Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Itsekin olen joskus heittänyt ajatuksen sorkkaeläinten tapporahasta. Ilman muita muutoksia käytännössä homma taitaisi jatkua ennallaan erona vain tapporahasta aiheutuneet kulut. Pahoin pelkään Planterin lainausten valossa villisioille käyvän samoin. Valkohäntäpeura on hyvä osoitus metsästäjien vastuuttomasta ajattelutavasta.
Taitaa lainsäädännön muutokset olla ainoa keino hallita asiaa. Jospa metsäteollisuus liittoutuisi sikayrittäjien kanssa, saattaisi olla hartioilla riittävästi leveyttä oman pesän sotkijoiden kanssa keskusteluun.
Vuoden 1990 päästöihin verrattuna kokonaispäästöt olivat lähes 22 prosenttia pienemmät.
Vuoden 2015 kokonaispäästöistä 74 prosenttia oli peräisin energiasektorilta (polttoaineiden käyttö ja haihtumapäästöt).
http://www.stat.fi/til/khki/2015/khki_2015_2016-05-25_kat_001_fi.html
Aikamoista yleistystä esittelet. Tällä hetkellä suojelukohteiden ongelmana nimenomaan on, että ne sijaitsevat pääosin pohjoisessa. Etelässä suojeltujen metsien osuus on vaatimaton.
Samaa mieltä olen siitä, että kannattaisi pyrkiä suuriin yhtenäisiin alueisiin. Käytännössä se on etelässä vaikeata, jolloin pienemmätkin kohteet ovat tarpeen.
Metsiä ei suojella yksin turisteja varten, vaan etupäässä luontoarvojen takia. Toki ainakin kansallispuistojen perustamista helpottaa niiden vaikutus turismiin. Mutta ainakin niille suojelualueille, jotka ovat lähimpänä kotiani, on muodostunut polkuja, joissa ulkoilijat liikkuvat. Jossain määrin niitä jopa ylläpidetään, vaikka mistään virallisesta ulkoilualueesta tms. ei ole kyse. En kyllä tiedä, mitä laki sanoo suojelualueilla polkujen avaamisesta tuulenkaatojen kohdalla tai siltojen teosta ojien ja purojen yli. Sallii tai ei, tuollaiseen tuskin yhdelläkään viranomaisella on kiinnostusta puuttua.
Yhdessä kuusikossa tuulenkaatoja on runsaasti ja niistä joskus minulla taisikin olla ajatuksena laittaa kuva tänne. Hiljattain kävin katsomassa, miten metsä muutama vuosi myöhemmin voi. Jokunen kuusi oli kuollut pystyyn ilmeisesti tuholaisten takia, mutta mitään merkkejä ongelman leviämisestä ei ollut nähtävissä. Nyt on kiinnostava seurata, alkaako noissa paikoissa muukin alikasvos kuin ruohot elpyä vai onko luontainen kehitys metsätalouden harjoittajan silmin katsottuna toivottoman hidasta.
Eri mieltä olen siitä, ettei Suomen pitäisi co2-päästöjä vähentää. Eu sakottaa vahentämättömyydestä joka tapauksessa ja muu maailma alkaa vähentää päästöjä ennemmin tai myöhemmin. Viimeistää silloin, kun ilmakehän co2-pitoisuuden noususta aiheutuu haittaa niin paljon, että kovakalloisimmatkin sen edessä nöyrtyy. Lisäksi co2-päästöjen vähentäminen tarkoittaa käytännössä tuontienergian korvaamista kotimaisella versiolla.
Miten osapuolet A ja B voivat tehdä sopimuksen, joka vaikuttaa osapuolen C toimintaan?
”Villisika jahti tarvii kuitenkin metsänomistajan suostumuksen joten nykyisillä vuokrasopimuksilla ei sikaa saa metsästää jos sitä ei ole erikseen mainittu.”
Minä olen käyttänyt MTK:n sopimuspohjaa. Siellä on mm. seuraavat maininnat: Koskee kaikkea metsästystä ja on oikeus metsästää metsästyslaissa minittuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä.
Kai tuo sikojen pyyntiin oikeuttaa, kun erikseen mainituissa rajauksissa ei hommaa ole estetty?
Joku merkiltään tuntematon terästermos on ollut käytössä 90-luvun puolivälistä. Muutama lommo on kyljessä, mutta toimii edelleen, eikä lämmön säilymisen suhteen ole ollut ongelmaa. Korkkina on kierrekorkki ilman hienouksia. Muitakin pulloja on syystä jos toisestakin ollut käytössä, mutta osasta niistä on hienompi korkkisysteemi hajonnut. Kokonaisuutena kuitenkin sen verran halpa ja ongelmaton tuote, etten aiheesta stressiä saa aikaan.
”Nykyisin järeä laadukas hirsipuu on jo enemmän kuin kiven alla.”
Itsekin olen ihmetellyt, miksi 2-metrinen puun taimi maksaa taimitarhalla 300 e, mutta 20 senttisen saa 0,3 eurolla.
”sulavaa muotokieltä”
Hyvin on markkinointi hommansa hoitanut.
”Aurinko- ja tuulivoima ovat tietenkin hiilipäästöjen kohdalla ylivoimaisia, mutta taloudellisesti ja tehollisesti rajallisia.”
On toinenkin ongelma. Mitään, mitä sellusta tehdään, ei voi tehdä sähköstä.
En yhtään ihmettele, miksi konsernin autoja myydään paljon. Onhan niissä erinomaisia ominaisuuksia. Golf ja Octavia etenkin farkkuna ovat jokseenkin täydellisiä varsin monen käyttäjän tarpeisiin. Itsekin pidän niitä tällä hetkellä kiinnostavimpina vaihtoehtoina omaan käyttööni, onhan autoihin saatavilla vakiota hiukan korkeampi jousituskin. Harmi vain, että testeissä arvioidaan pääasiassa uuden auton ominaisuuksia ja valtaosa elinkaaren käytön huolettomuudesta jää toissijaiseen arvoon. Kun nykyinen autoni on ainakin tähän saakka ollut luotettava ja viat suht edullisia korjata, ei luottamus VAG:n suhteen ole yhtä korkealla. TSI ja/tai DSG-kirjainyhdistelmän kanssa on syytä budjetoida useamman tonnin ylimääräiset korjauskulut ensimmäisen 200 tkm ajalle normaalien korjausten lisäksi, puhumattakaan 300-400 tkm elinkaaresta.