Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Eero Heikki: ”meillä ollu nyt Yeti vajjoon vuon ja tyytyvesiä oltu,tavaratila eijjoo edellisen oqtavian luokkoo,mutta eepä tuota hukkatilloo tarvihekkaan ”
Kävin aikanaa katsomass Yetiä, kun se paperitietojen perusteella oli jollain tavalla kiinnostava. Paljon hyvää siinä olikin, mutta tavaratilan laajennus takapenkkiä siirtämällä ei mielestäni ole käyttökelpoinen ja siten tavaratila on vastoin mainoksista saatavaa käsitystä tyypillinen tuon kokoluokan katumaasturille eli vaatimaton verrattuna Octaviaan, Golfiin ja muihin vastaaviin kokoluokan hyviin edustajiin. Suurin ihmetys oli hukkatilaan liittyen katto, koska pään ja katon välissä oli tolkuton määrä ilmaa. Kattoa voisi hyvin pudottaa 10 cm, eikä sillä muuta vaikutusta olisi kuin ilmanvastuksen eli kulutuksen aleneminen. Octavian tavaratilan koosta ei ole missään tilanteessa haittaa.
Mikä on matalaprofiilirengas? Ennen normaaliprofiili oli 80, kun 70-sarjalaista sanottiin matalaksi. Nykyään kumpiakaan ei henkilöautoissa juurikaan ole, tuollaisten kokojen saatavuuskin on heikkoa. Yleisin rengaskoko lienee 205/55-16 tjsp, kun 195/65-15 on jo jäänyt vanhanaikaiseksi. Katumaastureissa 60 tai 65 sarja lienee edelleen perustavaraa.
Pösön sivujen mukaan Jessen autoon on tarjolla perusvaihtoehtona 215/65-17. Tuo riittäisi minulle varsin hyvin. Pykälää (jonkun mielestä) näyttävämpi on 225/55-18. Yllätys on kuitenkin Pösön valinta kompensoida vielä suurempien vanteiden korkeus rengasta kaventamalla, sillä suurimmassa vannekoossa on renkaat 205/55-19 eli kumin korkeus ja leveys on ihan tavanomaista luokkaa nykyautoista puhuttaessa.
Entä halkaisijat? 19″ renkaan halkaisija on 3 mm pienempi kuin 17″ vaihtoehdossa eli maavara 1,5 mm pienempi. 18″ renkaassa halkaisija on 6 mm pienempi kuin 17″ renkaassa eli maavara putoaa 3 mm. Käytännössä ero on olemattoman pieni, mutta mielestäni mitään hyötyä ei isommalla vannekoolla saavuteta. Renkaiden hintakin on todennäköisesti kovempi ja kun sarja asennettuna tuon kokoisena on muutenkin kallis, osaan iloita oman autoni 195/65-15 edullisuudesta. Siihen saa huippurenkaat alta 400 eurolla eli puolet edullisimmasta katumaasturin laaturenkaista. Ainakin Vianorin sivujen mukaan tuon Pösön rengaskoot ovat harvinaisia, mikä heijastuu suoraan hintaan. Leveyttä sentin tai kaksi vaihtamalla vaihtoehtoja alkaa löytyä, mutta niidenkin hinnat 18-19″ ovat n. 800-1000 €/sarja. Noita kun ei raski vaihtaa ennen kuin ne ovat kuluneet vaarallisen liukkaiksi ja kun sen jälkeen otetaan tilalle halpikset, on rengaskoolla saavutettavat ominaisuudet tukevasti miinuksella.
https://vianor.fi/rengastietoa/rengasvinkit/rengaslaskuri/
”Tiettävästi laki vaatii, että nopeusmittarin pitää näyttää muutaman prosentin vähemmän kuin todellinen nopeus,”
Mittari ei saa näyttää vähemmän kuin todellinen nopeus. Renkaan halkaisijaa kasvattamalla on mahdollista, että alunperin tarkka mittari alkaa näyttä laittomia lukemia. Ja kuten jätkä toteaa, vannekoko ei ole määräävä seikka. Halkaisijaan vaikuttaa vannekoko, renkaan leveys ja profiilisuhde. Googlella voi hakea rengaslaskurin, jolla voi vertailla eri rengaskokojen halkaisijoiden eroja ja sen vaikutusta mittarin.
Nykyautoon en usko voivan vaihtaa sellaista rengaskokoa, että maavara kasvaisi tuuman. Tällainen rengas todennäköisesti osuu lokasuojaan tai muuhun auton kohtaan ja on siten käyttökelvoton ja laiton. Muutenkin ollaan laillisuuden rajoilla, kun halkaisijan muutoksellekin on määräyksiä.
Lainasin kirjastosta kirjan Sotametsän perintö. Vielä en alkua pidemmälle ole päässyt, mutta paljon kiinnostavia asioita on tullut vastaan. Kirjassa tietysti käsitellään taisteluiden muokkaamia metsiä, mutta myös tuon ajan tilannetta, jossa puupula oli todellinen, tuotantoa rajoittava tekijä, eikä Metsäteollisuus ry:n propagandaa. Olennaista oli myös se, että puut piti saada korjattua entistä pienemmältä pinta-alalta, eikä haalia kokoon sieltä sun täältä. Harsintajätemetsien muuttaminen puuta tuottaviksi oli siis erityisen ajankohtainen asia. Mielestäni jokaisen, joka haluaa muodostaa mielipiteen metsien käytöstä (myös luonnonsuojelijoiden), pitäisi perehtyä jollain tasolla tuon ajan historiaan. Se ehkä auttaisi muistamaan, ettei nykytila, jossa puuta en enemmän kuin kenties koskaan jääkauden jälkeisenä aikana, ole sattumaa tai itsestään selvyys. Se perustuu tuon ajan edistyksellisten metsäalan ammattilaisten tietoon ja rohkeuteen tuoda nämä asiat esiin. Helppoa se ei ole ollut, koska vallitsevista tavoista poikkeaminen tuomittiin jyrkästi.
Visakallo: ” Jessen versio maksaa oman kertomansa mukaan jo 35.000 euroa. Se on oikeasti aika paljon etuvetoisesta, 1200 kuution moottorilla varustetusta autosta, kun muita saa samalla varustelulla sillä hinnalla nelivetoisenakin ja isommalla moottorilla.”
Varustelun vertaaminen vaatii melkoista perehtyneisyyttä, jotta olennaiset erot selviäisi. Esim. ksenon- tai ledivalot on monessa vakiona vasta huippumallissa ja jos ne joutuu lisävarusteena tilaamaan, tulee siitä helposti tonni lisähintaa. Toki jos niitä ei halua, asetelma muuttuu toisenlaiseksi. Sama pätee varmaan moneen muuhunkin varusteeseen.
Moottorin koko ei ole mielestäni olennainen kriteeri. Esim. Jessen Pösöstä lähtee 130 hv/230 Nm. Tuo on linjassa vastaavan kokoluokan autojen kanssa ja tarjoaa tähän autoon täysin riittävän suorituskyvyn, mutta pienen kulutuksen. Jos kaikesta huolimatta verrataan Mazdaan, jossa on poikkeuksellisen iso moottori, siitä irtoaa versiosta riippuen joko 120 hv/204 Nm tai 150 hv/204 Nm. Kummassa sitten on paremmat arvot, Pösössä vai Mazdassa? Itse kyllä pidän Mazdan lähestymistavasta (iso, vapaastihengittävä moottori), mutta minun fiilikselläni ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Uskaltaisikohan ottaa seuraavaksi autoksi muutaman vuoden ikäisen C5-farkun nestejousilla? Hintapyynnöt niissä on kovia suhteessa tiloihin ja käyttökustannusten edullisuuteen, mutta ehkä lopullinen hinta asettuu todellisessa kaupanteossa sopivalle tasolle. Jos tarpeeksi halvalla saisi, voisi sen surutta paalata jo 250-300 tkm kohdalla, jos vikoja alkaa liikaa tulla.
Visakallo: ”Näen noita tuulimyllyjä säännöllisesti ja osa on niin lähellä, että hyvä, etteivät ikkunaan näy. Niitä seisotetaan yllättävän paljon, vaikka olisi hyvät tuuletkin.”
Lieko teknisiä ongelmia vai huollon tarve suuri. Jokunen vuosi sitten tuulivoimaloiden käyttöaste oli 19%. Luku on luultavasti kasvussa, koska nykyiset 120 metrin napakorkeudella olevat laitokset yltävät parempiin tuuliin.
Katumaastureissa hintojen vertailu on monesti vaikeaa. Helposti verrataan pykälää isompaan ja siten saadaan mielikuva edullisesta vaihtoehdosta. Mazda CX-3 on omaa sukua Mazda 2 ja Mazda CX-5 on omaa sukua Mazda 3. Mallimerkinnällä luodaan kuitenkin toisenlaisia mielikuvia. Jessen Pösön akseliväli on 2675 mm, kun Mazdassa se on 2570 mm. Tuo varmasti vaikuttaa sisätiloihin. Kokonaispituuksien ero (4447 vs 4247 mm) vaikuttaa myös tavaratilaan.
Huomattavasti lähempänä 3008:n mittoja Mazdan mallistossa on CX-5, jonka akseliväli on 2700 mm ja pituus on 4555 mm. Hinnatkin etuvetoisena 30 000 euron molemmin puolin kuten Pösönkin. Onko kyse moottorista vai mistä, mutta etenkin jarrulliset peräkärrypainot on Mazdassa selkeästi suuremmat ja siten se antaa aihetta oletta tuon olevan sopivampi raskaampaan käyttöön. Toisaalta myös CX-3:n todellinen kokoluokka paljastuu jarrullisen kärryn vaatimattomasta painosta, 1200 kg niin etu- kuin nelivetoisenakin. Kattokuormakin on vain 50 kg.
Jätkä: ”kannattaisi kyllä ensin edes opetella ajamaan polkupyörällä ja sitten vaikka kirpputorilta tai poliisien huutokaupasta hankkia sellainen.”
Mistä johtuu noin pyöräilyä halveksiva asenne? Tiesitkö, että suurin osa pyöräilijöiden ja autoilijoiden välisissä kolareissa on autoilija syyllinen, mutta isoimmat vahingot kärsii pyöräilijä? Itse en suosittele hankkimaan mitään kirpputoripyörää, vaan ihan kunnollisen ja nykyaikaisen mallin.
Jees: ”Nopsa Picnic kulki kymmenellä vaihteella kevyesti. Senkin saisi vielä jopa korjattua koska tallessa kyllä on.”
Ei kannata korjata. Tuossa pyörässä on vanhanaikaiset jarrut, joita ei toisiaan ole miellyttävä käyttää. Vaihdevivutkin on rungossa, kun nykyään ne on integroitu jarrukahvoihin. Voimansiirto menee kokonaan uusiksi, koska noihin yhteensopivia ei saa tai jos saa, ne ovat lastenpyörien tasoa. Kun ostat 1500-2000 eurolla kunnollisen krossarin (soratie- ja talvikäyttöön soveltuva maantiepyörä), sillä hurautat hetkessä tarkastamaan sähköaitoja 30 kilsan päähän kesät talvet.
