Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
AR:niin näkemystä voi ymmärtää, jos omaa äärimmäisen kommunistisen ajattelutavan. Siinä ei yksityinen liiketalous tai ympäristöasiat paljon paina. Siksi itse en ymmärrä.
Hirvet ovat siellä, missä on syötävää eli taimikossa. Peitteisellä kuviolla ei valopuut alikasvoksena viihdy, joten ei siellä puuston uusiutumistakaan tapahdu. En siis pidä peitteistä kasvatusta keinona torjua vahinkoja.
Jees: ”Ja tokkiinsa Toyotan tippumisen tilastoissa käsittää jos kerran menee polkupyörällä mieluummin kuin autolla töihin.”
Menisin automerkistä riippumatta, jos matka olisi tolkullinen. Mutta älä vahingossakaan itse kokeile, sinä kasvaa riski joutua muuttamaa mielipidettä työmatkapyöräilystä.
Vaan eipä silti minun mielipiteet uusien autojen myyntitilastoissa vaikuta.
Jees: ”Eihän siellä sähkötolpissa nytkään ”naru” kiinni ollut kuin Toyotassa ja Honda CRV:ssä. Vanha Bemarikin selkiää ihan siitä vain liikennöimään.”
Tai sitten noiden omistajat ajattelevat ja vähentävät kulutusta + päästöjä, kun tänään oli sentään pakkaspäivä. Toiset ei piittaa tippaakaan koko asiasta.
Jees: ”Ei se mitään kammoa ole, vain tervettä itsesuojeluvaistoa. Ihan kaikkiin ”pyydyksiin” ei pidä tarttua.”
Ei pidä, mutta mielipide kannattaisi perustaa vasta aiheeseen tutustumisen jälkeen.
Jees: ”Aljäämää alijäämän perään. Johtuu juuri eniten ajattelemattomista jotka ostavat kalliin jenin turhanhuonoa katurihkamaa.”
Autojako tarkoitat? Alijäämä syntyy euroista ja mitä enemmän euroja viedään, sitä enemmän aliäämää syntyy. Touaregin ostaja vie rahaa ulos ainakin tuplasti sen mitä Corollan ostaja, eikä uusi Kodiakkikaan ihan halpa taida olla. Alijäämän kannalta on sama, meneekö rahat Slovakiaan (Touareg), Tsekkeihin (Kodiaq) vai japaniin. Tai britteihin, Ranskaan tai Turkkiin (Toyota). Alijäämää syntyy muuten myös öljyn tuonnista. Touareg kuluttaa elikaarensa aikana uuden Corollan hinnan verran enemmän polttoainetta kuin tavallinen Corolla. Samalla ajosuoritteella. Eli melkoinen alijäämä aiheutuu siitä autosta.
Millä tavalla peitteinen kasvatus auttaisi hirvituhojen vähentämisessä? Tarkoitatko, että jos kaikki siirtyisivät tuohon menetelmään, vähitellen ravinnon määrä vähenisi ja hirvikanta alenisi tuottavuuden heiketessä? Ehkä noin, mutta turhan teoreettista, koska metsätalous ei siirry peitteiseen kasvatukseen. Hyviä syitä ei ole tarpeeksi.
Nykytilassa tilatasolla peitteiseen kasvatukseen siirtyminen ei sekään ole ratkaisu. Kuusta saa kasvattaa avohakkuualoillakin suht rauhassa, männyn ja koivun osalta tilanne ei muuttuisi. Ei ne alikasvoksena yhtään paremmin menesty kuin aukoissa.
Jees: ”Glalle voin vakuuttaa että ajaminen töihin yleisesti ottaen ei juurikaan ole turhakelistan kärkipäätä minulla. ”
Käytätkö autoa tuotakin turhempiin ajoihin?
Jees: ”Vaikka matka on lyhyt on aivan turha puuskuttaa se ylimääräinen vartti polkupyörällä kun autolla pääset kolmessa minuutissa.”
Yleensä pyörä on kaupungeissa muutaman kilsan matkoilla autoa nopeampi, mutta pienemmillä paikkakunnilla tilanne on ehkä toinen.
Pyörällä 1,5 km matkaan kuluu vajaat 5 minuuttia. Ei siinä ajassa ehdi hengästyä. Kävellen menisi vartti, eikä sekään aiheuta puuskuttamista. Vaatteiden vaihtoon ei sellaista aikaa tuon matkan takia kulu, että asialla olisi merkitystä. Eri asia on, kun ajetaan 10-50 kilsan matkoja. Silloin mennään suihkun kautta, jottei tarvitse olla kahvikopissa hikisenä. Tosin autoilija käyttä saman ajan suihkussa kotona.
Jos lasket mukaan ajan, jonka talvella käytät lasien putsaamiseen, pyörästä tulee tuolla matkalla nopeampi. Mutta toisaalta, onko työmatkasi pituus parista minuutista kiinni? Veikkaan, ettei ole. Kyse on jostain muusta. Joko asenteestasi tai sitten siitä, ettet vain yksinkertaisesti ole tullut ajatelleeksi koko asiaa ja nyt jokin sisäinen puolustusreaktiosi saa puolustamaan käytäntöäsi muutoksen pelossa.
Jees: ”Yleensähän nämä ”aktiivikunnontyömatkaliikkujat” puuskuttavat ensimmäisen puolituntia kahvikopissa ja pyhkeevät hikeä ja kiroilevat kurjaa säätä. Ja siihen se puhti sitten menikin.”
Mihin tuollainen käsitys perustuu, onko sinun työpaikallasi montakin työmatkapyöräilijää?
Yhden näkemäni tilaston mukaan työmatkapyöräilijöillä on muita vähemmän sairastumisia ja työteho on parempi. Työmatkapyöräilijöiden koulutus- ja ansiotasokin on keskimäräistä parempi, joten statuspuolen jutuista ei kannata olla huolissaan. Oman kokemukseni mukaan päivä alkaa huomattavasti paremmin pyöräillen kuin autossa istuen.
Jees: ”En vain ole näitä katutason eliittipoppamiehiä jotka kuvittelevat olevansa kovakuntoisia veivaamalla monikymmenvaihteista ”munamankelia” tuolla liikenteen saasteiden joukossa. ”
Valitettavan selkeä käsitys sinulla on porukasta, joka käyttää tietynlaista ajoneuvoa työmatkoihinsa. Nykyään aivan huippuluokan pyöriä saa muuten 10- tai 11-vaihteisena. Mutta jos tuollainen mielipide tietynlaisen ajoneuvon käyttäjistä vaikuttaa, lähdetäänkö kyselemään mielipiteitä katumaasturikuskeista?
Mistä liikenteen saasteet muuten aiheutuvat ja miten niiden määrää voisi vähentää? Suurin osa saasteista tulee muuten auton sisään, suodatin ottaa pois vain karkeimman pölyn.
Jees: ”Vielä muiden ajoradan käyttäjien vaarana ja eritoten suurena riesana.”
Millä tavalla pyöräilijät aiheuttavat vaaraa muille ajoradan käyttäjille? Koetko olosi uhatuksi Touaregin hytissä, kun näet pyöräilijän? Pelkäätkö sen jyräävän sinut?
Oikeastihan asia on ainakin poliisin mukaan päinvastoin. Suurin osa kolareista aiheutuu auton kuljettajan virheestä.
Millaista riesaa pyöräilijöistä on? Viekö ne tilaa enemmän ajoradalta kuin auto?
Jees: ”Työmatkaa on huikeat 1,5 km. ja olen kyllä aina autolla töissä. Kelillä kuin kelillä. ”
Voi itku. Itselläni ei tuollaista päivittäistä matkaa ole koulusta päästyäni ollut. Jos olisi alta 15 kilsaa, kulkisin ilman muuta matkan polkupyörällä. Tällä hetkellä on reilut 50 km/suunta, sitä en pyöräile kuin satunaisesti.
Jessen matkat voisi sadepäivinä vaikka kävellä, vartti per suunta. Täysin turhaa ajamista on mielestäni tuollaisten matkojen kulkeminen autolla.
Hyvää alkavaa vuotta kaikille palstalaisille riippumatta suhteestaan hirvieläimiin, valitsemastaan metsien käsittelyketjusta (kunhan johdonmukaisesti metsiään hoitaa tai suojelee), valitsemasta korkokannasta, auton koosta, hinnasta tai polttoaineen kulutuksesta!
Paljon on ajatuksia vaihdettu, ehkä saatu jotain uutta ajateltavaa itsellekin ja kenties jopa opittu ymmärtämään joitain omasta poikkeavia näkemyksiä. Toivottavasti homma jatkuu yhtä vilkkaana alkavanakin vuotena.
Metsuri motokuski: ”Mutta olen kuitenkin sitä mieltä että kun kuljen työkseni metsissä eri puolilla keski-suomea niin jotenkin noita hirvivahinkoja liiotellaan.”
Kyseenalaistatko nyt omasi vai VMI-kartoittajien ammattitaidon? Sinä tuskin osaat metsissä kulkiessasi tunnistaa niitäkään vahinkoja, joita on tulossa juurikääpäiselle paikalle istutetuista kuusikoista tai sitä, mikä ylimääräinen vaiva/taimien kasvutappio aiheutuu uusintaviljellyn kuvion heinikosta, kun aukko on saanut muutaman ylimääräisen vuoden valoisassa paikassa villiintyä.
Ei ole kirjettä tullut, mutta eipä ole hyviä kallioitakaan. Destian toiminta kuitenkin osoittaa, miten kilpailluilla markkinoilla tulee toimia. Toisilla on varaa jäädä odottelemaan, josko heille tarjottaisiin ostettavaa.
Planter: ”Jos vaihtoehdot ovat 500€ korvausta jälkikäteen 2ha täysin pilalle järsitystä taimikosta tai taimikon perustamisvaiheessa 100 litraa ilmaista Tricoa, niin itse valitsisin jälkimmäisen.”
Tuo olisi parannus nykytilaan ja välivaihe kestävään ratkaisuun, jossa hirvi- ja peurakanta leikataan riittävän alas.