Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava porras: ”Mitä tulee vielä noihin riistahallinnon toimiin , on sillä puolen tehty viime vuosina lujasti töitä hirvikannan saamiseksi sopivalle tasolle ”
Epäilemättä ja nyt varmaan on saavutettu hyvä loppuulos, kun asiaa arvioidaan samoin kriteerein kuin hirvikannasta sovitaan yhteisesti. Sen seurauksena kolareita ajetaan 1808 kpl vuodessa, taimikoita syödään kestämätöntä tahtia ja pakastimet ovat lihaa pullollaan.
Visakallo: ”Kuukauden ajot ovat olleet nimenomaan lyhyitä alle 10 km ajoja kylmällä moottorilla. Kahtena aamuna auto oli tosin roikassa, kun pakkasta oli parikymmentä astetta.”
Tuossa varmaan huomaa, että moottorin kylmyys ei ole ainoa, mikä kulutusta nostaa. Voimansiirtokin on kylmänä kankea, eikä siihen auta edes lohkolämmitys. Öljytkin lämpiää hitaammin kuin moottorissa ja nelivedossa ongelma korostuu. Aikanaan TM:n talvitestissä nelivetoisen Subarun kylmäkulutuksen kasvu oli kaksinkertainen etuvetoiseen verrattuna.
Visakallo: ”Kulutuslukemat lasken aina itse ja vertaan ajotietokoneen ilmoittamaan. Yllättävän lähelle ne ovat kyllä menneet.”
Sama juttu, parin desin heitto. Mutta lehtien testeissä erojakin löytyy, pahimmillaan on ollut litrankin eroja.
Jätkä: ”Kun ranskassa on yksi autotehdas, joka valmistaa kolmea eri merkkiä, niin sen tehtaan ”uusi” moottori saa suitsutusta taivaisiin asti.”
Tuo moottori nyt vaan on uusi ja palkittiin juuri jossain luokassa jollain vuoden moottori-tittelillä. Eiköhä se siis ole ominaisuuksiltaan ihan terve. Kestävyys ja muut vastaavat asiat selviää sitten myöhemmin.
Jätkä: ”Jos nopeusmittari valehtelee kymmenen kilometriä satasen vauhdissa, myös matkamittari valehtelee saman verran matkan pituudessa.”
Nopeusmittarin virhe riippuu ajonopeudesta, yleensä virhe on suurempi kovemmissa nopeuksissa. Matkamittarin virhe sen sijaan ei riipu nopeudesta, mutta esim. renkaiden kuluminen vaikuttaa. Lehtien testeissä matkamittarin virhe ei ole ollut riippuvainen nopeusmittarin virheestä. Ne ovat kaksi eri mittaria, joiden näytöt nyt yleensä vain on samassa taulussa.
Jätkä: ”…eikä eräälle ollut lainkaan selviö, että talvella ainakin ralliauojen alla ovat kapeammat renkaat paremmat kuin leveät lättänät. Ruotsin rallista olleissa kuvissa…”
Ei tuo mikään itsestäänselvyys olekaan. Riippuu täysin siitä, mitä ominaisuuksia painotetaan. Mutta ralliautoissa käytetyillä ratkaisuilla ei sitten ole mitään tekemistä siviililiikenteen kanssa. Siviilissä kapea on luultavasti parempi vain kahlattaessa pehmeässä lumessa ja ainakin itselläni sellaista ajoa on mitätön osuus ajokilometreistä. Suurin osa ajosta tulee paljaalla maantiellä, loput on jäisellä pinnalla. Noissa olosuhteissa leveä pitää paremmin. Vesiliirrossa leveydestä on haittaa varsinkin kuluneella renkaalla ajettaessa.
”Mistä me Jovain alamme kilpailemaan. Mitä naapuri-mo:n kaas aletaan kisata.”
Kun teollisuus ei rajattomasti puuta osta, itse ainakin kilpailen alueen muita puuntuottajia ja metsätalouden harjoittajia vastaan hoitamalla metsiäni mahdollisimman hyvin ja varmistamalla sen, että ostajien kiinnostus riittää minun leimikoihini. Tottahan ostajat puunsa hankkivat sieltä, mistä ne kilpailukykyisimmällä tavalla saavat. Tällöin huonommin hoidetut leimikot jää hopealle. Ei tämä poikkea millään tavalla musta yritystominnasta. Ei rakentajatkaan putkia osta paikasta, jossa joutuvat jokaisen nippelin takia ensin raivaamaan varaston siistiksi ja sen jälkeen etsimään tavaroita sieltä sun täältä. Ne ostetaan sieltä, mistä ne sujuvasti saadaan ja kilpailukykyiseen hintaan. Ihan varma en ole siitä, millainen kilpailuasetelma putkikaupassa on mutta jonkinlainen ainakin periaatteessa pitäisi olla.
Ok, ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei voi aukottomasti todistaa, eikä viimeisten vuosikymmenien kehitys ole tae seuraavan viiden vuoden kehityksestä. Tiedehän edustaa vain parasta mahdollista saatavilla oleva tietoa ja korjaa itseään sitä mukaa, kuin tietoa tulee lisää. Toki Esson nurkkapöytä ei kelpaa tietolähteeksi tieteellisen käsityksen muuttamiseen. Se kuitenkin on fakta, että ihminen on viimeisen sadan vuoden aikana käyttänyt kestämättömällä tavalla fossiilisia raaka-aineita. Mitä se vaikuttaa lämpötiloihin, ei välitetä siitä, koska emme voi vaikuttaa hiilidioksidin tai minkään muunkaan ilmakehässä olevan aineen toimintamekanismeihin. Sen sijaan voimme ymmärtää, että co2-päästöjä pitää leikata rajusti ja nopeasti vähentämällä fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Samalla oletettu ihmisen vaikutus oletettuun ilmastonmuutokseen vähenee.
Voitteko Hemputtaja, Taneli ja muut skeptikot hyväksyä tällaisen ajattelumallin?
Jees: ”Voihan toki sekana muutakin olla mutta kuusi vaatii varjoa tulevaisuudessa enemmän muilta puilta kuin havupuilta. Keskikesän kuumuushan kuivuuksineen se ongelma tulee kuuselle olemaan. Lehtipuiden lehtimatto taas estää haihtumista maan pinnalta. Kuusen pintajuuret saavat suojaa. Tähänkään yhtälöön ei suuret hirvilaumat toimi.”
Nimenomaan äärimmäisten olosuhteiden, kuten kuivuuden, yleistyminen on riskinä. Lehtipuiden lehtimatto tuskin kuitenkaan talousmetsässä on merkittävä asiaan vaikuttava seikka. Suuret puut, etenkin lehtipuut haihduttavat vettä niin valtavasti, että maan pinnalta tapahtuva haihdunta jää pieneen rooliin sen rinnalla. Eihän kosteaa aluetta saa kuivaksi maan pinnalta haihduttamalla, vaan puuston määrää lisäämällä. 100 m3 puusto pudottaa maassa olevan veden pintaa 10 cm ja tähän perustuu tarve kuivattaa ojittamalla uudistusala, mutta ei välttämättä enää varttuneempaa metsää. Timppakin oli huolissaan vesakon maaperää kuivattavasta vaikutuksesta, mutta mielestäni sellaisella ei ole mitään merkitystä minkään asian suhteen.
Kuusten kasvatuksessa koivikossa täytyy ottaa huomioon se, että kiertoaikana koivut poistetaan ensin, jonka jälkeen kuuset saa jatkaa vielä helposti 20 vuotta tai enemmänkin. Tällöin niiden pitää pärjätä omillaan ilman merkittävää sekapuustoa. Kuuset pitää ajoissa totuttaa tuuliin, koska koivujen alla kasvaneena juuristo tuskin on tottunut roudattoman ajan myrskyihin.
Hirvet ja peurat tosiaan muiden ongelmien ohella vaikeuttavat ilmastonmuutoksen seurauksiin varautumista.
Timppa: ”Mahtavatko lehtipuumetsät olla mikään taika ilmastonmuutoksen ratkaisuun. ”
Ei ole. Ilmastonmuutos ratkaistaan vähentämällä radikaalisti fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja muuta kasvihuonekaasuja (metaani) ilmakehään päästävää toimintaa.
Vaikka joissain kommenteissa ihan oikein todetaankin ilmaston muuttuneen kautta historian, ongelmana on sama ajatusvirhe kuin talousmetsän luontaisen uudistumisen perustelemisessa jääkauden jälkeisellä metsittymisellä. Tämän hetken ilmaston muuttumisessa erona historiassa tapahtuviin muutoksiin on muutoksen nopeus, johon ei verrokkia historiasta löydy. Ihan kuten talousmetsän kehityksessä vs. jääkauden jälkeinen metsittyminenkin.
Itse pidän sekametsiä säännöllisen hoidon ohella parhaana varautumiskeinona. Toisaalta sekametsissä ei tapahdu yhtä herkästi totaalista tuhoa kuin taimesta asti yksipuolisena puupeltona kasvatetussa metsässä. Toki asiaan vaikuttaa se, että eri puulajit sietävät eri tavoin stressitekijöitä, mutta mielestäni olennaisin asia on unohdettu ja se on maaperän hyvinvoinnista seuraava kyky vastustaa stressiä. Yhden puulajin metsässä ainakin ilman vuoroviljelyä biodiversiteetti yksipuolistuu, jolloin vastustuskyky alenee ja ravinteiden kierto hidastuu. Sekametsän ja pioneeripuulajien vaiheen tavoitteena on ylläpitää luonnon R&D-osaston pitkäjänteisen työn tuloksen seurauksena luotua järjestelmää. Luonnonhistorian mittakaavassa mitattuna silmänräpäyksen ajan kestäneen talousmetsävaiheen aikana ei vastaavaan ole ihmisen toimesta kyetty, joten itse ainakaan en liikoja omalta toiminnaltani kuvittele. Siksi mielestäni pitäisi kunnioittaa jo tehtyä työtä ja hyödyntää sen potentiaalia, eikä olla hyödyntämättä sitä valheellisen oman ylivertaisuuden tunteen vallassa.
