Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole ohutturpeista mt:tä, eikä hieskoivikkoa, mutta muuten taimettuminen on sattumankauppaa. Johonkin tulee turkkina, johonkin ei mitään. Ei tunnu olevan vaikutusta koivikon tiheydelläkään.
En kyllä käsitä, millä kuusitaimikko tasoittuisi. Alempaan asemaan jääneet ei tähän saakka ole mitään kiriä missään vaiheessa aloittaneet. Päinvastoin. Ainoa mahdollisuus tasoittamiseen on tehdä yläharvennus, mutta tuskin kannattaa vielä ensiharvennuksessa.
Jees: ”Senpäiväinen nalkutus kuuluu hetken kun pakkasesta lyö käyntiin ilman lämmitystä. Kun öljy alkaa kiertää ääni häviää ja auto toimii ja toimii.”
Ihan normaalia, kun ketjun kiristin toimii öljynpaineella.
Liika kasvutila ei ollut ongelmana ainakaan minulla, kun omt:llä kiertelin joulukuusta hakemassa. Lopulta otin noin kolmemetrisen, jossa tyvi oli parin sormen paksuinen. Pituuskasvu pitää huolen siitä, ettei oksaisuus ole ongelma. Vaikeuksia oli löytää riittävän tuuhea kuusi.
Vierekkäin kasvavien kuusten etäisyys riippuu muilla sivuilla olevasta tilasta. Kaksi kuusta voi kasvaa metrinkin etäisyydellä toisistaan hyvin, jos muualla on tilaa. Riskinä on kyllä lenkous.
Pieni kuusi jää jatkossakin jälkeen muista. Valoisassa koivikossa tätä ongelmaa ei niinkään ole. Toisaalta etukasvuinen koivu vaatii paljon tilaa, jottei ala ahdistaa viereisiä kuusia. Tapauskohtaisesti eli tilan ja puiden koon perusteella täytyy siis arpoa oikea ratkaisu.
Ei metsänomistajalla ole minkäänlaista asemaa noissa neuvotteluissa. Vai uskotko tosiaan hirvieläinkannan suuruuden muuttuvan metsänomistajan ja metsästäjän välisen yhteistyön tuloksena? Tietysti jos perusteet eli ylisuuren hirvieläinkannan säilyttäminen on mielestäsi ok ja maanomistaja vuokraa vastikkeetta sinulle metsästysoikeuden, koet yhteistyön sujuvan hienosti.
”Ketjut olivat vain liian huonosta materiaalista tehtyjä ja venyivät sen takia liikaa.”
Ovat kai edelleen ja siksi venyvät edelleen? Osassa uusia moottoreita on ketju korvattu hihnalla, mutta ainakin 1,8 tsi on edelleen ketjulla. Pikainen googletus kertoo, että sekään ei ole ongelmaton.
Ei ole tähän saakka yhteistyössä paikallisten kanssa hoitunut. Siitä kertoo historia viimeisen 40 vuoden ajalta. Häviäjinä ovat luonnon monimuotoisuus, metsätalous, liikenne ja kansantalous. Minun on kovin vaikea käsittää, miten käännät tuon asetelman asioiden hoitumiseksi.
Teijon kansallispuistossa pitkän väännön jälkeen sallittiin metsästys tietyillä reunaehdoilla:
3 §
Rauhoitussäännökset
Kansallispuiston perustamistarkoitusta vaarantamatta alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla voidaan metsästää hirveä ja valkohäntäpeuraa 15.10−31.12. välisenä aikana tieliikenteeseen sekä maa- ja metsätalouteen kohdistuvien merkittävien vahinkouhkien torjumiseksi.Tietoa ei minulla ole siitä, miten lupia myönnetään. Luontoväki oli hankkeen valmisteluvaiheessa asiaa vastaan, koska metsästys kuulemma häiritsee eläinten rauhaa, mutta vuosittain 80 000 autolla paikalle saapuvaa turistia ei häiritse. Ja jos ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flanderin kaltaiset tyypit saavat asiaan vaikuttaa, tilanne on varsin surkea. Seuraava Flanderin valheellinen kommentti oli jo kaataa suunnitellun metsästysoikeuden:
”Suomeen ei voi perustaa kansallispuistoa, jossa metsästäminen on sallittua. Sen kieltää luonnonsuojelulaki, jota ympäristöministeriön tietenkin on noudatettava, sanoo puolestaan ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä.”
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/619708/Metsastys+uhkaa+kaataa+Teijon+kansallispuistonMitä Helge6 halusit viestittää tässä yhteydessä sillä, ettei peurat ole pahimpia syyllisiä punkkivitsaukseen? Edellyttääkö vain pahin tekijä toimenpiteitä? On valkohäntäpeura sitten pahin tai ei, se on osa vitsausta ja mielestäni joutaa hävittää metsistämme. Kyse on yksiselitteisesti haitallisesta eläimestä.
Minun käsittääkseni normaali tapa on kiristää ketju mekaanisesti / öljynpaineella.
Onko tämä sama Martin Hägglund, joka tuossa edellä vastusti hirvikannan alentamista?
”Susi on paljastunut mitä todennäköisimmäksi syyksi mäyräkoiran kuolemaan Halikon Angelniemellä. Mäyräkoiran omistaja Martin Hägglund sanoo yhdeksänvuotiaan Nipsu-koiran löytyneen kuolleena lauantaina, mutta koira oli hävinnyt jo perjantaina häkistä, jossa se oli perheen toisen koiran kanssa.
Koira tutkittiin Luonnonvarakeskuksessa, josta saatiin tänään keskiviikkona varmistus, että koira on joutunut todennäköisimmin suden suuhun. Hägglund sanoo, että koira on tapettu puremalla niskaan. Koira on kaivanut itselleen karkureittejä häkistä ennenkin, mutta pakoreittejä on yritetty tukkia. Nyt Hägglund epäilee koiran lähteneen pihapiirin läpi kulkeneen suden jäljille, jolloin susi on tappanut sen.
Nipsun löysi perheen toinen koira, saksanseisoja, joka toi kuolleen koiran talon portaille. Hägglund arvioi, että koira on löytynyt melko läheltä taloa.”