Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Uskaltaisikohan ottaa seuraavaksi autoksi muutaman vuoden ikäisen C5-farkun nestejousilla? Hintapyynnöt niissä on kovia suhteessa tiloihin ja käyttökustannusten edullisuuteen, mutta ehkä lopullinen hinta asettuu todellisessa kaupanteossa sopivalle tasolle. Jos tarpeeksi halvalla saisi, voisi sen surutta paalata jo 250-300 tkm kohdalla, jos vikoja alkaa liikaa tulla.
Visakallo: ”Näen noita tuulimyllyjä säännöllisesti ja osa on niin lähellä, että hyvä, etteivät ikkunaan näy. Niitä seisotetaan yllättävän paljon, vaikka olisi hyvät tuuletkin.”
Lieko teknisiä ongelmia vai huollon tarve suuri. Jokunen vuosi sitten tuulivoimaloiden käyttöaste oli 19%. Luku on luultavasti kasvussa, koska nykyiset 120 metrin napakorkeudella olevat laitokset yltävät parempiin tuuliin.
Katumaastureissa hintojen vertailu on monesti vaikeaa. Helposti verrataan pykälää isompaan ja siten saadaan mielikuva edullisesta vaihtoehdosta. Mazda CX-3 on omaa sukua Mazda 2 ja Mazda CX-5 on omaa sukua Mazda 3. Mallimerkinnällä luodaan kuitenkin toisenlaisia mielikuvia. Jessen Pösön akseliväli on 2675 mm, kun Mazdassa se on 2570 mm. Tuo varmasti vaikuttaa sisätiloihin. Kokonaispituuksien ero (4447 vs 4247 mm) vaikuttaa myös tavaratilaan.
Huomattavasti lähempänä 3008:n mittoja Mazdan mallistossa on CX-5, jonka akseliväli on 2700 mm ja pituus on 4555 mm. Hinnatkin etuvetoisena 30 000 euron molemmin puolin kuten Pösönkin. Onko kyse moottorista vai mistä, mutta etenkin jarrulliset peräkärrypainot on Mazdassa selkeästi suuremmat ja siten se antaa aihetta oletta tuon olevan sopivampi raskaampaan käyttöön. Toisaalta myös CX-3:n todellinen kokoluokka paljastuu jarrullisen kärryn vaatimattomasta painosta, 1200 kg niin etu- kuin nelivetoisenakin. Kattokuormakin on vain 50 kg.
Jätkä: ”kannattaisi kyllä ensin edes opetella ajamaan polkupyörällä ja sitten vaikka kirpputorilta tai poliisien huutokaupasta hankkia sellainen.”
Mistä johtuu noin pyöräilyä halveksiva asenne? Tiesitkö, että suurin osa pyöräilijöiden ja autoilijoiden välisissä kolareissa on autoilija syyllinen, mutta isoimmat vahingot kärsii pyöräilijä? Itse en suosittele hankkimaan mitään kirpputoripyörää, vaan ihan kunnollisen ja nykyaikaisen mallin.
Jees: ”Nopsa Picnic kulki kymmenellä vaihteella kevyesti. Senkin saisi vielä jopa korjattua koska tallessa kyllä on.”
Ei kannata korjata. Tuossa pyörässä on vanhanaikaiset jarrut, joita ei toisiaan ole miellyttävä käyttää. Vaihdevivutkin on rungossa, kun nykyään ne on integroitu jarrukahvoihin. Voimansiirto menee kokonaan uusiksi, koska noihin yhteensopivia ei saa tai jos saa, ne ovat lastenpyörien tasoa. Kun ostat 1500-2000 eurolla kunnollisen krossarin (soratie- ja talvikäyttöön soveltuva maantiepyörä), sillä hurautat hetkessä tarkastamaan sähköaitoja 30 kilsan päähän kesät talvet.
Metsänomistus: ”Räknäsin taas kuitit (39 kpl) ja ajopäiväkirjan rivit (71), sekä laitoin hankintatyön arvot, metsävähennykset, poistot ja menovaraukset. Tuo olikin pelastus,kun kemeratuetkin ovat metsävähennyskelpoisia ja niin kääntyi taas tappiolle verovuosi.”
Itselläni on tapana pitää kirjanpito jatkuvasti ajantasalla. Kuitit ja kilometrit menee saman tien exceliin, jolloin tilanne on aina nähtävissä. Tuon erikoisempaa kirjanpito-ohjelmaa en vielä ole kaivannut ja itse olen aina ilmoitukseni tehnyt. Ja ilmoittaminen viimeiset 3-4 vuotta sähköisesti, mistä täytyy verottajaa kehua. Aina ei nämä digitalisaation ihmeet ole minulle auenneet, mutta verottajan systeemien kanssa olen pärjännyt hienosti. Vielä kun käsittelijöiden tulkinnat pysyisi linjassa ohjeistuksen kanssa, jäisi turha valittaminen pois.
Tolopainen: ”En ole vielä keksinyt mitään käyttöä tuolle ajonhallinalle. Muuta kuin itutuksen lisääntyminen talvella peräkärryn vedossa. Ei sillä pääse mihinkään jos ei ota pois käytöstä.”
Ajonhallinta on parantanut liikenneturvallisuutta, koska se vähentää riskiä joutua suistumisonnettomuuteen. Lisäksi jos tuollaisella suistuu tieltä, tapahtuu se yleensä keula edellä. Ilman järjestelmää riski suistua poikittain ulos tieltä on isompi, jolloin onnettomuuden seuraukset ovat vakavammat. Se, ettei ajohallintaa ole tarvinnut, on vain hyvä asia. Omassa autossani järjestelmä parantaa etenemiskykyä, joten eroja järjestelmissä on kuten autojen ominaisuuksissa muutenkin. En luopuisi järjestelmästä, koska mitään haittaa siitä ei ole toisin kuin esim. nelivedosta.
Sama juttu taisi olla Turun Sanomissa. Otsikko ainakin oli huvittava: ”Kaksi kuumaa maasturia lyö voimalla läpi”.
Että oikein maasturia. Itse en kuitenkaan osta tietynlaista autoa siksi, että muutkin sellaisen ostaa. Myyjän alkeeellisin kikka on vedota siihen, kuinka moni muukin on tällaisen tuotteen valinnut. Mutta jos tällainen asia pitää nostaa esiin, Corolla-luokan matalia henkilöautoja myydään edelleen huikeasti enemmän kuin katumaastureita ainakin Suomessa.
Muistanko oikein, että Seatin kulutus pyöri testissä 9 litran tuntumassa?
