Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
10/10. Yhtälön 5x – (3x +2) = – 4 ratkaisin kesken työpäivän annettuja vastausvaihtoehtoja kokeilemalla, muut kaikki laskin loppuun sakka ilman, että käytin vastausta apuna. Mutta muistaakseni meillä ei tosiaan ollut tuollaisia kokeita 80-luvulla, laskut piti itse laskea, eikä arvata. Oikeaksi vastaukseksi ei riittänyt oikea tulos, vaan tärkeämpää oli oikea tapa laskea. Ammatillisessa koulutuksessa tuo puolestaan kääntyi päälaelleen, silloin tulos oli tärkeämpää kuin laskutoimitus.
”Maanomistajien kannalta radikaalein muutos olisi sähkö- ja muiden verkkojen sijoittaminen tiealueelle tiekunnan luvalla ilman maanomistajan lupaa.”
Ihan varma en ole, miten yksityistiellä tiealue määritellään. Yleensä julkisilla tiellä tiealue loppuu ojan takaluiskan jälkeen. Käytännössä yksityisteillä ojat ovat niin pieniä, ettei ainakaan ilmajohtoja tuolle alueelle saa mahtumaan, joten käytännössä ainoa mahdollisuus on kaivaa kaapeli tien alle.
Toinen kysymys on tiekunnan oikeudesta päättää alueesta, joka ei ole sähkölinjan edessä, mutta edellyttää puuston käsittelyn suhteen toimenpiteitä. Ulottuuko tiekunnan toimivalta näihinkin tapauksiin?
Jos kaapeli sijoitetaan luiskaan, urakoitsija kaivaa sen 70 cm syvyyteen. Tien sivuojat ovat enemmän tai vähemmn huonossa kunnossa ja tulee avattavaksi jossain vaiheessa. Kuka vastaa siitä, että vaadittu peittosyvyys säilyy?
On ihan mahdollista, että VW ”jää parin kuukauden sisään jonkun ostettavaksi Porilaisen autoliikkeen pihalle.” Kenties pidemmäksikin aikaa.
Ostaja voi olla valmiina tai sitten ei. Mehän emme tiedä, millaisen hyvityksen seurauksena kaupat syntyivät. Jos itselläni olisi tulossa 4000 euron remontti autoon, josta aiheutuu kohtuulliseen nähden kaksinkertaiset polttoainekulut ja joku yli 10 vuotiaasta autostani suostuisi jotain maksamaan, saattaisin lyödä kaupat kiinni melko nopeasti ilman sen suurempaa autokuumettakin. Vaikka sitten menettäisinkin 4% käteisalen uudesta autosta.
Visakallon linkittämässä Kauppalehden jutussa jää yksi asia vaivaamaan. Kun autovalmistaja pyrkii välttämään tylsyyttä, luvassa ei todennäköisesti ole minunkaltaiselleni kuluttajalle mitään kiinnostavaa. CH-R:ssä ei ole muotoilua lukuunottamatta mitään, millä auto erottuisi markkinoilla. Muotoilunkin vaikutus on negatiivinen, kun erikoiseen ulkonäköön on onnistuttu yhdistämään käytön kannalta surkeat ominaisuudet. Sitten kun käyttökelpoisuus kasvaa ja ulkonäkö saadaan hyväksi, voi valmistaja paukuttaa henkeleitään. Ehkä muualla maailmassa ostovoima on niin kova, että asiakkaat ovat valmiita ostamaan tuollaisen, ajamaan sillä pari vuotta ja sitten luopumaan autosta kyllästyttyään siihen. Tähän markkinaan Toyotakin iskee. Toivottavasti ei käy kuten Nissanille 90-luvun lopulla. Erinomaisista autoista tuli vähemmän ”tylsiä” ja samalla unohtui ylläpitää korkeaa laatua.
Visakallo: ”Glan jutuista saa kyllä sen käsityksen, että kaikkein paras auto onkin kymmenen vuotta vanha.”
Harmi, jos sinä olet tuollaisen käsityksen saanut. Missään en ole kymmenvuotiasta autoa parhaaksi kehunut. Eihän parasta autoa ole edes olemassa, koska jokaisella on erilaiset tarpeet. Minun kohdallan kyse yli kymmenvuotiaassa autossa on siitä, että kun nykyinen on vielä käyttökelpoinen, minun ei mielestäni kannata vielä uutta ostaa. Toki mietin, kannattaako enää uusia renkaita ostaa, mutta päätin vielä yhdet ostaa. Rahoilleni on parempaakin käyttöä, kun vaihtaa käyttökelpoista autoa uuteen. Se, että kritisoin sinun ylisanojasi uusien autojen ominaisuuksista tai väitettäsi kulumattomilla renkailla ajamisestasi, ei liity mitenkään siihen, millainen on mielestäni hyvä auto.
Jessen kommentti korkeudesta pitää luultavasti paikkaansa ja jos Trafin tilasto sitä tukee (kuulostaa loogiselta, esimiehellänikin selkävaivat oli syy päätyä korkeaan autoon), on ihmeellistä, että se antaa joillekin aihetta hyökätä Jessen kimppuun.
Klapikone: ”Sitten en tiedä mikä vaikutus on juuriston kehitykseen sillä, että kasvaako alikasvoskuusi kuusikon vai koivu- tai mäntymetsän alla.”
Mielestäni ongelmana on kuusikon alla kasvatettavat alikasvoskuuset, joita joskus koitetaan hyödyntää uudistamisvaiheessa. Säästetään muokkaus- ja istutuskuluissa, kun taimia ei tarvita yhtä paljon. Tässä vaiheessa mennään mielestäni mäkeen kahdesta syystä. Riski juurikäävän yleistymiselle jostain syystä kasvaa ja toisekseen saadaan epätasainen kuvio, jonka hoito on tasaista työläämpää, kenties taloudellinen tuloskin heikompi. Jos alikasvoksen osuus ei ole merkittävä, uudistamisen säästökään ei ole merkittävä. Toisaalta jos alikasvoksen osuus on merkittävä, puhutaan pikemminkin täydennysviljelystä ja sen ongelmathan ovat kaikille tuttuja.
Tässä täytyy kuitenkin pitää erillään kaksijakoinen metsä, jossa alikasvosta ei varsinaisesti käytetä uudistamiseen, vaan ylemmän jakson harventamisella ja lopulta poistamisella vapautetaan alemman jakson puusto vapaaseen kasvuun. Vaikka tässäkin juurikäävän riski voi olla isompi kuin istutustaimissa, ei se ole olennainen päätökseen vaikuttava asia. Jos maaperä on vuoroviljelyn takia suhteellisen terve, tartuntaakaan ei paljon tule. Onhan kyse evoluution muokkaamasta menetelmästä, johon metsät ovat sopeutuneet.
Harrastelija: ”Huvittaa kyllä edelleen nuo ”katumaasturit”. Jo nimessä on ristiriita, mitä helevetin maasturia sitä katuajossa tarvitaan? Jotenkin myös ihmetyttää, että nuo nykyaikaiset ”maasturit” ovat pääasiassa 2-vetoisia. Maasturilla ymmärrän, että niillä pääsee muuallakin kuin kadulla.”
Toinen nimitys on kaupunkimaasturit ja ihan hyvä onkin. Kyllähän maantiellä ihan tavallinenkin matala henkilöauto on ongelmaton, kaupungissa on paljon enemmän varottavaa. Etupuskuri osuu varomattomasti pysäköitäessä joissain paikoissa jalkakäytävän reunaan, aurausvalleja siellä ja täällä jne. Toki matalalla autollakin kaupungissa pärjää, mutta enemmän katumaasturin ominaisuuksille on kaupungissa käyttöä kuin maatiellä. Olkoon sitten asfalttiviidakkoa, jos se autovalintaa helpottaa.
2-vetoisuutta ei mielestäni tarvitse ihmetellä. Kulutus on alempi kuin nelivedolla, tekniikka yksinkertaisempaa ja hankintahinta pari tonnia alempi. Kun ei koe tarvetta nelivedolle ja useimmat eivät koe, olisi tyhmyyttä sellainen itselleen hankkia. Toki jotkut hankkii silti, mutta aina halu ja tarve ei kulje käsikädessä.
Maasturilla minäkin ymmärrän jonkinlaista maastokelpoisuutta, mutta katumaasturi ei olekaan maasturi. Se on katumaasturi. Se vain hiukan näyttää maasturilta, mikä myyjien mielikuvamarkkinoinnin avulla monien valintaa hämääkin.
Visakallo: ”Ilo on ollut nyt huomata, että taas on menty kehityksessä eteenpäin.”
Sain uudet renkaat alle ja ero paljaallakin asfaltilla on kuin yöllä ja päivällä. Vaikken pitoa liukkaalla tai ääritilanteissa olekaan testannut, ajettavuus arkisissa tilanteissa muuttui paljon vakaammaksi kuin vanhoilla. Kun monilla on kolmen vuoden käytön jälkeen kilometrejä sen verran, ettei renkaat ole enää parhaassa mahdollisessa kunnossa ja uuden auton hajukin on kadonnut, koeajo uudella on varmasti autokauppiaan kannalta miellyttävä asia. Kannattaa kyllä kokeilla muitakin vaihtoehtoja.
Jees: ”Rööri varmasti oikeassa juuri tuon merkin suhteen. Onhan sen muotoilu kieltämättä isoille asfalttibaanoille tehty.”
TM:n testissä Alfan maavara oli joukon pienin, 11 cm. Ei siis mikään etu talvikäytössä, vaikkei olisi edes metsätalouden harjoittamisen vaatimuksista kyse.
Jees: ”Ja näitä kelejähän on vain pohjoismaissa jotka ruostuttavat ja hapettavat autot niin pelleistään kuin sähköjärjestelmistäänkin.”
Paitsi Kanadassa, jossa suolataan ahkerammin kuin täällä. Ja tietyssä osaa Aasiaa, jossa ilmankosteus on huikea ja siten paljon vaikeampi paikka elektroniikan valmistajille kuin Suomi.
Visakallo: ”Ehkä Glan kannattaa uusia se kymmenen vuotta vanha autonsa, niin päästään puhumaan samoista asioista. Turhahan näistä on täällä väitellä, kun oma kokemus kuitenkin ratkaisee.”
Ajattelin kyllä vielä kerran uusia renkaat nykyiseen, vaikka uudehkoilla autoilla silloin tällöin pääsenkin ajamaan. En tosin niillä ääritilannekokeita tee varsinkaan vertailukelpoisissa olosuhteissa omani kanssa, tuskin sinäkään. Mutta minähän etupäässä kysyin sinulta perusteita väitteillesi, kuten sille, ettet ajaisi kuluneilla renkailla. Kokemuksella toki on merkitystä, mutta vielä tärkeämpää on ymmärtää, mistä kokemus muodostuu ja erottaa se luuloista ja mielikuvista. Erikoista on sekin, että uusien autojen ajettavuutta hehkuttaessasi sanot nyt 9 vuotiaan automallin olleen tähän saakka paras autoistasi. Ei tuosta kovin montaa vuotta taaksepäin tarvitse mennä, niin päästään oman autoni vuosimalliin. Mitä ihmettä noiden muutaman vuoden aikana on tapahtunut?
Ruotsalaisen Teknikens Världin älgtestissä nykyinen autoni on selvittänyt testin aikanaan 1-2 km/h kovemmalla nopeudella kuin uusi CX-3 (testattu kaksi eri versiota). Muutenkaan noissa tuloksissa ei näy mitään radikaalia tulosten kehittymistä vuosien mittaan.
