Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Helsingin poliisilaitos on jälleen paljastanut Facebookissa joululahjana tiedon joistakin peltipoliiseista, joissa on tällä hetkellä varmasti kamera.”
Eli muissakin tolpissa voi olla kamera?
Visakallo: ”Onko koneellisen puunkorjuun ja juurikäävän yhteyttä kiistattomasti osoitettu, vai onko kysymyksessä vain laajalle levinnyt korpilegenda? Juurikää kun löytyy myös täysin luonnontilassa olevista vanhoista kuusikoista, joissa ei ole koneilla käyty koskaan.”
En tiedä, onko yhteyttä kiistattomasti osoitettu. Se kuitenkin tiedetään, että korjuuvauriot lisäävät juurikäävän riskiä. Se, että juurikääpää esiintyy muuallakin kuin korjuuvaurioitetussa puustossa, ei tätä asiaa miksikään muuta.
Jokainen tosiaan hoitaa metsiään miten tahtoo. Juurikäävässä on se hieno piirre, että vahinkojen realisoitumisen aikaan voi olla kovin vaikea löytää syytä vahinkoon. Selityksiä lienee yhtä monta kuin motiivejakin.
Toisaalta kun nyt on puhe juurikäävästä, emme tiedä miten muualla maailmassa kuuset juurikääpään ovat sopeutuneet. Samoin koneellisen puunkorjuun historia on sen verran lyhyt, ettei korjuumenetelmistä johtuva juurikääpäongelma ole vielä lyönyt kynsille. Tosin ainakin täällä etelässä juurikääpä on jatkuvasti yleistynyt, jokin syy siihenkin on. Ja kun todennäköisesti ilmasto jatkaa lämpenemistään, talven merkitys meilläkin korostuu. Se nyt vain kannattaa ottaa huomioon, kun puhutaan vuosikymmenten mittaisten jaksojen vaikutuksista.
Kannattaa tosiaan ottaa huomioon tuo fakta kuusikon tai oikeastaan minkä tahansa puuston kasvatusketjua suunnitellessaan. Harvennusten määrä on myös yksi huomioitava asia tähän liittyen. Itselläni on täällä etelässä kahtena viimeisenä vuonna ollut korjuukelien säilyminen tiukilla. 30 senttiä ei tainnut missään vaiheessa olla lunta. Edellisvuotena paikoin mahtavat urat tulikin kevään plussakeleillä, mutta onneksi paikkaan, jossa ajoura on periaatteessa tarpeettoman leveä. Tuolloin ajokoneen tulo viivästyi pari viikkoa syystä tai toisesta (virallisella selityksellä ei niin ole väliä).
Hiluxmetsuri: ”Tarkennus: kun puhun hybridistä niin tarkoitan töpselihybridiä siis ladattavaa hybridiä. Pelkkä hybridi ilman latausmahdollisuutta on maantieajossa melko yhdentekevä. Vain käyttövoimamuutoksella saa aikaan säästöjä.”
Tekniikan Maailman numerossa 12/2014 on vertailussa neljä lataushybridiä. Kulutusten tarkastelu ei olekaan enää yhtä simppeliä kuin ennen, koska puhutaan energian kulutuksesta polttoaineen kulutuksen sijaan. Kuitenkin maantieajossa nuo veivät polttoainetta seuraavasti: Toyota Prius 4,3 l, Opel Ampera 5,8 l, Volvo V60 6,1 ja Mitsu Outlander 7,3 l/100 km. Sähkön kulutus vaihtelu 19-29 kWh:n välillä. Täytyy kuitenkin lukaista artikkeli tarkemmin, jotta ymmärtää mittausperusteet. Ensivaikutelma kuitenkin on, ettei katumaasturi ole taloudellinen tuossakaan muodossa. Lisäksi kun tavaratilat tahtoo olla vakiomalleja pienemmät, ei tilan kompensoiminen pykälää suuremmalla autolla paranna taloudellisuutta. Lehden nettiversiosta en maavaramittauksia löytänyt, mutta kuvien perusteella ainakaan Ampera ei sovi metsäautoteillä ajamiseen. Myös Priuksen ja V60:n maavarat voi olla tavanomaisen henkilöautoluokan heikoimmasta päästä, samoin Mitsu katumaastureista puhuttaessa.
Mutta jollei lehteä ole kotona, useimmista kirjastoista se varmaan löytyy. Kannattaa lukaista seuraavan kerran kirkonkylän maitokauppamatkan yhteydessä.
Uudenkaupungin tehdas kai lähinnä suorittaa auton kokoonpanoa. Osat tulee pääosin ulkomaisilta alihankkijoilta.
Jees: ”Mielestäni pitää olla autossa tulevaisuudessakin molemmat eli polttomoottori ja sähkömoottori/t.”
Maantiellä hybridin ero tavalliseen autoon on niin pieni, ettei järjestelmää kulutuksen vähäisyydellä pysty perustelemaan, eikä se ole riittävän hyvä tapa vähentää liikenteen päästöjä. TM:n koeajossa 9/2016 Toyota Prius kulutti maantiellä 4,7 l/100 km, Kia Niro vei numeron 19/2016 testissä 4,8 l/100 km. Esimerkiksi Mazda CX-3 etuvetoisena, Skoda Fabia farkkuna, Audi A4, BMW 116 ja Volvo V40 veivät vastaavassa testissä bensakoneillaan 5,1-5,3 l/100 km. Lexus CT200h (hybridi) pääsi maantiellä 4,4 litraan.
Kaupunkiajossa hybridin etu tavallisiin bensakoneisiin on 2-3 litran suuruusluokkaa. Toisaalta kaupungeissa on parhaat mahdollisuudet käyttää vaihtoehtoisia kulkutapoja, joten siellä hybridin potentiaali kutistuu. Esimerkiksi Helsinkiä ollaan kaavoittamassa siihen suuntaan, että joukkoliikenteen ja pyöräilyn osuus kulkutavapavalinnassa korostuu ja yksityisautoilu kapasiteetin alentuessa hidastuu, mikä luonnostaan ohjaa kulkutapavalintaa.
Toki hybridiä puolustaa se, että niissä on aina pyritty hyvään taloudellisuuteen ja esimerkeissäni vain onnistuneella bensakoneella pääsee maantieajossa lähes samoihin kulutuksiin. Markkinoilla on kuitenkin myös vähemmän onnistuneita ratkaisuja, joden kulutus maantielläkin on 1,5-2,5 kertainen hyvään hybridiin verrattuna, kaupunkiajosta puhumattakaan. Hybridi on siis askel oikeaan suuntaan ja Niroa voisin jopa harkita. Siinä vain tavaratilaa on surkeat 260 litraa ja vetokoukkua siihen ei voi laittaa, joten auto ei sovellu käyttööni.
Ei minuakaan poru kiinnosta. Minua kiinnostaa se, mitä seurauksia hirvieläinkannalla ja susikannalla on. Valitettavan hyvin noista tapahtumista paistaa läpi se, ettei siellä ongelmiin haluta puuttua, vaan mielenkiintoa yritetään ohjata pelottelun kautta metsästäjien intressien ajamiseen.
Samaa mieltä olen verotuksesta, se vain muuttaa muotoaan. Eri mieltä olen päästöjen merkityksestä. Päästöjä pitää vähentää ja pyritään vähentämään kaikkialla, ei vain taajamissa. Maapallon ekosysteemi ei erottele sitä, pusketaanko ilmakehään co2-päästöjä Kainuun korvessa vai Mannerheimintiellä Helsingissä. Samoin asialla ei ole merkitystä sen suhteen, että molemmissa poltettu bensalitra on samalla tavoin pois uusiutumattomista luonnonvaroista.
Kokonaisuutena päästöjä pyritään vähentämään kahdella tavalla: Suositaan vähän kuluttavaa kalustoa ja koitetaan vähentää ajosuoritetta esim. joukkoliikennettä suosimalla. Lisäksi tietysti polttoaineen uusiutuvaan materiaaliin perustuvaa osuutta nostetaan.
Jokaisen, joka haluaa päästöjä vähentää, kannattaa kiinnittää näihin asioihin huomiota. Lentomatkoja ulkomaille voi myös vähentää, mutta sillä ei ole mitään tekemistä autoilun päästöjen kanssa. Sellaista anekauppaa ei myöskään pidä käydä, jossa oikeuttaa autoilun päästöt tekemättä jääneellä Thaimaan lomamatkalla. Vai paljonko voisin kasvattaa autoilun päästöjä, koska en koskaan ole tuollaista matkaa tehnyt? Miten tuollainen ajattelutapa edistäisi päästöjen vähennystavoitteita, joihin Suomi on EU:n mukana sitoutunut?
Mitsu on noista jollain tavalla kiinnostava. Subarusta tulee mieleen hiljattain huollon yhteydessä katsastamani Kia Sorento. Niille ulkomitoille on vaikea keksiä perusteita varsinkaan tulevaisuudessa, jossa päästöjen merkitys yhä korostuu. Painon lisäksi ilmanvastus on edelleen merkittävä asia etenkin maantienopeuksissa ja kun tässä auton otsapinta-ala on vaikuttavana asiana ilmanvastuskertoimen ohella, näkisin tulevaisuuden katumaasturin perustuvan ihan toisenlaiseen ajattelutapaan kuin tuollaisen möhkön rakentamiseen. Lisäksi kaupungistumisen yhä jatkuessa tilaa tarvitaan lisää, mutta kaupungeissa sitä ei ole ja henkilöautoilu jo nykyäänkin vie sitä kuljetuskykyynsä nähden kohtuuttomaan paljon. Niinpä polkupyöräily onkin huomattavasti älykkäämpi liikkumismuoto kuin tuollaisella + 40 k€ maksavalla yhteiskunnan vihollisella ajaminen.
https://www.tekes.fi/nyt/blogit-2015/piia-moilanen-tuottavuusloikka-pyoraillen/
