Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jovain: ”Ei se aikajana siitä miksikään muutu, olipa sitten pieni tai iso tila. Jaksollisessa tuotto jää sinne kierron loppupuolelle tai päätehakkuuseen. Siihen mennessä ei ole muodostunut muuta kuin kuluja.”
Niin, millä tasolla asiaa tarkastellaankaan. Oletetaan tilan pinta-alaksi 3 ha. Jatkuvassa kasvatuksessa puulla kestää vähintään yhtä kauan, käytännössä kauemmin kasvaa tukiksi kuin jaksollisessa. Kasvatuksesta aiheutuvat kulut siis viivästyy vähintään yhtä paljon. Tämä fakta kuitenkin piilotetaan siihen, että tehdään pelkkiä harvennuksia luontaisesti syntyneeseen puustoon viljelyn keinoin aikaan saatuun päätehakkuupuuston sijaan. Ihan yhtä hyvin voisi tarkastella kolmea hehtaarin kokoista eri ikäistä jaksollista kuviota samanaikaisesti. Hakkuut tehdään yhtä usein eli kassavirta on yhtä tasainen. Kannattavuuden ratkaisee kulujen ja tuottojen suhde aikaan sidottuna, joten kassavirran tasaisuuden perusteella ei voi asiasta päätellä yhtään mitään.
Tänään ilmestyneessä TM:ssä on koeajettu 3008 Allure manuaalina.
Kulutus maantieajossa 5,8 l/100 km, ihan ok lukema tuon muotoiselle autolle.
Maavaraksi mitattiin tavanomaiset 16 cm, joten kuten aiemmin epäilinkin, valmistaja ei ole tehnyt mittausta matalimmasta kohdasta.
Tavaratilan koko 380 l eli alemman keskiluokan pystyperäisistä puhuttaessa paremmasta päästä, jää kuitenkin n. 100 litraa saman kokoluokan farkkujen tavaratilasta.
Lähivaloissa kantama erinomainen, kaukovaloissa ei ihan yhtä hyvät. Vaikuttaa olevan tyypillistä nykyisille valoille eli lisäpitkien asennus voi olla tarpeen, jos kaukovaloilla on tarve ajella. Ajovalojen pesurit puuttuu, mitä koeajossa ihmeteltiin. Tuon tehoisissa valoissa pesuri on lakisääteinen varuste.
Istuimet mainittiin mukaviksi, mutta keskikonsoli saattaa jonkun mielestä olla turhan massiivinen. Neljälle on tilaa riittävästi.
Moottori ja vaihteisto toimii hyvin, samoin ajettavuus ja jousitus muutenkin on kunnossa. Auto on suht hiljainen, mutta 19″ renkaat hiukan heikentää tilannetta varsinkin karkealla asfaltilla. Koeajoauton talvirenkaat oli 17″.
Jos rengaskoon merkintätapa on jonkun mielestä sekava, kannattaa varautua polkupyörien renkaita uusiessaan järkytykseen. Käytössä on kolme standardia. Oman maantiepyöräni rengaskoko voidaan merkitä joko 35-622, 28 x 1 5/8 x 1 3/8 tai 700 x 35C. Joskus leveysmitta heittää muutaman millin, joten sama rengas voidaan merkitä 37 milliseksi. Läskipyörien rengaskoko voidaan merkitä myös esim. 26 x 4,8″. Oma lukunsa on maastopyörissä suosittu 29″, jossa todellisuudessa on halkaisijaltaan sama 28″ vanne kuin monissa muissakin pyörissä. Maastopyöräni vanne (kiekko) sopii siis periaatteessa heittämällä maantiepyörääni.
Autojen talvirenkaiden vesikelin ominaisuuksia arvioidessa kannattaa perehtyä TM:n nro 16/2016 artikkeliin. Testissä uusi kesärengas (kulutuspintaa 7 mm) nousi vesiliirtoon 80,2 km/h nopeudessa. Uusi talvirengas (kulutuspintaa 8 mm) 69,3 km/h nopeudessa. Kulunut kesärengas (kulutuspintaa 2 mm) oli samaa tasoa kuin uusi talvirengas. Tämä on asia, jota harva ennen tuon testin julkaisua tiesi.
Jarrutusmatkoissa oli sama suuntaus. Uusi kesärengas hidastui märällä tiellä 80 > 5 km/h 25,4 metrissä. Uusi talvirengas vaati matkaa 39,2 m eli suunnilleen saman verran kuin 2 milliin kulunut kesärengas.
Tuon testin selkeä tulos on siis, että talvirengas ei toimi kesäolosuhteissa. Ainakin etelässä pääteillä on suolauksen ja lauhan kelin takia usein kesäisen märät olosuhteet. Testissä käytetyt uudet renkaat oli Michelinin malleja. Jos siis jonkun ennakkoluulot ovat vahvempia kuin testiradalla suoritetut mittaukset, kannattaa ainakin lukea testi ennen sen tulosten kumoamista.
Jees: ”Tilaamassamme 3008:ssa on kesärenkaat 19″:n aluvanteilla ja matalaprofiilirenkailla. VAKIONA. Talvirenkaat tilattiin 18″:n vanteilla ja siinä aika normaali profiili juuri ulkokehän samanmittaisuuden vuoksi. Ja paremman ajettavuuden talvikeliin.”
Siis 18 ja 19″ renkaiden profiili on sama, vain leveys muuttui ja nyt sinulla on talvirenkaat leveämmät kuin kesärenkaat. Paremman ajettavuden määritelmä riippuu siitä, millaisia olosuhteita talviajossa painotat. Jäisellä, auratulla tiellä ja paljaalla asfaltilla 18″ on leveytensä takia varmasti paras vaihtoehto ajettavuuden suhteen talvella. Pehmeässä lumessa, irtosoralla ja urautuneella märällä tiellä tuo on todennäköisesti huonoin vaihtoehto. TM:n mittausten mukaan talvirenkaan vesiliirto-ominaisuudet ovat kesärenkaisiin verrattuna surkeat, vaikka karkean kuvion perusteella voisi toisin olettaa. Kuluneena leveyden haitat tässä suhteessa korostuvat, vaikka renkaan pito kostealla pinnalla olisikin hyvä.
Eero Heikki: ”meillä ollu nyt Yeti vajjoon vuon ja tyytyvesiä oltu,tavaratila eijjoo edellisen oqtavian luokkoo,mutta eepä tuota hukkatilloo tarvihekkaan ”
Kävin aikanaa katsomass Yetiä, kun se paperitietojen perusteella oli jollain tavalla kiinnostava. Paljon hyvää siinä olikin, mutta tavaratilan laajennus takapenkkiä siirtämällä ei mielestäni ole käyttökelpoinen ja siten tavaratila on vastoin mainoksista saatavaa käsitystä tyypillinen tuon kokoluokan katumaasturille eli vaatimaton verrattuna Octaviaan, Golfiin ja muihin vastaaviin kokoluokan hyviin edustajiin. Suurin ihmetys oli hukkatilaan liittyen katto, koska pään ja katon välissä oli tolkuton määrä ilmaa. Kattoa voisi hyvin pudottaa 10 cm, eikä sillä muuta vaikutusta olisi kuin ilmanvastuksen eli kulutuksen aleneminen. Octavian tavaratilan koosta ei ole missään tilanteessa haittaa.
Mikä on matalaprofiilirengas? Ennen normaaliprofiili oli 80, kun 70-sarjalaista sanottiin matalaksi. Nykyään kumpiakaan ei henkilöautoissa juurikaan ole, tuollaisten kokojen saatavuuskin on heikkoa. Yleisin rengaskoko lienee 205/55-16 tjsp, kun 195/65-15 on jo jäänyt vanhanaikaiseksi. Katumaastureissa 60 tai 65 sarja lienee edelleen perustavaraa.
Pösön sivujen mukaan Jessen autoon on tarjolla perusvaihtoehtona 215/65-17. Tuo riittäisi minulle varsin hyvin. Pykälää (jonkun mielestä) näyttävämpi on 225/55-18. Yllätys on kuitenkin Pösön valinta kompensoida vielä suurempien vanteiden korkeus rengasta kaventamalla, sillä suurimmassa vannekoossa on renkaat 205/55-19 eli kumin korkeus ja leveys on ihan tavanomaista luokkaa nykyautoista puhuttaessa.
Entä halkaisijat? 19″ renkaan halkaisija on 3 mm pienempi kuin 17″ vaihtoehdossa eli maavara 1,5 mm pienempi. 18″ renkaassa halkaisija on 6 mm pienempi kuin 17″ renkaassa eli maavara putoaa 3 mm. Käytännössä ero on olemattoman pieni, mutta mielestäni mitään hyötyä ei isommalla vannekoolla saavuteta. Renkaiden hintakin on todennäköisesti kovempi ja kun sarja asennettuna tuon kokoisena on muutenkin kallis, osaan iloita oman autoni 195/65-15 edullisuudesta. Siihen saa huippurenkaat alta 400 eurolla eli puolet edullisimmasta katumaasturin laaturenkaista. Ainakin Vianorin sivujen mukaan tuon Pösön rengaskoot ovat harvinaisia, mikä heijastuu suoraan hintaan. Leveyttä sentin tai kaksi vaihtamalla vaihtoehtoja alkaa löytyä, mutta niidenkin hinnat 18-19″ ovat n. 800-1000 €/sarja. Noita kun ei raski vaihtaa ennen kuin ne ovat kuluneet vaarallisen liukkaiksi ja kun sen jälkeen otetaan tilalle halpikset, on rengaskoolla saavutettavat ominaisuudet tukevasti miinuksella.
https://vianor.fi/rengastietoa/rengasvinkit/rengaslaskuri/
”Tiettävästi laki vaatii, että nopeusmittarin pitää näyttää muutaman prosentin vähemmän kuin todellinen nopeus,”
Mittari ei saa näyttää vähemmän kuin todellinen nopeus. Renkaan halkaisijaa kasvattamalla on mahdollista, että alunperin tarkka mittari alkaa näyttä laittomia lukemia. Ja kuten jätkä toteaa, vannekoko ei ole määräävä seikka. Halkaisijaan vaikuttaa vannekoko, renkaan leveys ja profiilisuhde. Googlella voi hakea rengaslaskurin, jolla voi vertailla eri rengaskokojen halkaisijoiden eroja ja sen vaikutusta mittarin.
Nykyautoon en usko voivan vaihtaa sellaista rengaskokoa, että maavara kasvaisi tuuman. Tällainen rengas todennäköisesti osuu lokasuojaan tai muuhun auton kohtaan ja on siten käyttökelvoton ja laiton. Muutenkin ollaan laillisuuden rajoilla, kun halkaisijan muutoksellekin on määräyksiä.
Lainasin kirjastosta kirjan Sotametsän perintö. Vielä en alkua pidemmälle ole päässyt, mutta paljon kiinnostavia asioita on tullut vastaan. Kirjassa tietysti käsitellään taisteluiden muokkaamia metsiä, mutta myös tuon ajan tilannetta, jossa puupula oli todellinen, tuotantoa rajoittava tekijä, eikä Metsäteollisuus ry:n propagandaa. Olennaista oli myös se, että puut piti saada korjattua entistä pienemmältä pinta-alalta, eikä haalia kokoon sieltä sun täältä. Harsintajätemetsien muuttaminen puuta tuottaviksi oli siis erityisen ajankohtainen asia. Mielestäni jokaisen, joka haluaa muodostaa mielipiteen metsien käytöstä (myös luonnonsuojelijoiden), pitäisi perehtyä jollain tasolla tuon ajan historiaan. Se ehkä auttaisi muistamaan, ettei nykytila, jossa puuta en enemmän kuin kenties koskaan jääkauden jälkeisenä aikana, ole sattumaa tai itsestään selvyys. Se perustuu tuon ajan edistyksellisten metsäalan ammattilaisten tietoon ja rohkeuteen tuoda nämä asiat esiin. Helppoa se ei ole ollut, koska vallitsevista tavoista poikkeaminen tuomittiin jyrkästi.
Visakallo: ” Jessen versio maksaa oman kertomansa mukaan jo 35.000 euroa. Se on oikeasti aika paljon etuvetoisesta, 1200 kuution moottorilla varustetusta autosta, kun muita saa samalla varustelulla sillä hinnalla nelivetoisenakin ja isommalla moottorilla.”
Varustelun vertaaminen vaatii melkoista perehtyneisyyttä, jotta olennaiset erot selviäisi. Esim. ksenon- tai ledivalot on monessa vakiona vasta huippumallissa ja jos ne joutuu lisävarusteena tilaamaan, tulee siitä helposti tonni lisähintaa. Toki jos niitä ei halua, asetelma muuttuu toisenlaiseksi. Sama pätee varmaan moneen muuhunkin varusteeseen.
Moottorin koko ei ole mielestäni olennainen kriteeri. Esim. Jessen Pösöstä lähtee 130 hv/230 Nm. Tuo on linjassa vastaavan kokoluokan autojen kanssa ja tarjoaa tähän autoon täysin riittävän suorituskyvyn, mutta pienen kulutuksen. Jos kaikesta huolimatta verrataan Mazdaan, jossa on poikkeuksellisen iso moottori, siitä irtoaa versiosta riippuen joko 120 hv/204 Nm tai 150 hv/204 Nm. Kummassa sitten on paremmat arvot, Pösössä vai Mazdassa? Itse kyllä pidän Mazdan lähestymistavasta (iso, vapaastihengittävä moottori), mutta minun fiilikselläni ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
