Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kuinka usein Visakallo renkaita uusit, jos et kuluneilla ajele? 10 tkm jälkeen talvirenkaiden pito on jo selvästi heikentynyt, vaikka pintaa katsoen kumit näyttää lähes uudenveroisilta. Kuski vain tottuu tilanteeseen, mutta kun saa uuden auton uusilla renkailla, tuntuukin uusi auto mahdottoman hyvältä ajaa.
Menikö oletukseni pieleen, kun väitän, ettet ole mainitsemiesi autojen ääritilannekäytöstä vertailukelpoisissa olosuhteissa testannut? Eli kommenttisi uuden auton hallittavuuden erinomaisuudesta oli hiukan kevyellä pohjalla.
Jessen kommentista etuvedon erinomaisuudesta olen hiukan eri mieltä. TM:n talvitestissä oli kolme takavetoista, Alfa, Jaguar ja Mersu. Nuo kaikki saivat lumiseen mäkeen kiipeämisestä kiitettävän arvosanan. Etuvetoisista yksi sai erinomaisen, viisi kiitettävän, kaksi hyvän, neljä tyydyttävän ja yksi välttävän arvosanan. Takavetoisen pahin ongelma on mielestäni saatavuus tai oikeastaan hinta. Tavisten hintaluokassa niitä ei ole tarjolla. Halvemmalla saa Golfiin nelivedon.
Tolopainen: ”Jokainen joka on autolla talvella ajanut tietää että etuvetoinen etenee lumessa paljon paremmin kuin takavetoinen”
Tuo ei välttämättä pidä enää paikkaansa. On hyviä takavetoja ja on huonoja etuvetoja. TM:n talvitestissä takavetoisten etenemiskyky oli linjassa etuvetojen kanssa. Ja kun kuormaa laitetaan hiukankin autoon, tilanne muuttuu takavetojen kannalta edulliseen suuntaan.
Visakallo: ”Sen voin myös sanoa, että uusimpien autojen ajohallinta on nyt jotain aivan muuta kuin vielä kymmenen vuotta sitten. On turhaa arvostella uusimpia autoja, jos niistä ei ole riittävästi omakohtaisia kokemuksia.”
En ole arvostellut uusimpia autoja. Arvostelin sitä, että väheksyt vanhempien autojen ominaisuuksia ilman luotetavaa vertailupohjaa. Ethän tiedä, miten joku muu auto tuossa tilanteessa olisi käyttäytynyt, koska et ole autojen hallittavuutta vertailukelpoisissa olosuhteissa päässyt vertailemaan. Sinulla on taustalla tuoteimmat kokemukset ASX:stä. Itse olen tuota kahteen kertaan kokeillut, tosin etuvetoisena (sinulla oli kai neliveto). Kesällä ajettavuus normaalitilanteissa (ei ääritilanteita) vaikutti ok:lta. Talvella maantieajo oli vastenmielistä, koska tuntuma oli puutteellinen. Samaan tarttui myös TM talvitestissään vuonna 2011, koska moitti ohjausta ja ajettavuutta sekä ajonhallintaa ylipäätäänkin. Sen sijaan tuon ajan autoista moni oli ajettavuudeltaan ongelmaton. Uusista malleista CX-3 on todettu hallittavuudeltaan hyväksi. Toki kehitystä tapahtuu, mutta yksittäisiä malleja vertaamalla ei saa käsitystä ajan suhteessa tapahtuvasta muutoksesta varsinkaan, kun vanhassa autossasi oli kuluneet renkaat ja nyt alla on käytännössä uudet.
Visakallo: ”En tiedä, miten olisi viime viikonvaihteessa käynyt, jos alla olisi ollut vanha auto. Ajoin suoraa, mutta liukasta valtiontietä pitkin n. 60 km tunnissa, kun sivutieltä ison kiven ja lumipenkan takaa tupsahtikin iso maasturi pitkä kärry perässään suoraan eteen, eli tie oli silmänräpäyksessä täysin tukossa, eikä toivoakaan saada autoa pysähtymään riittävän ajoissa… Jos auton ohjattavuus ei olisi aktiivisen ajohallinnan ansiosta säilynyt, kurttupeltiä olisi aivan varmasti tullut.”
Mikä on vanha auto? Omani on jo reilusti yli 10 vuotias ja siinä on toimiva ajonhallintajärjestelmä vakiovarusteena. Lipsahduksen varalle on myös joukko turvatyynyjä. En edes muista montako, mutta kuusi ainakin, ehkä kahdeksan. Mutta ehkä se onkin ollut aikanaan joillekin liian nykyiaikainen japsi, mutta yleisen kehityksen myötä se on muuttunut ihan tavalliseksi nykyaikaiseksi autoksi.
Tuossa sinun tilanteessasi uusilla renkaillakin on merkittävä osuus hallittavuuteen. Kahden tonnin paino kuluneiden renkaiden varassa ei anna yhtä hyvää ennustetta, kun hitausvoimat alkaa viedä kuljettajaa.
Kävin katsomassa yhtä ennallistettua kohdetta. Ristiriitainen olo tuosta jäi, kun tilavat ojat on täynnä vettä ja niitä ei täytetä, ainoastaan padotaan. Toki kasvillisuus tähän varmasti reagoi nopeasti, kun puiden juuret jää veden alle. Kuitenkin hiukan pehmeämpi tapa tehdä muutoksia tuntuisi paremmalta, vaikka sitten muutaman puun kaato ojan pohjalle. Sekin varmasti muutamassa vuodessa tukkisi ojan, jolloin veden pinta alkaisi nousta ja oja kasvaa umpeen.
En muista, mitä kukakin on tittelistä ajatellut. Itse en kuitenkaan sitä arvosta, koska ensinnäkään en tiedä, millä perusteilla se annetaan eli millä kriteereillä tuomarit autoja arvioivat. Kannattaa muistaa, että toimittajilla on oltava hyvät suhteet valmistajiin, koska autolehdet saavat leipänsä tehtaiden tuotteita esittelemällä ja niitä mainostamalla. Lisäksi tällaiset valinnat, joita ei kuluttajat tee, ovat puhdasta markkinointia. Toisekseen eurooppalaiset toimittajat eivät tiedä, mitä itse arvostan autoltani, eivätkä siten edes teoriassa ole oikeita tyyppejä valitsemaa minulle sopivaa autoa. Kolmanneksi, luotettavuus ensimmäisen 400 tkm aikana on minulle tärkeä asia, joten uuden auton esittelyssä tuota asiaa on vaikea arvioida. Historiatietojen perusteella finalisteista ainakaan Alfa tai Ciroen C3 eivät ole minulle ykkösvalinta. Ei tosin Micrakaan.
Aikaa kylällä tappaakseni käväisin potkimassa C-HR:n renkaita, enkä tajunnut sen auton ideaa. Rauhaton ulkonäkö, pieni tavaratila, käsittämättömän pimeä takapenkki (pienet ikkunat) ja siitä johtuva kuljettajalle vaarallisen huono näkyvyys yhdisttetynä kohtuullisisen suuriin ulkomittoihin eli kaikki päivittäisen käytön kannalta huonot ominaisuudet pakattu samaan koriin ilman, että noilla olisi saavutettu jotain hyötyä. Silti tuomaristo antoi tuolle 165 ääntä. Pösö sai 319, Alfa 296, Mersu 197, Volvo 172 ja Citroen 166 eli kärkipäähän sijoittui.
Isotee: ”Toiveissani oli joku ammattimetsurin tai vakavan harrastajan/isännän ytimekäs kommentti ”osta kone X niin tapahtuu”.”
Ammattilainen en ole, enkä tiedä harrastajan vakavuudestakaan. Itselläni on kuitenkin Stihlin 490 ainoana raivurina ja sillä mielelläni raivaan. Järeys ei ainakaan mitenkään huonossa mielessä tunnu, eikä rästikohteissakaan kone tunnu alimittaiselta. Kilpailijan valjaita kehutaan mukavammaksi, mutta ei Stihlinkään valjaat millään tavalla minulle huonolta tunnu. Voi olla, että kiihtyvyys on Husqvarnassa parempi, mutta ei tämän sahan ominaisuudet ainakaan minun raivaustehoa millään tavalla rajoita. Kyllä nopeus tulee siitä, että on jo valmiiksi katsonut poistettavat puut ja että saa ne kaatumaan oikeaan suuntaan ilman, että tarvitsee käsin auttaa.
Minusta pökkelön ulkonäkö on harvinainen yhdentekevä asia. Itselläni on runsaasti 03 kokoa lähestyviä koivuja, joissa on hirven syönnin seurauksena tullut mutka 1-2 m korkeudella. Noista voi seuraavassa hakkuussa hyvin jättää muutamia pökkelöitä ensiharvennuksessa säästämieni tervaleppien, haapojen ja raitojen seuraksi.
Ainakaan täällä lounaassa ei lumen katkomia puita juurikaan ole, joten tarvetta pystyyn lahoaville puille on. Tuulenkaatoja kyllä löytyy, mutta niistä ei kolopesijät taida välittää. Kiinnostavaa oli käydä hiljattain läheisellä luonnonsuojelualueella, jossa vanhaa kuusikkoa on kaatunut tuulessa runsaasti. Merkkejä kirjanpainajien kuivattamista puista ei ole, vaikka ensimmäisen kerran tilanteen nähdessäni pelkäsin pahinta. Koska tuulen kaadot ovat ainakin pari vuotta maassa olleet, luultavasti kauemminkin, vaara taitaa noiden osalta olla ohi. Nyt vähitellen alkaa lahoaminen, joten monimuotoisuuden turvaaville ötököille olosuhteet on tuolla paranemaan päin.
