Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jos tavallisella japanilaisella katumaasturilla ajelee ongelmattomasti todennäköisesti n. 300-400 tkm, Dacialla pitäisi päästä enemmän kuin 150-200 tkm, jotta hinta/laatu-suhdetta voisi kehua ottaen huomioon se, että monessa asiassa on tingitty eli varsin karulla autolla nuo kilsat ajetaan. Käytännössä siis 200 tkm on minimi odotusarvo tuolle autolle. Siinä ajassa moni ranskalainen alkaa jo reistailla, kun noilla vuotuinen ajomäärä tuskin keskiarvoa ylittää.
Onko sinulla Jees tietoa tällaisesta asiasta vai sekoitatko luulot ja tiedon keskenään? Ellen sotke sinua johonkin toiseen, muistaakseni jokin aika sitten annoit varsin karun tuomion Dacialle. Ihan yleissivistyksen takia olisi kyllä kiva käydä koeajamassa tuo sitten, kun oman auton vaihdon aika tulee.
Usein täkäläisissä hirvikeskusteluissa vedotaan Ruotsin meikäläistäkin selvästi suurempaan hirvikantaan. Olen useaan otteeseen todennt, ettei kannata puhua ruotsalaisista hirvistä, koska emme tiedä, mitä siellä asiasta ajatellaan. Se, että siellä hirvikanta on meitä suurempi, ei tarkoita ongelmatonta metsätaloutta.
Suorittava: ”Avauksessa keskitytään vain männyn tyvitukin laatuongelmiin. Kuitenkin saman aikajakson kuusikoissakin on melkoisia laadullisia puutteita . On leimikoita , joista melkein jokaisen rungon ensimmäinen pölkky on katkaistava kuitutavaralajiksi mutkan tai poikaoksan takia. ”
Artikkelissa nimenomaan käsiteltiin piileväksi jääneitä vikoja, joita suorittava porras ei hakkuuta tehdessään ole voinut tunnistaa ja joista on maksettu tukin hinta. Näkyvät virheet ohjautuu jo leimikossa oikeaan kasaan ja vahinko jää myyjälle. Se tuskin sahuria harmittaa.
Kun lukee 80-luvun lopun lehtiä, siellä ollaan samalla tavalla huolissaan autokannan laadusta kuin nykyään. Juppikauden huippuaikoina meillä myytiin 180 000 uutta autoa, vaikka autojen määrä oli nykyistä pienempi. Koska sekään ei riittänyt, kyse on mielestäni etupäässä autoalan lobbauksesta. Tähän saakka en ole nähnyt yhtään pätevää laskelmaa siitä, miten muutaman vuoden nuorempi autokanta nykytilannetta muuttaisi. Ja toisaalta, autokantaa uudistaa vanhojen autojen poisto liikenteestä, ei auton vaihtaminen muutaman vuoden välein.
Itse ajan autoni loppuun eli siihen saakka, kun ylläpito ei ole niin huoletonta kuin sen arjessa kuuluu olla. Useinhan tuotteen elinkaaressa ongelmien määrä muodostaa u-mallisen käyrän ja omassani ollaan vasta nousun alkumetreillä.
Vaikka itse vaihtaisikin uuteen paljon nykyistä aikaisemmin, joku auton kuitenkin lopppuun ajaa. Tällöin yhteiskunnan vinkkelistä katsottuna auton vaihto tarjoaa ainoastaan työtä automyyjille. Itselläni ei ole motivaatiota rahoittaa tuon porukan elämää ja Visakalloon verrattuna suunnilleen 3 kauppaa onkin jäänyt nykyisen autoni aikana tekemättä ja niissä liikuvat provikat maksamatta. Väitän myös, että vaikka Suomessa ajetaan kenties vanhemmilla autoilla kuin koskaan aiemmin, autokanta on silti parempaa kuin koskaan aiemmin. 80-luvulla oltiin kovan verotuksen takia huolissaan myös siitä, että suomalaiset ajaa pienillä autoilla, jotka ovat turvattomia. Nykyään, ilmeisesti parantuneen tiedonvälityksen takia on kuitenkin huomattu, että monissa maissa suositumpia ovat pienet autot. Jopa saksalaisten autokanta on suomalaista pienempää, vaikka isoja mersuja, bemareita yms. autoja sekaan paljon mahtuukin.
Minusta olennaisinta on se, että jokainen valitsee auton, johon on varaa. Kun ylläpidossa joudutaan kovien hintojen takia turvautumaan huollon laiminlyöntiin, kiinalaisiin halparenkaisiin, epäkuntoisella autolla ajamiseen yms. kikkailuun, on valittu väärin.
Timppa: ”Männyntaimia voi syödä niin hirvi, metso kuin metsämyyrä. Ainoastaan hirvi jättää jäljet. Siksi kaikki tuhot menevät hirven piikkiin vaikka hirvi söisi paikalla vain heinää. ”
Oliko niin, että jälkien laskenta on yksi tapa arvioida hirvieläinten kantoja? Jos näin, kommenttisi vuosikymmenien pituisella kokemuksella metsästyksestä laittaa asiat uonompaan valoon kuin ikinä uskalsin kuvitella.
Kyllä minun maillani on peurojen jälkiä enemmän kuin hirvien. Muistaakseni olen laittanut tänne kuvankin mättäästä, jossa oli sekä hirven, että peuran jälki.
Pieni ja siten epäolennainen esimerkki hinnoittelusta, johon muuten hiljattain törmäsin. Lattiamatto kului puhki oikean jalan kohdalta. Varaosaliikkeessä mallikohtaista mattosarjaa joko ei ollut tai sitten toimitusaika olisi ollut useita viikkoja. Kysäisin huvikseni myös merkkiliikkeestä. Vielä löytyi näin vanhaan autoon samanlainen, mikä siinä uutenakin oli ollut eli taatusti sopiva. Toimitusaika perjantaina tehdylle tilaukselle oli seuraavana tiistaina ja hinta n. 30% halvempi kuin tarvikeliikkeessä.
Visakallolle vihjeenä, että mattojen myötä tuli ripaus uuden auton tuoksiakin, jos siitä pitää. Jos vielä pesisi penkit, menisi varmaan täydestä.
Olen kyllä Jessen kannalla tuossa asiassa. Muutamalla kaverillani on käytettynä ostettuja Mersuja yms. kalliita autoja. Niiden korjausten takia kysellään tietoa hyvästä ja halvasta korjaamosta, kun Vehon hinnat ovat poskettomia. Viimeksi jarrujen remontti johti kylläkin villissä korjaamossa puoli vuotta pitkään valituskierteeseen ja lopulta uuteen korjaukseen toisessa paikassa. Tällä hetkellä etsitään yhtä varaosaa purkamoista, kun uusi olisi kohtuuttoman kallis. Siihen saakka ajetaan epäkuntoisella autolla. Työkaverin mukaan 30 kilsan päässä on hyvä ja halpa korjaamo, joten sinne kai auto menee, kunhan osa jostain löytyy.
Tavallisen hankalaa on tällainen säästäminen, mutta mitäpä ei suomalainen automies olisi valmis säästämisestä maksamaan. Kokonaisuuteen kuuluu, että renkaiksi valitaan halpikset, kun tuollaisen rengaskoko on halpamerkkinäkin kallis. Sitten kehutaan hienon auton kyytiä.
TM:n vertailussa vuodelta 2014 (korotetut nelivetoiset farkut) kiinnitettiin huomiota siihen, että tekniikaltaan toisiaan muistuttavien Audi A4:n ja Passatin huoltohinnoissa oli neljänneksen ero. Jostain syystä Audin huoltaminen on kalliimpaa, joten auton kovempi hinta ei näy ainakaan ylläpitokulujen säästössä, vaikka mielestäni laadukkuuden korostamisen takia pitäisi. Samaa sanoi eräs automyyjä, joka myy molempia merkkejä. Audin tuntiveloituskin on kalliimpi, vaikka samassa huollossa työt tehdään. Kyse täytyy olla vain maksukykyisemmästä asiakaskunnasta. Voi olla, että Touareg mallina kärsii samasta ongelmasta taviksiin verrattuna, vaikka Cayennen huolto ja korjaaminen on luultavasti vielä kalliimpaa. Tähän ilmiöön kiinnitettiin jo vuosia sitten huomiota myös Teknikens Världissä, jossa verrattiin kekenään Volkswagen groupin autoja sekä tekniikaltaan vastaavia Ford Focusta ja Volvo V40-malleja. Kalliimpien merkkien huolto oli kalliimpaa.
Omia rahojaan autoiluun käyttävän taviksen kannattaa siis kahteen kertaan miettiä, millaisen auton ostaa edes käytettynä. Jessenkin on pakko kallis korjaus tehdä (kustannus tähän mennessä n. 6 €/100 km eli 30-kertainen Corollan normaaliin korjauskuluun), jos meinaa autonsa saada myytyä. Moottorin irroitus on sen verran monimutkainen työ nykyaikaisessa autossa, että nyrkkipajalla tehtynä on odotettavissa ongelmia jossain muodossa. Luultavasti varoitusvaloja alkaa asennuksen jälkeen vilkkua, mistä vian etsiminen onkin mukavaa puuhaa. Merkkikorjaamolla riski joutua taistelemaan tällaisista asioista on yleensä pienin, ellei sitten ole tiedossa poikkeuksellisen hyvää nyrkkipajaa. Ja kun korjaamolla tiedetään, ettei asiakkaalla ole mitään mahdollisuutta kontrolloida työtä, valojen vilkkumisen poistaminen ns. takuutyönä saatetaan rahoittaa ns. korjaamalla työn aikaan löytyneitä muita vikoja aitoon goodwill-tyyliin, jossa korjaamo osallistuu takuaajan jälkeisten vikojen korjaamiseen 20% alennuksella varaosista, joiden ovh on kyllä osattu hinnoitella tällainen mahdollisuus huomioiden.
Hienoa, että Planter jaksaa etsiä ja ennenkaikkea tietää, että tällaisia papereita löytyy netistä. Hienoa on myös se, että liikenneturvallisuustyössä kiinnitetään huomiota eläinten määrään per metsäpinta-ala. Sääli, että homma menee kuten olen ennenkin kirjoittanut eli sidosryhmiä kuullaan, mutta muuta merkitystä asialla ei ole kuin yhden turhan palaverin pito.
14.3.2016:
Jaakko Klang, V-S ELY, Liikennevastuualue:
Hirvionnettomuudet alueella ovat hienoisessa noususuunnassa, ei kuolemaan johtaneita kolareita. Hämäränhetket riskialteimpia kaikilla hirvieläimillä. Hirvikolarit keskittyvät VT8 alueelle, tie 110 erottuu tilastoissa toisena, muualla yksittäisiä hirvikolareita. Pienet hirvieläimet kolaroivat paljon, V-S 2014: 1457 kolaria, 2015 tiedot puuttuu, Klang arvelee 1500 onnettomuutta ylitetyn.
Ehdotus: 2,5 hirveä/1000ha metsämaata
Pienten hirvieläinten suurta kolarien määrää tulisi saada vähenemään kokonaiskolarimäärän laskemiseksiHirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelman päivitys
Ongelmana on myös se, ettei poliisi enää kirjaa kolareita kattavasti eli todellista tietoa tilannekehityksestä eiole. Liikennemäärät ovat edelleen kasvussa, ennusteen mukaan ehkä tulevaisuudessa kuitenkin laskussa. Rekat ja kuljettaminen ovat vähentyneet hieman
