Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”ja kuten olen maininnut ja minkä autoalan julkaisuja seuraa vähän väliä tulee maininta että japanilaisauto alkaa kiriä kiinni eurooppalaisten muutaman vuoden välimatkaa.”
Lähdekritiikki on varmaan hiukan takkuillut, jos jonkun mielestä noin homogeenistä tuotantoa tulee yhdestä valtiosta ja yhdestä maanosasta, että muutaman vuoden etumatkasta näiden välillä voidaan puhua. Taidankin tuon kommentin perusteella lähteä katselemaan uutta Daciaa.
Jees: ”Kyllä nuo Mazdat etenkin vitossarjalaisena syynättyä tuli ja se kiinnosti jo varustuksen ja muunkin tilankäytön osalta mutta kuten olen maininnut nuo nuhapumput turbottomat bensakoneet teki erittäin piiiitkän miinuksen. Liian pitkän.”
CX-7 olisi varmaan ollut riittävän tehokas. Katumaasturiksi ihan hyvän näköinen ja tiloiltaan kilpailukykyinen Touaregille.
AR: ”Miten lienee tollanen viittä vaille romutusarvossa oleva corolla, onko minkälaiset alusta iskarit, puslat, nivelet ja muut miten tikissä vaikka katsastuksesta menisi läpi niin hirvenväistöä ei varmaan tee yhtähyvin kuin uudempi käytetty tai jeessin premium auto.”
Voi olla, että vastaavat uudemmat ja vähemmän ajetut ovat hallittavuudeltan parempia, mutta missä vaiheessa auto mielestäsi pitäisi poistaa liikenteestä? Katsastuksesta autoni meni läpi eilen, eikä huomautuksia alustan kunnosta tullut. Ei ole tullut huolloissakaan, joten eiköhän se väistöstä suoriudu siinä missä 25 cm korkeampi ja tuhannen kiloa painavampikin saman ikäluokan auto.
Teknikens Värld on koonnut väistökokeiden tuloksista käyttökelpoisen taulukon. Siis niistä, joissa eräs premium aikanaan kaadettiin ja mikä johti kyseisen mallin tuotannon keskeytykseen ja muutoksiin auton rakenteessa. Touaregia ei ole testattu, mutta urheilullisempi sisarmalli Porsche Cayenne on vuonna 2008. Tulokset kahdella mallilla ovat olleet 67 ja 69 km/h. Saman vuoden Corollan tulos oli 73 km/h, joten ajokilometreissä Corolla antaa tuolle melkoisesti tasoitusta. Puhumattakaan renkaiden kunnosta tai siitä, millaisessa kunnossa yli 2 tonnia painavan auton alusta on vaikka mittarissa olisi puolet Corollan kilometreistä.
http://teknikensvarld.se/algtest/
AR: ”Jos hirvi olisi ongelma liikenneturvallisuudelle niin kaikki, joilla olisi varojen tuomaa mahdollisuutta ja välittisivät turvallisuudestaan eivät ajaisi vanhoilla corolloilla kuin pakosta.”
Mistä sinä muiden pakoista mitään tiedät. Ethän ole edes vastannut kysymykseeni riittävästä turvallisuustasosta.
Jees: ”Mutta jos puhutaan tästä Corolla vastaan autot niin on järjetöntä ensinkin maksaa autosta auton hinta jos Skoda Fabian varustus peittoaa mennen tullen ja on sisätiloiltaan saman kokoinen. Paitsi hinnaltaan tuhansia halvempi.”
Jos peittoaa. Peittoaako?
Jees: ”Isot multimedianäytöt sun muut jota ei taida löytyä Mazdankaan crossoverista? Myös Opel ajaa Toyotan ohi varustuksessa mennen tullen ja taas hinta edullisempi.”
Tuollaisia telkkareita löytyy nykyään melkein kaikista autoista, mutten kyllä tiedä, mitä sellaista ohjelmaa siellä esitetään, että sellainen minun autossani olisi tarpeellinen. Ennen ainakin radiokanavat näkyi radion näytöltä ja lämmityslaitteen säädöt lämmityslaitteesta. Mutta ehkä se on vanhanaikaista ja asiakkaiden koukuttamiseksi täytyy keksiä uusia houkutuksia.
Itse en autoja varusteiden määrän perusteella vertaile. Haluan että tietyt asiat löytyy, muut ovat yhdentekeviä tai turhia. Fabiaan esimerkiksi ei saa kunnollisia ajovaloja.
Katselin jokin aika sitten Volkkarin lisävarusteluetteloa. Sellainen vaikutelma jäi, että autossa on paljon sellaista vakiona, mikä asiakkaalle myydään lisävarusteena. Jokin pieni osa ehkä lisätään ja ohjelmistoon laitetaan ruksi tiettyyn kohtaan ja johan saatiin kallis varuste maksatettua asiakkaalla.
Jees: ”En kyllä kasvattaisi Japanin kaupan alijäämää tuollisilla aneemisesti varustelluilla peruskulkuvälineillä.”
Niin, sinä kasvatat mielummin nelinkertaisella summalla Slovakian kaupan alijäämää + tuhlaat fossiilisia polttoaineita kaksinkertaisella tahdilla. Venäjältä ne varmaan meille tuodaan jalostettavaksi. Rahaa polttoaineen kulutuksen eroon auton elinkaaren aikana käytät uuden Corollan verran eli loppulasku tuollaisen auton maahantuonnista ja polttoaineista on viisinkertainen. Tietenkin vain osa tuosta menee ulkomaille, mutta silti tuolta pohjalta on hyvä esittää näkemyksiä Fabian järkevyydestä Corollaan verrattuna.
Ei ole tullut vastaan mopoautoa, johon mahtuisi nelihenkinen perhe ja sen tavarat ja jolla voisi ajaa moottoritiellä 120 km/h. Sen sijaan minulla on auto, jonka kuljetuskyky on samaa luokkaa kuin sinulla ja jolla pääsee yhtä nopeasti perille.
Jätkän kommenttiin sen verran, että dsg toimiessaan on sen verran fiksu, ettei kuluta manuaalia enempää. Mutta miksi Jees autosi vaihtaa cruisella ylämäessä pienemmälle, mutta itse kaasupoljinta painaen ei vaihda?
Edelleen ihmettelen Touaregin vakionopeudensäätimen toimintaa. Aiemmin jo kerroin kokemuksiani VW:n 1,2 dgs:stä, joka ei vaihda maantienopeuksissa pienemmälle isommassakaan mäessä. Kun nopeus on n. 60-70 km/h, alkaa arpominen, mennäänkö 7. vai 6. vaihteella.
Omassani on manuaali ja n. kilsan mittainen keskimäärin 7% ylämäki menee suurimmalla vaihteella tyhjänä n. 60 km/h ja kuormattuna n. 70 km/h ilman jurinoita. Mutta autoni onkin aasialaisittain vanhanaikaista peruskauraa, ei saksalaisittain premiumtason huipputekniikkaa 3-litraisella bensakoneella, joka ei edes maantieajossa pysty pitämään nopeuttaan ilman pienemmälle vaihtamista. Toisaalta edelleen ymmärrän sen, että 2,3 tonnin massa, nelivedon vastukset ja suuri ilmanvastus vaatii osansa isonkin moottorin tehoista. Sitä en ymmärrä, mikä hinku joillain on kuljettaa jatkuvasti mukanaan liki tonnin verran ylimääräistä romurautaa.
Minun kommenttini hirvien ruokkimisesta liittyi Puukin ajatukseen.
Toki autoilusta kerätään verorahoja. Siitä huolimatta meillä on tarve vähentää co2-päästöjä ja siinä tarvitaan monenlaisia keinoja. Mikään yksittäinen nimike ei riitä alkuunsakaan, joten ajatus autokannan nuorentamisesta uuden auton hankintaa helpottamalla ei ole ratkaisu. Kuitenkin löytyy paljon Jessen kaltaista porukkaa, jotka eivät ole kiinnostuneita päästöistä. Siksi nykyinen tapa, jossa päästöt vaikuttaa kustannuksiin on periaatteessa hyvä tapa. Tietysti keskustelua voi ja pitää käydä siitä, miten tätä järjestelmää olisi syytä kehittää.
Mitä haluttomampia autoilijat ovat päästöjänsä vähentämään, sitä kalliimpia keinoja päästötalkoissa tarvitaan. Vähennystarve ei mihinkään poistu, vaikka miten asian itseltään kieltäisi. Moniko itse esimerkiksi aikoo vähentää oman auton käyttöä ja hoitamalla osan liikkumistarpeestaan muilla tavoin, esim. julkisilla tai pyöräilemällä? Voi tuntua vitsikkäältä ajatukselta, mutta kannattaa viimeistään nyt aloittaa omien asenteiden muokkaus. Onhan työmatkapyöräilynkin suosio jo noussut. Itse en ainakaan suostu antautumaan sen ajatuksen edessä, että olisin liian huonossa kunnossa pyöräilläkseni 10 kilsan kauppamatkan.
Mutta ei autoilun päästöistä hirvikeskustelussa tämän enempää. Hirviongelma pitää ratkaista muulla tavoin kuin autokantaa järeyttämällä. Hirviongelman kustannuksista oli puhe ja varmaan kaikille on selvää, millainen hyöty/kustannussuhde näillä menetelmillä on.
Tälla tavalla rahaa meillä käytetään:
LOIMAA, Loimaan—Metsämaan riista-aita, Vt 9 (E63);parannetaan liikenneturvallisuutta, sillä tieosuudella on poikkeuksellisen paljon peuraonnettomuuksia; kustannusarvio 1 000 000 euroa
https://www.lvm.fi/-/lisarahaa-liikenneturvallisuutta-parantavaan-perusvaylanpitoon-914203
Sinun ajatuksesi on tuskin yhtään taloudellisempi varsinkaan tilanteessa, jossa co2-päästöjä pitää leikata rajusti.
Tiedä sitten tuosta, mutta jos väljyyttä sisä- ja tavaratilaan kaipaa, ei suosikkiluokan eli alemman keskiluokan katumaasturi ole hyvä vaihtoehto. Pitää olla vähintään pykälää isompi.
Samaa mieltä olen siitä, ettei mitkään Vuoden auto-valinnat ole kiinnostavia. Kriteerit luodaan ihan jollain muulla perusteella kuin omillani. Edes yhteiskunnallinen näkökulma ei voi korostua, kun epätaloudellinen automalli voittaa. Se on siis uusia autoja työkseen koeajavien toimittajien näkemys aiheesta ja tämä asetelma takaa sen, että jalat ovat tukevasti irti maasta verrattuna omalla rahalla autonsa ostavaan ja ylläpitävään kuluttajaan.
Juurihan metsästäjät, tällä palstalla ainakin suorittava, ovat selitelleet hirvikannan kasvua ravinnon määrän kasvulla ja se taas johtuu metsätaloudesta. Eli hirvien ruokkiminen nykyisissä olosuhteissa on aivan älyvapaa ajatus.
Vaikka suunnitelma onkin tuore, näyttöä sen kelvottomuudesta ei tarvitse odotella muutaman vuoden ajan. Tavoitteet hirvikannan suuruuden osalta eli koko suunnitelman perusta on kestämättömällä pohjalla. Koko suunnitelma on laadittu palvelemaan metsästyksen intressejä, muut katselevat sivusta. Kuten ennenkin olen todennut, yksityisen metsätalouden harjoittajien edustajaa ei suunnitelman työryhmään oltu huolittu. Sidosryhmille jäi ainoastaan mahdollisuus tulla kuulluksi, joten niin MTK kuin minäkin annoin tuohon kommenttini. Ei niillä mitään vaikutusta kuitenkaan ollut, mutta metsästäjät voivat mainostaa vaikuttamismahdollisuuksia.
Omat metsäni sijaitsevat syrjässä, eikä sijainti metsästystä rajoita. Tänäkin vuonna palstaltani kaadettiin hirvi. Vaikka poikkeuksia tietysti aina voi olla, yleisellä tasolla ongelmien syiden haku tällaisista asioista on mielestäni halua ohjata mielenkiinto epäolennaisiin asioihin. Onhan valtakunnan tasolla useamman vuoden jatkunut hirvikolareiden jyrkkä kasvu jo sen tason indikaattori, ettei ongelmia voi selitellä millään muulla kuin haluttomuudella pienentää hirvikannan kokoa.
Helge6, vaikka AC:n kielenkäyttö ei aina asiallista olekaan, tuon kommentin sisältöön ei minulla ole mitään huomautettavaa ja mielestäni AC:n lainauksissa käsiteltävien asioiden vähättely tai kiistäminen on nykymetsätalouden kenties suurin aivopieru.
