Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: ”Miten lehmänsorkat? Aiemmin harjoitettiin metsälaiduntamista. Olivatko kaikki asutusten läheiset metsät täynnä lahokuusia? ”
Metsät, joissa lehmiä on laidunnettu, ovat todennäköisesti pahasti lahoja. Kaikki asutuksen läheiset metsät eivät ole entisiä laitumia.
Jees: ”olen tuon nelivedon turvan huomannut eräässä aika ratkaisevassa yllätystilanteessa… kun lähdin vasta ohituskaistan loppupäässä (johtuen muun liikenteen samanaikaisesta rekan ohi pyrkimisestä) niin yllättäen ohituskaistan lopussa olikin jostain syystä erittäin sohjoinen loppuosa. Ohitus oli siinä vaiheessa pakko viedä loppuun koska kaista oli vähissä.”
Kiihdytitkö vauhtiasi vielä ohituskaistan lopussa? Mielestäni tuossa vaiheessa ei enää pitäisi olla tarvetta kiihdyttää, joten nelivedon hyöty on varsin vähäinen.
Jees. ”Nämä ovat juuri niitä tilanteita joissa auton ominaisuuksilla on merkitystä kun tilanne pääsee yllättämään. Niitäkin joskus sattuu. Ne joilla auto ei pelasta eivät tietenkään ole välttämättä näitä kertomassa.”
Jokainen tekee virheitä, enkä edes yritä väittää olevani poikkeus tässä asiassa. Oma asenne kuitenkin vaikuttaa suuresti siihen, kuinka paljon virheitä tapahtuu ja mitä niistä seuraa. Se on paljon merkittävämpi asia kuin auton pelastava vaikutus. Kalustoon liittyen, kannattaisiko satsata esim. kunnollisiin talvirenkaisiin nelivedon sijaan? Olethan kertonut, että hankit kunnon renkaat kunhan talvi alkaa. Tuo oli kuitenkin kouluesimerkki siitä, että kelin vaihtelu on kuljettajalle kaikkein vaikein asia. Tasainen talvikeli ei ole läheskään yhtä suuri riski.
Tieliikennelaki edellyttää, että ehitukseen lähtijän on varmistuttava siitä, että ohitus on mahdollista viedä turvallisesti loppuun. Suttukelissä kuluneilla renkailla ohituskaistan lopussa aloitettu ohitus kannattaa analysoida toiseenkin kertaan ja miettiä, voiko tilanteesta oppia muutakin kuin nelivedon ylistystä.
Ei ole uusi juttu, että joihinkin moottoreihin ei saa asennettua perinteistä vesitilaan tulevaa vastusta. Niissä joudutaan käyttämään jotain säteilylämmitintä, mikä ilmeisesti on tehottomampi ratkaisu kuin perinteinen. Ainakin 15 vuotta ellei enemmänkin tällaisia on ollut käytössä.
Kerrotko Jees millainen on vääränlainen lämppäri, jotta osaan jatkossa välttää sellaista? Toho öljypohjan alla? Entä liittyykö vääränlaisen lämppärn käyttö jollain tavalla tarkoitukseen soveltuvan lämppärin käytön hyötyihin? Toki sinä voit säästää 500 € hankintahinnan jättämällä lohkolämmittimen pois ja lämmittämällä autoasi tyhjäkäynillä. Motivan yms. tahojen selvityksissä on kuitenkin todettu, että auton kulutus ja päästöt alenevat esilämmityksen avulla ja siksi lämmitys on perusteltu juttu. Mutta suo anteeksi, kun minulla on ajoittain vaikeuksia seurata ajatuksiasi. Maantiellä et käytä cruisea, koska se kasvattaa kulutusta. Talvetta et käytä esilämmitystä, vaikka se alentaisi kulutusta. Silti ajat 1,5 kilsan työmatkan autolla, vaikka tuollaisessa ajossa Touaregin kulutus lienee talvella n. 25 l/100 km, kesällä varmaan pääsee alle 20 l.
Itse en muista, milloin pakkanen olisi estänyt auton käynnistymisen, joten tämä on mielestäni viimeinen seikka aiheeseen liittyen. Toki nykyajan öljytkin ovat notkeita, mutta silti ne ovat kylmänä normaalia jäykempiä. Samoin välykset kasvavat kylmässä, minkä huomaa käyntiäänestä.
Voi olla, ettei kylmäkäynnistys ole käyttöiän kannalta ratkaiseva asia sinulle, joka vaihdat autoasi parin vuoden välein. Tuleehan moottorillesi jatkuvasti kylmäkäynnistyksiä, kun päivittäinen kolmen kilsan ajomatka sisältää kaksi kylmäkäynnistystä. Itselläni tavanomaiset ajomatkat ovat yli 30-kertaisia sinun verrattuna, joten kylmäkäynnistysten määrä on olemattoman vähäinen.
Hirvikolarien määrä on ollut jo useamman vuoden ajan sen verran jyrkässä kasvussa, että hirvikannan kasvu valtakunnan tasolla ei ole tullut kenellekään tilannetta seuraavalle henkilölle yllätyksenä.
Taimikkovahingoista aiheutuvaa rutinaa kuunnellessa täytyy myös muistaa, että valitus tulee todennäköisesti hoidettujen taimikoiden omistajilta ja siten hoidon tarpeen korostaminen näissä keskusteluissa on aika turhaa. Eihän hoitamattoman taimikon syönnistä vahinkoa aiheudu läheskään siinä määrin kuin hoidetusta taimikosta. Lisäksi hoitamattoman taimikon omistaja ei välttämättä edes tiedä tuhoista. Joko ei ymmärrä asiasta mitään tai sitten ei edes tiedä, mitä taimikolle kuuluu. Jokin syy hoitamattomuuteen on.
”Kun tiedetään, että nykykuusikot tiheytensä vuoksi kasvavat kuutiota samaa tahtia koivujen kanssa, on kyllä varaa hyväksyä joku lahokuusikin joukkoon ja silti kuusen kasvatus on nykyhinnoin kannattavuudeltaan täysin ylivoimaista koivuun verrattuna.”
Näin olisi, jos kyse olisi muutamasta lahokuusesta. Mutta kun juurikääpäisellä alalla ei ole. Lisäksi seuraavan sukupolven puuston lahon määrä on Metlan mukaan 1,5-kertainen edelliseen. Lisäksi maaperän hyvinvointi alkaa kärsiä toistuvasta kuusen kasvattamisesta, minkä seurauksena vastustuskyky heikkenee ja tuhojen määrä kasvaa. Mutta kasvaako kuusi koivu kanssa samaa tahtia? Kuusen kasvu on huikeaa hyvän hoidon ansiosta, mutta kai vastaavasti koivunkin kasvu hyvällä hoidolla paranee?
Talvisin on keskimäärin tuulisempaa kuin kesällä, joten sikäli klisee tuulivoiman hyödyttömyydestä pakkasella voidaan unohtaa. Toki kaikkein kovimmilla pakkasilla on usein tyyntä, mutta sähköä tarvitaan muulloinkin. Tänä iltana kolkutellaan taas ennätyksiä sähkön kulutuksessa, vaikka tuultakin riittää.
Tämä kaikki on sitten aivan eri asia kuin tuulivoiman järkevyys energian tuotantomuotona nykyisissä olosuhteissa (tuet, suhtautuminen ympäristövaikutuksiin).
