Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava: ”Tehokkaimpia torjuntakeinoja ovat kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista maanomistajan itsensä tekemät ja tehtäviin kuuluvat taimikoiden perkaukset .
Useaan kertaan olen todennut raivatessani metsäautotielle edes moton metävää aukkoa risukon sekaan , että parhaat hirvien ruokamaat ovat pusikoituneiden teiden varsilla .”
Tuskin hoitorästikohteiden omistajat tuhoista huolissaan ovat. Mutta riistanhoidon ja metsätalouden yhteensovittamista käsittelevässä oppaassa neuvotaan jättämään ruokaa vähemmän tärkeisiin kohteisiin. Niiden pitäisi auttaa taimikoiden säilymisessä. Nyt sekin on väärin, kun metsänomistajista pitää löytää syy hirvituhoihin.
Planter: ”Ajattelin, että kun metsästäjät vuosittain rahtaavat 1 000 000 litraa lampaanrasvaa metsiin ja ruiskuttavat sitä käsiruiskulla pumppaamalla kahvasta 880 000 000 kertaa… se voisi motivoida lyijyn käyttöön ja toisi ymmärtämystä miksi torjuntatyö ei ole metsänomistajille niin helppoa ja halpaa.”
Visakallo: ”Jos vielä jää metsästäjille virtaa, niin raivaussahan kamppeihinkin voi myös tarttua ja kaataa hirvien ruoat maahan.”Itse en kyllä metsästäjien taimikkoani antaisi raivata. Tuollainen pakkotyö ei hyvään lopputulokseen johtaisi.
Taneli: ”Planteri eikö tricoakin varmempi vahingonehkäisykeino ole lyijy?
minä luopuisin kyllä lupamaksuistakin ja annettettaisiin lupia joka seuralle niin paljon kun haluavat.”
En luota metsästäjien haluun leikata hirvikantaa. Parempi tapa on alkaa noudattaa mm. metsästyslakia, jossa edellytetään vahinkojen pitämistä kohtuullisella tasolla. Siksi sidosryhmien pitää määritellä sopiva taso, johon riistahallinto joutuu sitoutumaan.
Suorittava porras: ”Arkadianmäen ” harrastelijoita” on väestöön suheutettuna pikkuisen vähemmän , kun Antonin esittämässä asiassa .
Kuitenkin em ryhmän tekemiin päätöksiin on tyytyminen , vaikka kuinka tuntisi itsensä kaltoinkohdelluksi .
”Riistahallinto ei ole millään tavalla demokraattinen järjestelmä. Onhan tälläkin palstalla se osoitettu, että sidosryhmille kyllä tarjotaan mahdollisuus tulla kuulluksi, mutta päätöksentekoon ei tällä asialla ole vaikutusta. Sitä metsästäjät nimittävät vaikutusmahdollisuuden parantamiseksi.
Sinua tämä voi naurattaa, mutta koita asettua pöydän toiselle puolelle. Vieläkö naurattaa?
(On muuten hieno juttu tämä palstauudistuksessa tullut omituisuus, jossa lainaukset saa ihan uusia muotoja. Jos tuo hymiö näkyy muilla yhtä suurena kuin minulla, ehkä se kuvaa suorittavan tunnelmia vallitsevassa tilanteessa)
Syy- ja seuraussuhteiden arvivoinneissa täytyy kuitenkin olla varovainen. Ruotsin autoveron poistosta ei minulla ole mitään tietoa, mutta romutuspalkkiokokeilussa voi olla kyse patoutuneen kysynnän purkautumisesta. Aiheuttihan markka-aikana devalvaation uhkakin nousua uusien autojen myynissä, mutta tuskin se pidemmän päälle myyntiä olisi edistänyt. Kukaan ei pysty osoittamaan pidemmällä tähtäimellä romutuspalkkion yhteyttä automyynnin kasvuun ja tällaisia asioita käytetään surutta hyödyksi omien asioiden ajamisessa. Siinä automyyjien edustus tekee omaa myyräntyötään ja tässä asiassa on helppo saada kansan kannatus puolelleen. Onhan metsäteollisuuskin saanut yleiseksi mielipiteeksi tarpeen puun tarjonnan kasvattamiselle, vaikka kyse on yhtä lailla tarpeesta kasvattaa puun kysyntää.
Liikenteseen liittyen Liikenneturva esimerkiksi lobbaa promillerajan laskua ja perustelee asian tarpeellisuutta Ruotsissa tehdyllä muutoksella. 90-luvun alussa rattijuoppouden haitat vähenivät siellä merkittävästi. Sen liikenneturva jättää kertomatta, että Suomessa kehitys oli samanlaista. Johtuiko se Ruotsin muutoksesta vai sen ajan yleisestä taloustilanteesta, sitä voi jokainen koittaa arvioida.
AR: ”Ai jos 1/3 metsistä on hoitamatta luonnon tilassa Pohjois-Savossa ni on minusta se riittää monimuotoisuuden ja lehtipuun ylläpitäjäksi.”
Mutta kun 1/3 metsistä ei ole luonnontilassa, vaikka hoitorästejä noissa onkin. Siksi monimuotoisuutta pitää edistää myös hoidetuissa metsissä ja hyvä keino siihen on suosia lehti- ja sekapuustoa. Sen mahdollistaa hirvikannan alentaminen.
AR: ”Hirven taimikoille tekemät tuhot ovat satunnaisia”
VMI-tietojen mukaan kyse ei ole ollenkaan satunnaisista vahingoista. Lisäksi huomioon pitää ottaa ne vahingot, joita ei inventoinneissa näy.
AR: ”Siis tämä ajatus on täysin absurdi hirvihulluilla, että kasvamatta jääneellä puulla olisi ollut joku rahassa mitattava arvo.”
Tottahan tuotannon supistuminen on vahingollista.
AR: ”Meillä ei edes puunkäyttö lisäänny kun vanhoja sellutetehtaita suljetaan sitä mukaa kun uusia valmistuu.”
Ellen väärin muista, ensi vuodeksi ennustetaan ennätystä puun käytössä.
Ar: ”Tarkoitan, että mitä järkeä on lisätä männyn jo valmista ylitarjontaa.”
Koska tuotannon määrä muuttuu nopeamin kuin puiden kasvu.
AR: ”Siis eikö Ruotsin iso hirvikanta ole iloinen asia?”
Tottahan se meidän kilpailukykyä parantaa.
AR: ”En ymmärrä miksi GLA haluaisi lisätä männyn ylitarjontaa, eihän siinä mitään järkeä ole GLA on itse myös puhunut, että kyllä, puusta on ylitarjontaa.”
Tarkoitatko ruotsalaista hirvikantaa vähentämällä? Jos tarkoitat, kerrotko samalla, missä muualla kuin sinun mielikuvituksessasi olen tällaista esittänyt.
AR: ”Mitä tulee tähän monimuotoisuuteen niin eikö nämä esim. Pohjois-Savon 1/3 metsistä hoitamatta luo monimuotoisuutta puulajeihin kun lehtipuuta pukkaa joka nurkkaan?”
Kyllä, mutta se ei monimuotoisuuden hoidossa riitä. Lisäksi tuollainen tapa hoitaa monimuotoisuutta on tavattoman kallista, kun ensin uudistetaan, sitten jätetään heitteille ja jossain vaiheessa myöhemmin mahdollisesti valtion tuella tehdään se, mitä tehtävissä on. Tuloksena on siis investointi, josta saadaan vähän tuloja, mutta paljon menoja.
