Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Millä tavalla ilves kettuja pyytäessään hoitaa riistaa?
Suorittava voi lopettaa tuollaiset vihjailut. On moneen otteeseen osoitettu, ettei halua sorkkaeläinkantojen leikkaamiseen metsätalouden, liikenteen, virkistysarvojen tai luontoarvojen edellyttämälle tasolle ole. Tästä vastuuta on erittäin halpamaista yrittää vierittää muiden niskaan.
Katselin muuten juuri erään seuran sääntöjä. Jäseneksi ei pääse, ellei vuokraa seuralle maitaan ilman ehtoja. Jos siis haluan rauhoittaa esim. kanalinnut, ei se onnistu seuran jäsenenä. Jos tuo on normikäytäntö, jää valkohäntäpeurat minun osaltani ampumatta niin kauan, kun metsästys ei ole vapaata.
Samanlainen tarjoushan tuo on, kuin mitä autokauppiaat tarjoavat antaessaan talvirenkaat ilmaiseksi. Mutta ei se mitään, jokaisella on mahdollisuus arvioida asiaa omasta näkökulmasta. Ja pääasia on, että suojeltavien maiden määrä kasvaa. Vielä kun saataisiin edellytykset tehokkaalle puuntuottamiselle kuntoon, varaa suojella metsiä on runsaasti.
Periaatteessa valtiolle perintönä päätyvän metsän omistaja voisi ennen kuolemaansa tilansa suojella. Toisaalta tällöin poistuisi tuolta osin mahdollisuus järkeistää tilarakennetta vaihtokauppojen myötä, joten vaikea sanoa yhtä hyvää mallia.
Samaa mieltä.
” Jos se ei löydä peuroja, niin saaliiksi joutuvat jänikset ja ketut.”
Painuuko peurat maan alle muulloin kuin tullessaan ruokintapaikalle? Ei painu. Niistä muutama tuhatta jää vuosittain autojenkin alle, joten eiköhän ilves ne metsästä ruokintapaikkojen ulkopuoleltakin löydä. Sikäli ajatus on varmaan metsästäjälle kauhistuttava ja siksi susien ja ilvesten määrää on leikattava. Samoin autoilijoiden opittava ajamaan niin, ettei törmäyksiä tule. Vaikka sitten 70 km/h.
Ajatuskin kauhistuttaa, että seuraavassa autossani on tuollainen määrä älyä. Tuskin pysyy kuljettaja mukana. Nykyisenkin auton käsikirja on muistaakseni 300 sivuinen ja siitä kolmannes on tarpeellisia varoituksia väärän tai huolimattoman käytön seurauksena mahdollisesti aiheutuvasta vaarasta. Esimerkiksi ennen takapenkin kippaamista on syytä varmistaa, ettei takapenkillä istu ketään, jottei aiheudu henkilövahinkoja.
Huvittava yksityiskohta tuli vastaan, kun varasin 315 tkm huollon. Ohjelma loppui 300 tkm kohdalla, joten nyt aloitettiin alusta. Huoltokirjassa on kyllä ruutuja vielä vapaana, mutta taitaa olla tuon auton elinkaari loppusuoralla ainakin valmistajan mielestä. Ja kyllähän vaihto oikeastikin lähestyy. Eilisen uutisen mukaan hallituksen tavoitteena on lopettaa uusien polttomoottoriautojen myynti vuoteen 2030 mennessä ja suunnilleen tuohon saakka pitäisi seuraavalla päästä. Uskaltaisikohan kokeilla uutta Golfia 1,5 tsi-koneella? Mazda CX-5 on uusiutumassa ja mainoksen mukaan uusi on vanhaa matalampi. Tuskin kuitenkaan niin matala, että olemus nykyisestä muuttuisi eli turhan korkea on edelleen.
Yleensä suunnistuskartoissa on maininta, että tapahtuman järjestämisestä on sovittava maanomistajien kanssa. Oletan, että pääsääntöisesti yhteistyö sujuukin hyvin. Tässä tapauksessa menettely on ollut erikoista, joten asiallinen yhteydenotto tuottanee asiallisen lopputuloksen. Itse olen suunnistanut koko ikäni, enkä juurikaan ongelmista ole kuullut. Paikkakunnan iltarastien seurauksena syntyvien polkujen määrä on mitätön ja olematon verrattuna esim. Jukolan viestiin, joten noista pikkutapahtumista en olisi huolissani. Ratamestarilla on mahdollisuudet huomioida taimikot ja vaikka itsekin olen taimikoiden poikki juossut, en ole havaittavia vahinkoja niissä suunnistajien jäljiltä huomannut.
Jokamiehenoikeuksiin liittyen YM tosiaan tekee asiasta tulkintoja, mutta vailla minkäänlaista kompetenssia asiaa kohtaan.
Uudistamisen kalleudesta puhuttaessa ei pidä sekoittaa asioita. Ainakin etelän rehevillä mailla luontainen uudistaminen on luultavasti kallein tapa, koska lopputulos on suurella todennäköisyydellä huono tai ainakin se vaati kohtuuttoman määrän työtä. Silti on täysin väärin sanoa, että keinollisen uudistamisen kulut on vain 10% päätehakkuun tuotosta, jos käyttää jotain muuta kuin nollakorkoa. Esimerkkini mukaan kannattavuuden nollaraja meni jossain 2,5% kohdalla. Timppakin sanoo ihan oikein, että Lapissa ei ole varaa käyttää rahaa uudistamiseen yhtä paljon kuin etelässä, mutta kuitenkaan ei käytä korkoa uudistamismenetelmän valinnassa. Tuo yhtälö nyt vain on täysin mahdoton, jos päätöksenteon taustalla on yhtään muuta kuin mutu-logiikkaa.
Jääkauden jälkeisestä uudistumisesta puhuminen on metsätalouteen liittyvien keskustelujen yhteydessä mielestäni lapsellista. Jääkaudesta on 12000 vuotta ja kiertoaika 40-150 vuotta. Tällä hetkellä puuta on meillä luultavasti enemmän kuin koskaan jääkauden jälkeisenä aikana ja se on metsien hoidon ansiota. Jääkauden menetelmillä saisi sadan vuoden välein hakata 100 kuution puustoja, joissa tukkiprosentti on lähempänä nollaa kuin 50. Kun huomioidaan tuollaisen korjuukulut, melkoisen määrän hehtaareita tarvitsee niin puuntuottaja elääkseen kuin teollisuus puun tarpeen tyydyttämiseen. Puhumattakaan siitä, että haaskaisimme potentiaalin uudistuvan, kotimaisen raaka-aineen tuottamiseen ja sen seurauksena käyttäisimme ulkomailta tuotavaa, uusiutumatonta raaka-ainetta niin kauppataseen kuin maapallonkin tuhoutumista kiihdyttäen. Aika älyvapaa visio, eikö vain.
Timppa: ”Ilves pitää kyllä peurakantaa kurissa, mutta ilvestä metsästetään ehkä liikaa. Velipoika kertoi, että joutuivat lopettamaan peurojen ruokkimisen, kun ilves kävi aika usein hakemassa evästä.”
Ainakaan tällä suunnalla ei edes ilvekset ole pystyneet estämään peurakannan rajua kasvua. Ilvesten kaatolupia kyllä metsästäjät ovat halukkaita lisäämään.
Mitä tarkoitat tuolla, että peurojen ruokinta jouduttiin lopettamaan, kun ilves kävi hakemassa evästä? Ilves siis tappoi peuroja, kuten sen kuuluukin. Mitä tekemistä ruokinnalla on tämän asian kanssa? Olisiko ilves ilman peurojen ruokintaa metsästäjän toiveen mukaisesti nääntynyt nälkään?
