Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Aurinkotuuli osasyy lämpimään talveen:
Tulos aurinkotuulen yhteydestä NAO:oon ei sulje pois ilmastonmuutoksen vaikutusta talven lämpötilaan.
”Tuloksellamme ei toistaiseksi ole suoraa yhteyttä globaaliin lämpötilaan, vaan se osoittaa merkittävän kausittaisen vaikutuksen paikallisiin olosuhteisiin”, korostaa Maliniemi. Hän arvioi globaalin ilmastonmuutoksen suurimmaksi syyksi yleisesti esitetyn mukaisesti ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ilmakehään.
http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38406
Asia olikin siis juuri päinvastoin kuin muistit (Oululainen tutkijaporukka julkaisi tulokset, joiden mukaan aurinko on pääsyyllinen lämpenemiseen.)
Haluatko korjata aiempia kommenttejasi vai jatkatko mielipidettäsi tukevien perusteluiden etsintää jostain muualta?
Hemputtaja: ”Mistä tämä fakta on peräisin eli ”kestämättömällä tavalla”. Äkikseltään yhtä hyvä fakta on sanoa luonnon varastoineen hiilidioksidia kestämättömiä määriä pois luonnon kierrosta.”
Luonto ei tee mitään kestämättömällä tavalla. Silloin kun ihminen käyttää luonnonvaroja enemmän kuin niitä syntyy, kyse on kestämättömästä toiminnasta. 100 vuotta voi tuntua pitkältä ajalta, mutta jopa ihmisen historiassa se on kovin lyhyt aika.
Hemputtaja: ”Jyhkeä päämäärä, mutta se kannattaa kertoa myös intialaisille ja kiinalaisille. Perussyy on liikakansoitus. Saastuminen on ongelma, mutta CO2 ei välttämättä ole suurin syyllinen. Hiilidioksidin suhteen ei kuitenkaan ole kiirettä. Luonto tarvitsee sitä.”
Tietenkään asia ei koske vain meitä. Toisaalta asiaa ei voi sivuuttaa siksi, että kiinalaiset ja intialaisetkin ovat osa ongelmaa.
Liikakansoitus ei anna aihetta väheksyä uusiutumattomien luonnonvarojen käytön merkitystä. Päinvastoin, kun kuormitusta tulee liikakansoituksen kauttakin, se korostaa tarvetta ratkaista uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöön liittyvät ongelmat.
Hemputtaja: ”Tämän vuoden puolella, joku Oululainen tutkijaporukka julkaisi tulokset, joiden mukaan aurinko on pääsyyllinen lämpenemiseen. Valitettavasti en muista enää tuota lähdettä.
Heidän työnsä oli myös tiedettä – tietääkseni – ja ihme kyllä, se sai mainintoja tiedotusvälineissäkin, vaikka ei ole ihan konsensus ”tiedettä”.”
Joku oululainen tutkijaporukka… en muista… tietääkseni. Näillä näytöillä on hyvä kiistää vallitseva mielipide.
Asetelma uuden auton myyjän kannalta on oikeastaan aika hyvä. Kun kuluttajalla on verrokkina käytetty auto, jossa renkaat ja iskarit ovat kuluneet, ehkä penkin pehmusteetkin hiukan painuneet ja kankaat venyneet, kojelaudassa vähän pölyä, ratin pinnoite kiilloittunut, ajovalojen umpiot haalistuneet ja tuulilasi naarmuinen, melkein mikä tahansa uusi auto tuntuu tuossa vertailussa upealta.
Mm: ”Annelin ensimmäinen kappale on erinomainen aloite. Sen kun vain saisi menemään läpi koko sektorin. ”
Aloite: ”Voisi auttaa metsänomistajia ryhdistäytymään, jos erilaisista leimikoista maksettaisiin selkeästi eri hinta.”
Tuo asia on täysin ostajien käsissä. He tarjoavat sen, mitä katsovat olevansa valmiita leimikosta maksamaan. Sopimukset korjuu-urakoitsijoiden kanssa on taas ostajien ja urakoitsijoiden välinen asia. Ei tässä koko sektorin kattavaa keskustelua tarvita. Kilpailutilanne ratkaisee hinnat.
Ylipäätään toteamus, että jokin yksittäinen toimenpide (huom. yksikkömuoto) ei ratkaise ongelmia (huom. monikko), on minusta ajatuksena älytön. Samaa tasoa poliitikkojen tavalla rauhoitella kansaa ikävän asian kohdalla toteamalla, ettei ole syytä paniikkiin. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa paniikkiin olisi syytä. Toisaalta olenhan vasta tilastollisen elinikäni puolivälissä, enkä mistään mitään tiedä toisin kuin 20 vuotta sitten.
Tilapäisen pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita en tunne, mutta varsinaisen pääkaupungin, joka myös on yliopistokaupunki, yksiöiden hinnat ei pintaremontilla nouse 3…4-kertaiseksi. Hinnat toki ajan myötä nousee, mutta vastaavasti rahan arvo ja ostovoimakin muuttuu eli reaalinen vaikutus on eri juttu kuin nimellishinnat. Faktat sivuuttamalla saadaan toki herkullisia asetelmia aikaan. Mikä on niiden yhteys todellisuuteen, sitä kannattaa vielä uudestaan miettiä. Itse keskityn Visakallon tapaan miettimään metsätalouteen liittyen sitä, miten saisi tuottavuuden tai kannattavuuden kasvuun.
Jees: ”Onpas kauhia hinta saatu Peugeotin 3008:lle. Minulle tuo maksoi aika moisella lisävarustelistalla tuon verran kuin Visakallo mainitsee yllä. ”
Paitsi, että sinun lisävarusteisiin oli hinnoiteltu talvirenkaat + vanteet, TM:n lisävarustehinnoissa noita ei ole mukana.
Testiauton perushinta oli 29195 e. Katumaasturit ovat usein kalliita, kun verrataan saman kokoluokan farkkuihin, joissa on kuitenkin isompi tavaratila.
Seikka, johon TM on viimein tarttunut, liittyy autojen painoon. Autot punnittiin ja saatuja tuloksia verrattiin valmistajan ilmoituksiin. Alfa oli 9 kiloa kevyempi, Pösö 214 kiloa painavampi ja muut tasaisesti tuolta väliltä. Kiinnostava juttu sikäli, että kantavuus muodostuu kokonaispainon ja omapainon erotuksesta. En tiedä, paljonko Pösölle ilmoitetaan sallituksi kuormaksi. Yleensä se on n. 450-500 kiloa. Tuollaisella omapainolla kantavuus vähenee niin, että viiden hengen kuormalla mennään jo ylikuorman puolelle ilman tavaroita.
Toinen juttu on normikulutuksen mittaus dynamometrillä. Ajovastukset ovat laskennallisia, eikä varmaan ole kovin kaukaa haettu asia, että etenkin kaupunkikulutuksen tuloksiin paino vaikuttaa merkittävästi. Keinoja on siis muitakin kuin käyttää moottorinohjauksessa Volkkarisoftaa.
Puuki: ”Auton ostohan vähentää valtion velanottamisen tarvetta. On sen verran hyvin tuottava lypsylehmä monipuolisen verotuksen kohteena.”
Auton osto ei kovin monipuolista tuottoa muodosta. Autovero + alv, siinä tuotot. Miinuspuolelle menee verottoman hinnan vienti Suomesta kauppatasetta heikentäen. Auton käyttö on oma lukunsa ja siinä on alvin lisäksi polttoaineveroa, käyttöämaksua ja ties mitä rahankeruuta. Siltikään autoilu ei välttämättä ole kovin hyvä bisnes yhteiskunnalle. Haitat litteroidaan muihin kohteisiin, eikä niitä yleensä vertailla autoilun kannattavuutta arvioitaessa.
Jees: ”Miten vertaillaan hybridin talviominaisuudet tasavertaisena polttomoottoriautoihin Gla?”
Juuri kuten TM on sen tehnyt. Ajetaan autolla erilaisissa olosuhteissa ja katsotaan, missä on parhaat ominaisuudet. Tai mitataan, miten auto lämpiää tai miten se etenee ylämäessä, miten auto pysähtyy liukkaalla tiellä jne. En tajua, miksi pitäisi kumartaa teknologialle, kun tavoite on saavuttaa hyviä ominaisuuksia. Ne saavutetaan, kun annetaan insinööreille vapaat kädet, eikä pidetä itseä heitä viisaampana asettamalla jotain mielivaltaisia reunaehtoja esim. moottorin toimintaperiaatteen suhteen.
Jees: ”Myös autojen kokoerot olivat aika suuret tasavertaisuutta vertailuun haettaessa.”
Testin voitti jaetulla ykkössijalla pikku-Audi ja iso Volvo. Miksei muka voida testata, kumpi on parempi em. ominaisuuksissa? Minusta olisi paljon vaikeampaa päättää, mitkä autot olisivat vertailukelpoisia.
Jees: ”Ja jos joku auto on pari vuotta sitten testattu ei anna oikeutta sille jättää pois.”
Tekniikan Maailmalla on täysi vapaus ja oikeus verrata vaikka junia ja lentokoneita. Arvaa, montaako eri automallia Suomeen tällä hetkellä tuodaan? Testiin päätyi 16. Se on ehkä puoli prosenttia valikoimasta. Resursseilla on rajansa, kun lehden mukaan tuonkin testin tekoon käytettiin 420 henkilötyöpäivää ja siinä ajettiin 32000 km. Pientä realismia mukaan ajatuksiin on kohtuullista ottaa varsinkin, kun ei tuollaista satsausta arvosta yhden irtonumeron vertaa.
Jätkä: ”Suodatin on sitä varten, että siihen pysähtyy kaikki likahiukkaset, joita öljyn joukkoon käytön yhteydessä tulee. Toki hiukkasia tulee suhteellisen paljon, jos öljynvaihtoväli on 30 000 km.”
Puhuin edellä öljyssä olevasta törkystä. Suodatin ottaa kiinni suurimman osan (ei kaikkea) kiinteistä hiukkasista, mutta esim. öljyyn sekaantunutta vettä, bensaa tms. aineita se ei saa kiinni. Edellä myös oli kyse lämpötilan vaikutukseta veden määrään. Osaatko sanoa, muodostaako öljyyn joutuvat nesteet emulsion ja jos muodostaa, miten se käyttäytyy normaaleissa (ei siis kiehumispisteen ylittävissä) lämpötiloissa?
Jätkä: ”Joskus vielä -60 luvulla taisi olla 5000 km:n paikkeilla, mutta toki moottorit ja öljyt ovat kehittyneet siitä ajasta melkoisesti.”
Oli tuollaisia suosituksia vielä 80-luvullakin. Noita kannattaa muuten itse kunkin muistella, jos antaa ajan kullata muistoja nykyajan autojen monimutkaista tekniikkaa kauhistellessa.
