Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kassavirta on isoille firmoille on aivan oleellinen juttu. Monesti siinä käytetään 6% korkoa, joten hankevastuullisille asialla on tuloksenteossa aivan ratkaiseva merkitys. Vastaavan tuloksen teko normaalissa liiketoiminnassa vaatii paljon työtä.
Sillä Tolopainen ei nyt ole merkitystä, miten vanhan lain aikana viranomaiset olisivat toimintaan suhtautuneet. Vain sillä on merkitystä, mikä on tässä tilanteessa paras mahdollinen tapa toimia. Mikään kiire ei mielestäni kuusikon kasvatuksella tuossa kohteessa ole, sen sijaan kannattaa hyödyntää täystiheän ja ilmaiseksi saadun taimikon tuotto. En nyt ole asiaa numeroilla laskenut, mutta näppituntumalla pidän järjettömänä hukata kiertoajasta muutama vuosi päätehakkuuraivausta edellyttävän keinollisen uudistamisen mahdollisuuksien takia, jolla pääsee plussalle ehkä n. 3% korolla normaalia työläämmän heinäyksen lisäksi ainakin kaksi käsittelykertaa vaativan taimikon varhaisperkauksen työläyden + muut raivaukset huomioiden. Minulla on muutama kuvio, joilla tuollaista raivaustarvetta on ja suosittelen lämpimästi sellaisen työmaan hankkimista välttämään.
Tarkoitatko, että 7000 kpl 5-6 metristä koivua nurin, mätästyskone työmaalle, istutus kuuselle, eikä ongelmia ole tiedossa?
Itse en noin optimistinen olisi, vaan kasvattaisin koivuja n. 2000-2500 tiheydessä ja katsoisin päätehakkuun ajankohdan ihan rauhassa. Riippuu paljolti siitäkin, millaisia kuvioita koivikkoon rajautuu eli esim. tuleeko viereen päätehakkuu ja saako kuviot tuossa vaiheessa yhdistettyä. En jaksa uskoa, että 2500 tiheämmässä kannattaa kasvattaa. Vaikka miten laskisi, tulevaisuudessa tuskin pienten runkojen koneellinen korjuu tulee kannattavaksi. Vain lumituhojen välttely voi olla syynä jättää aluksi tiheämpään, mutta ehkä 5-6 metriset koivut ei niin pahasti ole vielä riukuuntuneet, etteikö niitä saisi kerralla oikeaan asentoon harvennettua.
Kuusten tulo koivikon alle on tuurikauppaa, jossa ei spekulointi tiheydellä paljon vaikuta. Tietysti harvassa kohdassa voi koivuja kasvattaa hiukan pidempään, joten pelivaraa kaksivaihekasvatuksessa on.
Itse ajan japanilaisella taviksella, eikä remonttia ole tiuhaan tarvinnut tehdä. Tälläkään hetkellä ei ole mitään, mikä vaatisi toimenpiteitä. Toki ikääntyminen alkaa näkyä, esimerkiksi talven aikana oikean sivupeilin lämmitys lakkasi toimimasta, mutta sitä en enää aio korjauttaa. Sähköinen säätö kuitenkin toimii.
Uskon kuitenkin, että jos käytettynä lähtisin samanlaista autoa 500-2000 eurolla ostamaan, herkästi todellisen murheenkryynin itselleni saisin. Vaan kun olen uudesta saakka autollani ajanut, kohtalaisen hyvää huolta siitä pitänyt ja siten historia on tiedossani, tilanne on toinen. Voi tietysti olla, että tavisjapsin sijaan aikanaan 1,5…2-kertaisella hinnalla hankittu saksalainen tai ruotsalainen premium olisi jo 100 tkm sitten tullut korjausten takia liian kalliiksi ylläpidettäväksi ja lähtenyt vaihtoon.
Minusta tuollaisten kokeiden teko on turhaa. Missä saatua tietoa ei voi hyödyntää, kun jatkossa ei ole tavoitteena vastaavaan tilanteeseen koivikkoa päästää? Peten kommentti taitaa perustua kirjallisuuteen, joten sieltä lähtisin itsekin tietoa aiheesta hakemaan. Vastauksia saa ainakin n. 20 vuotta nopeammin kuin omilta koealoilta, joten niitä soveltamalla tuskin pahasti voi epäonnistua.
Laaja näkökulma on varsin vaikeasti käsiteltävä termi. Jos vaihtaa parin vuoden välein uuteen, eihän siinä auton luotettavuudesta ja vikaantumisherkkyydestä saa mitään käsitystä. Helpompaa on lukea TM:n koeajosta, millainen uusi auto on. Tai jos on tarve vaihtaa parin vuoden välein uuteen, kertooko se kyseisen mallin ominaisuuksista enemmän kuin nopeasti ajateltuna voisi olettaa? Uutuuden viehätyksen jälkeen alkaa totuus paljastua ja se ohjaa autokaupoille. Voi myös tietysti kertoa enemmän omistajastaan kuin autosta.
Kun ajaa noin aluksi 10 vuotta ja/tai 300 tkm samalla autolla, voi sanoa jotain sen mallin ominaisuuksista. Ongelmana tietysti on se, että kun tuon jälkeen vaihtaa uuteen, on malli vaihtunut ainakin kahteen kertaan eli uusi voi olla täysin erilainen kuin vanha.
Maailman paras moottori on jonkun orkesterin (lehdistö tai joku autoliitto) valinta yhdessä kokoluokassa vuoden moottoriksi. Mitään syytä ei minulla ole epäillä, etteikö tuo olisi terve kone. Aika näyttää, onko siitä kahden vuoden tai jopa 15 vuoden käyttöön, kuten oman autoni koneesta.
Apli sivulla 8 arveli, ettei nuoria hankinta kiinnosta. Pidän itseäni nuorena, mutta kun pitää hoitaa palkkatyöt ja elää lapsiperheen arkea, mahdollisuudet irroittaa kuukauden päivät metsätöihin on aika heikot. Lomautus talveksi voi olla ainoa mahdollisuus, mutta sekään ei ole taloudellisesti kestävä ratkaisu.
Sitolkka: ”Ilmastonmuutos ja hiilihöpötys on vuosituhannen suurin valhe.”
Mihin perustat väitteesi?
Hemputtaja aiemmin tässä ketjussa perusteli asiaa sillä, että joku oululainen tutkijaporukka oli saanut selville jotain. Kun tarkemmin katsottiin, mitä oli saatu selville, oli löydetty yhteys aurinkotuulen ja alueellisen säätilan välille. Kyse ei siis ollut ilmastonmuutoksesta. Kyseinen tutkijaporukka oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on olemassa. Tämä ei kuitenkaan Hemputtajan mielipiteeseen vaikuttanut.
