Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Rane2: ”Liikennetekniikan professori Jorma Mäntynen luonnehti mietintöä ”raikkaaksi” tekniikka ja talous-lehdessä.Nämä puheenvuorot tahtoo vain valtamediassa jäädä paitsioon.”
Ei raikkailla tai rohkeilla uudistuksilla asiat etene. Uudistusten pitää olla toimivia.
Jees: ”Minusta se ajatus sopii tulevaisuuden liikenneratkaisuksi ja ilman muuta kannatettava ehdotus. Tuo julkaisu tekee vain siihen jälleen älyttömän kiireen jota tämä hallitus on jo riittämiin työstänyt. ”
Itse taas olen suunnilleen päinvastaista mieltä. Taistelupari Sipilä&Berner on tuonut yritysmaailman käytännöt politiikkaan ja se on hyvä asia. Jää turha vatulointi vähäisemmälle. Mutta Bernerin esityksen idea ei monen asiantuntijan tavoin avaudu minulle. Yhtiön rooli ei palvele kansan etua.
Ehkä myöhemmin selviää, millaisen juonen tuo kaksikko tämän asian suhteen on laatinut. En jaksa uskoa, että he noin pahasti aliarvioivat eri osapuolien reaktion. Nyt julkistettu esitys on luultavasti vain kulissi jollekin isommalle ajatukselle.
Jovain: ” Avohakkuut ja metsänviljely jäävät näin vähemmälle, mutta ovat nekin väistämättä edessä, metsän tuotto- ja uudistumiskyvyn hiipuessa.”
Heikosti tuottavaksi hiipuneen metsän uudistaminen on muuten mukavaa puuhaa. Heinäystä yms. tekemistä riittää. Jopa siinä määrin, että saattaa monella mielenkiinto uudistamista kohtaan loppua. Se ei ole jaksollisen kasvatusketjun vika, vaikka joku sen jaksollisen kasvatusketjun ongelmaksi haluaakin nimetä.
Jovain: ”Kommenteista päätellen, nuoremmille metsänomistajille jatkuva kasvatus on kuitenkin vieras malli, jota eivät ole käytännössä kokeneet. ”
Metsätalous on sen verran pitkäjänteistä puuhaa, ettei kaikkea kannata kokeilla. Kun tuloksia alkaa tulla, on aika jättää metsät seuraavalle sukupolvelle. Itse pyrin ottamaan opiksi edellisen sukupolven virheistä, jottei niitä tarvitse toistaa.
Millainen intressi monopoliyhtiö Live Oy:llä olisi huolehtia jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asemasta, kun näiltä ei maksuja tulisi? LVM on jo laatinut strategian ja sitä tukevan toimenpidesuunitelman 2011-2012, jonka tavoitteena on lisätä kävely- ja pyöräilymatkojen määrää 20% vuoteen 2020 mennessä. Siellä sanotaan, että edistäminen on liikenneturvallisuus- ja infrapainotteista, joten yhtälö on vaikea Liven näkökulmasta katsottuna.
Sehän se vitsi onkin, ettei maailmaan päästöjä mahdu, eikä luonnonvarojakaan ole tarpeeksi nykyiseen kulutukseen verrattuna. Jossain loppukesän – alkusyksyn paikkeilla maapallo on käyttänyt vuoden aikana tuottamansa luonnonvarat ja loppuvuosi eletään velaksi. Ekologian kannalta on samantekevää, syntyykö päästöt meillä ja amerikassa. Eli osta vain samanlainen auto, mutta laita se loppuvuodeksi seisontaan kesälomien jälkeen. Uuden auton ostaja kun päättää osaltaan autoilun päästöistä keskimäärin seuraavan 15-20 vuoden ajalta, vaikka vaihtaisikin kolmen vuoden välein uuteen. Joku kuitenkin uutena ostetun auton käyttää loppuun. Siten olen iloinen, että Touaregin kohdalla päädyit kohtalaisen taloudelliseen Pösöön. Vielä jos tartut ehdotukseeni työmatkapyöräilystä, aina parempi.
Jovain: ”Ei se aikajana siitä miksikään muutu, olipa sitten pieni tai iso tila. Jaksollisessa tuotto jää sinne kierron loppupuolelle tai päätehakkuuseen. Siihen mennessä ei ole muodostunut muuta kuin kuluja.”
Niin, millä tasolla asiaa tarkastellaankaan. Oletetaan tilan pinta-alaksi 3 ha. Jatkuvassa kasvatuksessa puulla kestää vähintään yhtä kauan, käytännössä kauemmin kasvaa tukiksi kuin jaksollisessa. Kasvatuksesta aiheutuvat kulut siis viivästyy vähintään yhtä paljon. Tämä fakta kuitenkin piilotetaan siihen, että tehdään pelkkiä harvennuksia luontaisesti syntyneeseen puustoon viljelyn keinoin aikaan saatuun päätehakkuupuuston sijaan. Ihan yhtä hyvin voisi tarkastella kolmea hehtaarin kokoista eri ikäistä jaksollista kuviota samanaikaisesti. Hakkuut tehdään yhtä usein eli kassavirta on yhtä tasainen. Kannattavuuden ratkaisee kulujen ja tuottojen suhde aikaan sidottuna, joten kassavirran tasaisuuden perusteella ei voi asiasta päätellä yhtään mitään.
Tänään ilmestyneessä TM:ssä on koeajettu 3008 Allure manuaalina.
Kulutus maantieajossa 5,8 l/100 km, ihan ok lukema tuon muotoiselle autolle.
Maavaraksi mitattiin tavanomaiset 16 cm, joten kuten aiemmin epäilinkin, valmistaja ei ole tehnyt mittausta matalimmasta kohdasta.
Tavaratilan koko 380 l eli alemman keskiluokan pystyperäisistä puhuttaessa paremmasta päästä, jää kuitenkin n. 100 litraa saman kokoluokan farkkujen tavaratilasta.
Lähivaloissa kantama erinomainen, kaukovaloissa ei ihan yhtä hyvät. Vaikuttaa olevan tyypillistä nykyisille valoille eli lisäpitkien asennus voi olla tarpeen, jos kaukovaloilla on tarve ajella. Ajovalojen pesurit puuttuu, mitä koeajossa ihmeteltiin. Tuon tehoisissa valoissa pesuri on lakisääteinen varuste.
Istuimet mainittiin mukaviksi, mutta keskikonsoli saattaa jonkun mielestä olla turhan massiivinen. Neljälle on tilaa riittävästi.
Moottori ja vaihteisto toimii hyvin, samoin ajettavuus ja jousitus muutenkin on kunnossa. Auto on suht hiljainen, mutta 19″ renkaat hiukan heikentää tilannetta varsinkin karkealla asfaltilla. Koeajoauton talvirenkaat oli 17″.
Jos rengaskoon merkintätapa on jonkun mielestä sekava, kannattaa varautua polkupyörien renkaita uusiessaan järkytykseen. Käytössä on kolme standardia. Oman maantiepyöräni rengaskoko voidaan merkitä joko 35-622, 28 x 1 5/8 x 1 3/8 tai 700 x 35C. Joskus leveysmitta heittää muutaman millin, joten sama rengas voidaan merkitä 37 milliseksi. Läskipyörien rengaskoko voidaan merkitä myös esim. 26 x 4,8″. Oma lukunsa on maastopyörissä suosittu 29″, jossa todellisuudessa on halkaisijaltaan sama 28″ vanne kuin monissa muissakin pyörissä. Maastopyöräni vanne (kiekko) sopii siis periaatteessa heittämällä maantiepyörääni.
Autojen talvirenkaiden vesikelin ominaisuuksia arvioidessa kannattaa perehtyä TM:n nro 16/2016 artikkeliin. Testissä uusi kesärengas (kulutuspintaa 7 mm) nousi vesiliirtoon 80,2 km/h nopeudessa. Uusi talvirengas (kulutuspintaa 8 mm) 69,3 km/h nopeudessa. Kulunut kesärengas (kulutuspintaa 2 mm) oli samaa tasoa kuin uusi talvirengas. Tämä on asia, jota harva ennen tuon testin julkaisua tiesi.
Jarrutusmatkoissa oli sama suuntaus. Uusi kesärengas hidastui märällä tiellä 80 > 5 km/h 25,4 metrissä. Uusi talvirengas vaati matkaa 39,2 m eli suunnilleen saman verran kuin 2 milliin kulunut kesärengas.
Tuon testin selkeä tulos on siis, että talvirengas ei toimi kesäolosuhteissa. Ainakin etelässä pääteillä on suolauksen ja lauhan kelin takia usein kesäisen märät olosuhteet. Testissä käytetyt uudet renkaat oli Michelinin malleja. Jos siis jonkun ennakkoluulot ovat vahvempia kuin testiradalla suoritetut mittaukset, kannattaa ainakin lukea testi ennen sen tulosten kumoamista.
Jees: ”Tilaamassamme 3008:ssa on kesärenkaat 19″:n aluvanteilla ja matalaprofiilirenkailla. VAKIONA. Talvirenkaat tilattiin 18″:n vanteilla ja siinä aika normaali profiili juuri ulkokehän samanmittaisuuden vuoksi. Ja paremman ajettavuuden talvikeliin.”
Siis 18 ja 19″ renkaiden profiili on sama, vain leveys muuttui ja nyt sinulla on talvirenkaat leveämmät kuin kesärenkaat. Paremman ajettavuden määritelmä riippuu siitä, millaisia olosuhteita talviajossa painotat. Jäisellä, auratulla tiellä ja paljaalla asfaltilla 18″ on leveytensä takia varmasti paras vaihtoehto ajettavuuden suhteen talvella. Pehmeässä lumessa, irtosoralla ja urautuneella märällä tiellä tuo on todennäköisesti huonoin vaihtoehto. TM:n mittausten mukaan talvirenkaan vesiliirto-ominaisuudet ovat kesärenkaisiin verrattuna surkeat, vaikka karkean kuvion perusteella voisi toisin olettaa. Kuluneena leveyden haitat tässä suhteessa korostuvat, vaikka renkaan pito kostealla pinnalla olisikin hyvä.
