Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Oletetaan, että verojen määrä pysyy ennallaan. Luovutaan autoverosta, mutta siirretään se esim. vuosimaksuun tai kilometriveroon. Tällöin pitäisi uusien autojen kaupan piristyä, kun hinnat putoaa n. 20%. Kun samalla kuitenkin vastaava summa käytetään vuosimaksuihin, kuluttajien autoiluun käyttämä rahamäärä kasvaa. Erotus vain valuu ulkomaille. Nollasummapeliä virallisten tavoitteiden osalta, mutta ihan ok, jos se jollekin kynnyskysymys on. Mielenkiintoista on silti nähdä, mille tasolle autokauppa asettuu, kun auton käyttöön liittyvät kustannnukset kuitenkin kasvaa eli ostovoima ei parane.
Oma autoni edelleen toimii niin hyvin, etten sitä uuteen vaihtaisi, vaikka niiden hinnat putoaisikin. Eri asia on se, jos vanhan käytöstä tehdään riittävästi nykyistä kalliimpaa eli ohjataan kuluttajia hylkäämään toimivat autot ja vaihtamaan ne uudempiin. Se taas tukee uusien autojen kauppaa eli painostaa kansalaisia käyttämään rahaa autoiluun nykyistä enemmän.
Jessen kanssa samaa mieltä siitä, että tilanteet voi muuttua nopeastikin. Naantaliin rakennetaan laitosta ja jonkun uutisen mukaan sinne on jo alettu puuta hankkia. Ei se tietenkään Jyväskylässä tilannetta auta. Siitä olen eri mieltä, että energiapuuta pitäisi kerätä risu- ja keppimetsistä. Energiapuun korjuussa pätee sama kuin muussakin eli järeyden kasvaessa tehokkuus paranee, joten mitään syytä ei ole kasvattaa risu- ja keppimetsiä energiahakkuita varten. Ainakin täällä on energiapuun (ranka) tienvarsihinnat hyvin lähellä kuitua, joten hirven syömän koivikon ensiharvennuksen myyminen energiaksi ei välttämättä ole huono juttu, kunhan runkokoko mahdollistaa korjuun kilpailukykyiseen hintaan.
Minä luulin, että kyse oli Anttilan kaudella tapahtumasta, jossa perustuslain ristiriitoja aiottiin oikaista. Samalla oli tarkoitus livauttaa lakiin maanmuokkausvelvoite uudistamisen yhteyteen jatkaen vanhakantaista tiukasti valvottua linjaa, Pöllön/RR:n sanoin ”puuntuotannon maksimointia kustannuksista välittämättä”. Anttila sai massiivisen palautevyöryn, jonka seurauksena alettiin tarkastella tarvetta vaihtoehtoisille metsänkäsittelymenetelmille. MMM:n sivuilta saattaa vieläkin löytyä ensimmäisen aihetta käsittelevan seminaarin paperit.
Jos nyt jää neljäsosa luontaisen uudistumisen varaan, mikä on ero entiseen? Silloinkin jäi monilla varhaishoito ja sen jälkeiset toimenpiteet tekemättä, joten uudistusinvestoinnin hyöty haihtui vesakkoon.
Jees: ”Minusta se ajatus sopii tulevaisuuden liikenneratkaisuksi ja ilman muuta kannatettava ehdotus. Tuo julkaisu tekee vain siihen jälleen älyttömän kiireen jota tämä hallitus on jo riittämiin työstänyt. ”
Itse taas olen suunnilleen päinvastaista mieltä. Taistelupari Sipilä&Berner on tuonut yritysmaailman käytännöt politiikkaan ja se on hyvä asia. Jää turha vatulointi vähäisemmälle. Mutta Bernerin esityksen idea ei monen asiantuntijan tavoin avaudu minulle. Yhtiön rooli ei palvele kansan etua.
Ehkä myöhemmin selviää, millaisen juonen tuo kaksikko tämän asian suhteen on laatinut. En jaksa uskoa, että he noin pahasti aliarvioivat eri osapuolien reaktion. Nyt julkistettu esitys on luultavasti vain kulissi jollekin isommalle ajatukselle.
Jovain: ” Avohakkuut ja metsänviljely jäävät näin vähemmälle, mutta ovat nekin väistämättä edessä, metsän tuotto- ja uudistumiskyvyn hiipuessa.”
Heikosti tuottavaksi hiipuneen metsän uudistaminen on muuten mukavaa puuhaa. Heinäystä yms. tekemistä riittää. Jopa siinä määrin, että saattaa monella mielenkiinto uudistamista kohtaan loppua. Se ei ole jaksollisen kasvatusketjun vika, vaikka joku sen jaksollisen kasvatusketjun ongelmaksi haluaakin nimetä.
Jovain: ”Kommenteista päätellen, nuoremmille metsänomistajille jatkuva kasvatus on kuitenkin vieras malli, jota eivät ole käytännössä kokeneet. ”
Metsätalous on sen verran pitkäjänteistä puuhaa, ettei kaikkea kannata kokeilla. Kun tuloksia alkaa tulla, on aika jättää metsät seuraavalle sukupolvelle. Itse pyrin ottamaan opiksi edellisen sukupolven virheistä, jottei niitä tarvitse toistaa.
