Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”Uskoisin että ainakin niin kauan kun hyvät nastarenkaat alla niin varmaan onnistuu.”
Ketjut mukaan kaiken varalta…
”Miksi ja pitääkö ihmiskunnan rajoittaa joidenkin eläinten määrää pelkästään oman edun tavoitteluun ?”
Tai vastaavasti miksi ja pitääkö ihmiskunnan ylläpitää joidenkin eläinten määrää pelköästään oman edun tavoitteluun? Juuri on uutisoitu valkohäntäpeurojen määrän tuplaantumisesta ja kun kyse on vieraslaji, millään kestävällä perusteella asiaa ei voi selittää. Kyse on vain ja ainoastaan metsästäjien oman edun tavoitelusta, jossa maksumiehinä ovat metsätalous, likenne, luonto ja metsien virkistysarvot.
Oletetaan, että verojen määrä pysyy ennallaan. Luovutaan autoverosta, mutta siirretään se esim. vuosimaksuun tai kilometriveroon. Tällöin pitäisi uusien autojen kaupan piristyä, kun hinnat putoaa n. 20%. Kun samalla kuitenkin vastaava summa käytetään vuosimaksuihin, kuluttajien autoiluun käyttämä rahamäärä kasvaa. Erotus vain valuu ulkomaille. Nollasummapeliä virallisten tavoitteiden osalta, mutta ihan ok, jos se jollekin kynnyskysymys on. Mielenkiintoista on silti nähdä, mille tasolle autokauppa asettuu, kun auton käyttöön liittyvät kustannnukset kuitenkin kasvaa eli ostovoima ei parane.
Oma autoni edelleen toimii niin hyvin, etten sitä uuteen vaihtaisi, vaikka niiden hinnat putoaisikin. Eri asia on se, jos vanhan käytöstä tehdään riittävästi nykyistä kalliimpaa eli ohjataan kuluttajia hylkäämään toimivat autot ja vaihtamaan ne uudempiin. Se taas tukee uusien autojen kauppaa eli painostaa kansalaisia käyttämään rahaa autoiluun nykyistä enemmän.
Jessen kanssa samaa mieltä siitä, että tilanteet voi muuttua nopeastikin. Naantaliin rakennetaan laitosta ja jonkun uutisen mukaan sinne on jo alettu puuta hankkia. Ei se tietenkään Jyväskylässä tilannetta auta. Siitä olen eri mieltä, että energiapuuta pitäisi kerätä risu- ja keppimetsistä. Energiapuun korjuussa pätee sama kuin muussakin eli järeyden kasvaessa tehokkuus paranee, joten mitään syytä ei ole kasvattaa risu- ja keppimetsiä energiahakkuita varten. Ainakin täällä on energiapuun (ranka) tienvarsihinnat hyvin lähellä kuitua, joten hirven syömän koivikon ensiharvennuksen myyminen energiaksi ei välttämättä ole huono juttu, kunhan runkokoko mahdollistaa korjuun kilpailukykyiseen hintaan.
Minä luulin, että kyse oli Anttilan kaudella tapahtumasta, jossa perustuslain ristiriitoja aiottiin oikaista. Samalla oli tarkoitus livauttaa lakiin maanmuokkausvelvoite uudistamisen yhteyteen jatkaen vanhakantaista tiukasti valvottua linjaa, Pöllön/RR:n sanoin ”puuntuotannon maksimointia kustannuksista välittämättä”. Anttila sai massiivisen palautevyöryn, jonka seurauksena alettiin tarkastella tarvetta vaihtoehtoisille metsänkäsittelymenetelmille. MMM:n sivuilta saattaa vieläkin löytyä ensimmäisen aihetta käsittelevan seminaarin paperit.
Jos nyt jää neljäsosa luontaisen uudistumisen varaan, mikä on ero entiseen? Silloinkin jäi monilla varhaishoito ja sen jälkeiset toimenpiteet tekemättä, joten uudistusinvestoinnin hyöty haihtui vesakkoon.
