pahaa, Mersun imagoa tukeva ilmapiiri tuntui suorastaan imevän rahat taskuista. Mersua en käynyt katsomassa, mutta en tuollaisen palatsin muitakaan merkkejä halua hankkia. Premium-henkistä tunnelmaa jaetaan taatusti kaikille huoltojen yhteydessä.
Jees: ”Ajaminen nykyautoilla on lähes aina nautintoa kunhan ei aivan pikkukinnerillä pompota.”
Vaikka periaatteessa pidän ajamisesta ja liikenne on varsin kiinnostava laboratorio, jossa havainnollistetaan ihmisen pääkopan omituisuuksia, mielestäni nautintoa on se, ettei tarvitse ajaa. Sinullakin on työ- ja varmaan myös kauppamatka niin lyhyt, etten voi käsittää tarvetta latistaa päivää turhalla ajamisella. Varsinkaan, kun nykyisen autosi kulutus noilla matkoilla on n. 25 l/100 km.
Rane2: ”Ennen autot erotti toisistaan jo kaukaa ihan muotoilun perusteella.”
Itse muistan tuollaista hoetun jo 80-luvulta saakka. Mielestäni autot ei ole sen enempää samanlaisia kuin ennenkään. Nykyään vain mallien määrä on huikeasti suurempi kuin ennen. Johan Volkkarillakin on tällä hetkellä 11 mallia henkilöautojen puolella, ei korimallit ja parin vuoden välein tehtävät faceliftit siihen päälle. Ei tunnistamisessa pysy mukana ilman kohtuullista harrastuneisuutta.
Tack så mycket!
Mielestäni tuo on peruste, jolla ympäristöjärjestöt pitäisi saada samalle puolelle pöytää, jotta paine kestävää metsänhoitoa kohtaan kasvaisi. Harvoin on taloudelliset intressit mahdollista yhdistää luontoarvojen kanssa yhtä kitkattomasti kuin tässä asiassa. Sellaisen mahdollisuuden missaaminen olisi sanoin kuvaamattoman typerää. Valitettavasti vain näyttää siltä, että ympäristöjärjestöjen intressit ympäristöä kohtaan on ihan jossain muualla kuin monimuotoisuuden vaalimisessa. Jäsenistössä olevien kettutyttöjen pito tyytyväisenä ohjaa liiaksi toimintaa, eikä eläinten tehostettua metsästystä voi silloin kannattaa.
Itse haluan korostaa vielä monimuotoisuuden kaventumista. Faktoilla en asiaa pysty perustelemaan. Kun kuitenkin kuusikon jälkeen puulajivalinnan kohdistuminen koivuun olisi hyvä asia maaperän pieneliöstön eli metsän terveyden kannalta ja koivikon alle kasvava luontainen kuusikko viimeistään toisi sekapuustoa, uskon nykymallissa monimuotoisuuden heikkenevän suuren hirvieläinkannan takia ja koivun suosion kasvun parantavan asiaa. Myös kuusikossa olisi mahdollisuus kasvattaa sekapuustona koivua ja sehän on perinteisen käsityksen mukaan paras tapa kasvattaa laadukkaita koivuja. Tällä hetkellä on tavoitteena lähinnä perata koivun taimet pois hirviä houkuttelemasta omilta mailta ja sen vaikutukset monimuotoisuuteen tuskin ovat positiivisia.
Peten valinnan onnistuneisuus riippuu aika tavalla siitä, millaisia ominaisuuksia autolta vaaditaan, kauanko autoa on tarkoitus pitää jne. Tuollainen auto nelivetoisena ei varmastikaan ole ylläpitokuluiltaan halpa.
Fordin laatu on kovin vaihteleva käsite. Jossain tilastoissa on pärjätty ihan hyvin, toisaalla taas oltu häntäpäässä. Tilastot toki kertovat vanhemmista autoista ja uusissa voi asiat olla toisin.
Nyt linjataan kaatoluvan ehtojen noudattamisen merkitystä suden kohdalla.
http://yle.fi/uutiset/3-9455357
TM:n mittauksiin minä mielipiteeni perustankin. Vaikka tieto pyörintänopeudesta (renkaan tms. voimansiirron osan) tulisikin nopeus- ja matkamittarille samaa väylää pitkin joko mekaanisesti tai nykyään sähköisesti, mittareissa tietoa käsitellään eri tavalla. Toinen mittari muuttaa pyörimisnopeuden nopeusmittarin osoittimen lukemaksi, toinen summaa sen matkaksi. Siksi virheet eivät ole identtisiä. Lisäksi nykyään voi autossa olla perinteinen viisarimittari ja digitaalimittari. Nuo ei kuitenkaan välttämättä näytä samoja lukemia, joten kumpaa mittaria käytät verratessasi virhettä matkamittariin?
Satasen nopeudessa 10 km/h virheet ovat poikkeuksellisia. TM on koonnut sadan mittaamansa auton tiedot vuosilta 2010-2016 taulukkoon. Siinä suurin virhe oli 8 km/h, pienin 0 km/h ja keskiarvo 4 km/h. Lähes kaikkien virhe oli enintään 6 km/h. Renkaan kuluminen (halkaisija – 8 mm) aiheuttaa n. 1 km/h lisää virhettä ja tietysti rengaskokoa vaihtamalla niin, että halkaisija muuttuu, saadaan virhettä lisää tai vähennettyä.
