Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Sinä oletkin ajanut autollasi vasta 60 tkm. Aja nyt aluksi vaikka 300 tkm, niin alkaa löytyä näkemystä vikaherkkyydestä. Vaan ei taida toteutua, kun vaihtoa Bemariin olet alkanut jo suunnitella.
En tiedä, jäätyykö konsernin ovenkahvat edelleen, mutta ainakin 20 vuoden ajan tuota vaivaa niillä oli. Tyyppivikojen korjauksilla ei ole kiire. Konsernissa on se hienous, että kun samoja osia käytetään useissa merkeissä ja malleissa, muutosten teko on raskas prosessi, eikä siihen ihan helpolla lähdetä. Harmi, ettei se kuitenkaan näy tuotekehityksen perusteellisuudessa.
Oletko muuten katsonut, löytyykö autosi osista VW:n, Audin vai Porschen logoja? Ainakin Skodasta löytyy Audin logoja. Huvittavaa on tuo mielikuvien luonti. Yhtä lailla voisi sanoa Audin kasatun Skodan osilla, mutta nyt kuitenkin halutaan luoda päinvastainen mielikuva.
Toki hyvään autoon puutteitakin on hyväksyttävä, vaikka etkös sanonut ketjuremontin hinnaksi useampi tonni? Kommentilla kuitenkin havainnollistin vain ongelmattomuuden määrittelemisen ongelmia.
Syitä VW:n jakoketjun heikkouteen on esitetty monelta taholta, mutta varmuudella se on tiedossa vain tehtaalla. Itse en usko selitykseen öljyn laadusta, merkkihuolletuissakin on ongelmia. Öljy olisi aivan liian helppo vika, eikä tuollaisen tiedon jälkeen ongelmia kellään enää olisi. Netin kaudella tieto sopimattomasta öljystä leviäisi hetkessä syrjäisimpäänkin nyrkkipajaan, mutta eihän sinullakaan ole tietoa siitä, millainen öljy on/ei ole sopivaa. Veikkaankin syyksi ketjun kelvotonta materiaalia hoikkaan mitoitukseen nähden. Tietyn lämpömäärän (tietyn lämpötilan ylittävän ajan määrä) ylittyminen aiheuttaa materiaalin ominaisuuksien heikkenemisen ja siten ketjun venymisen. Tehtaalla asia on tiedossa, mutta tuotekehityksen yhteydessä on otettu riski. Vaihtoehtona olisi ollut mm. käyttää paremmasta materiaalista tehtyä ketjua tai muuttaa rakennetta nykyistä ketjua vähemmän kuormittavaksi, mutta molemmat olisivat olleet kalliita. Kun VW:n myyntiä ei näytä isommatkaan kolaukset heilauttavan, tällaiseen ylimielisyyteen on varaa. Politiikka on ollut linjakasta vuosikymmenien ajan, kun tyyppivikoja ei ole korjattu pitkienkään aikojen kuluessa. Harmittomimpina jäätyvät oven kahvat, isompana dsg:n ongelmat, jotka jatkuvat, vaikka vaihteisto on ollut tuotannossa 20 vuotta. Mutta ehkä päästöskandaali pakottaa volkkarinkin nöyräksi, saa nähdä.
Jessen ajotahdilla 10 tkm/vuosi nykyisen 180 tkm mittarilukeman päälle autosi olisi vähemmän ajettu kuin omani tällä hetkellä, joten sen suhteen mitään ihmeellistä remonttia ei pitäisikään tulla. Tosin ”ilman pientäkään ongelmaa” on taas määritelmä, jonka jokainen skaalaa omia käsityksiään vastaavaksi. Toisille jakoketjukin on vain kuluva osa, toisten mielestä sitä ei pitäisi olla tarvetta vaihtaa auton elinkaaren aikana kertaakaan. Ja toisilla kuluvien osien normaali vaihtotahti on erilainen kuin toisilla jne.
Visakallon Mazdan herättämän kiinnostuksen takia googlettelin, josko kutosta pienempää, mutta cx5:sta matalampaa farkkua olisi lähivuosina tulossa. Matalaviritteinen, erittäin taloudellinen kaksilitrainen vapaastihengittävä kone on miellyttävä poikkeus nykyisten pikkuturbojen aikana. Kolmosesta löytyi varsin hyvännäköinen kuva, joka pesee Auriksen ja Civicin täysin. Valitettavasti se oli vain tavallisena maavaraltaan matalana autona. Toinen hieno malli oli coupemainen ja siten ehkä tiloiltaan vaatimaton cx-4, mutta se on ikävä kyllä tarkoitettu vain Kiinan markkinoille:
http://www.autoblog.com/photos/mazda-cx-4-0/#slide-3871658
Jos lauma on 2/1000 tiheydessä 6 yksilöä, 3-5/1000 tiheydessä lauman koko on 9-15 yksilöä tai sitten laumoja on useampi. Eiköhän ravinnon tarve kasva suunnilleen samassa suhteessa ja siten myös vahingot. Mutta kun tällä kantilla melkein puolet pinta-alasta on peltoa ja se vaikuttaa todelliseen hirvitiheyteen, pitäisi nykyisellä laskentatavalla määrä puolittaa ja vasta sitten oltaisiin muun Suomen lukemissa metsätalouden kannalta katsottuna. Toki liikenne on asia erikseen.
Jees: ”Tuntuu että hiukan on tiukalla tuo arkirealismin pipo eräillä jos auton näkökään ei mitään vaikuta. Minulle kyllä sekin vaikuttaa.”
Ulkonäkö vaikuttaa, muttei se, näyttääkö auto isolta vai pieneltä.
Jees: ” Ja Glalle, kyllä Touaregin taavaratilaan mahtuu niin maan pir…i tavaraa ja penkkien muunnolla vielä erittäin käytännöllisesti.”
Hyvä on, jos sinulle riittää pikkuautoluokan tavaratilan koko. Pystyperäisessä Golfissa on vain 10% vähemmän litroja ikkunoiden tasaan laskettuna kuin sinulla.
Jees: ”Avolavan käyttö on yleensä kaikkia mitä tarvitaan niin ympärivuotisessa talon puilla lämmityksessä kuin metsän tarvikkeiden kuskailua… On myös työnantajan kaas suullinen soppari että tuhoan myös taloon tulevat trukkilavat. Avolavan käyttöaste on kyllä erittäin hyvä.”
Aiemmin sanoit, että avolava kuuluu metsätalouden kalustoon. Tietääkö verottaja, mihin autoasi oikeasti käytät? Käsittääkseni autoa on hyvin vaikea saada metsätalouden kalustoon kuuluvaksi isommallakin hehtaarimäärällä, eikä polttopuiden kuskaaminen varmaankaan näiden kriteerien täyttymisessä auta.
Itselläni polttopuut kulkee peräkärryssä hienosti. Toistaiseksi tien/ajouran vierestä on puuta poltettavaksi saakka riittänyt niin, että isoimmat oksakohdat voi jättää suosiolla väliin.
Jees: ”isot citymaasturit ovat ajo-ominaisuuksiltaan sentasoisia että ne mahdollistavat juuri sen eli tehoisan menon ja iso massa luo turvaa.”
Väitän, että auton takia ei minulla matkojen keskinopeudet ole tippaakaan alempia kuin sinulla. Erona etenemisen tehokkuudessa on vain kustannukset, kun sinulla bensaa palaa 70% enemmän kuin minulla.
Massa luo turvaa sinulle, mutta liikenneturvallisuuteen sillä ei välttämättä ole positiivista vaikutusta. Turvatyynyjä ja ajonhallintalaitteita on ollut jo taviksissakin yleisesti reilut 10 vuotta. Mutta entä nopeuden merkitys, etkö vieläkään halua kommentoida sitä?
Jees: ”Ja se että nyt ajan vielä vanhat talvirenkaat loppuun on mielestäni viisasta koska jatkuvasti lähes saa takoa sulia asfalttiteitä… Tosi jäisiä mäkiä tuli kiipeiltyä tälläkin viikonlopulla Pohjois-Satakunnassa.
Asiantuntijoiden mukaan vaihtelevat kelit ovat vaarallisimpia.
Jees: ”Eikä se mitään kiihdytyksiä tee vakionopeussäätimellä tämä nykyinenkään vaan toimii juuri kuten pitääkin.”
Ei toimiva cruise kiihdytäkään, mutta vetäviin pyöriin kohdistuvan voiman määrä vaihtelee, vaikka nopeus säilyykin. Siksi esim. mutkaisella tiellä liukkaalla kelillä ei ole suositeltavaa cruisea käyttää. Normaalistihan kuski keventää hiukan kaasua esim. kurveissa, jolloin renkaiden sivuttaispito paranee. Cruise ei tällaista osaa tehdä, vaan vie auton lähemmäs riskirajaa.
Minustakin hirviä voidaan sallia kohtuullinen määrä. Luultavasti kukaan ei vastusta kohtuullista määrää. Hienoa, asiasta löytyi yksimielisyys! Ainoa pieni ongelma on se, että kohtuullisuuden määritelmä on jokaisella erilainen.
Tällä hetkellä minusta kanta ei ole kohtuullinen, vaan aivan liian suuri. Kannan puolittaminen mahdollistaisi metsien huomattavasti nykyistä monipuolisemman käytön, joten sikäli olen samaa mieltä, ettei puupeltoajattelun tarvitse asiaa ohjata.
Tarkemman aluekohtaisen kaatolupien määrittelyn tarpeesta olen saanut suorittavan puheiden perusteella aivan toisenlaisen kuvan. On samantekevää, vaikka joltain alueelta ammuttaisiin kaikki hirvet pois. Pian tuo hirvityhjiökin täyttyy. Johan suorittavan alueellakin oli tyhjiö, josta taas hetkessä ammuttiin useita hirviä ja jäljellekin jäi metsästäjien mielestä riittävästi eli luonnon monimuotoisuudesta ja virkistysmahdollisuuksista kiinnostuneen metsätalouden harjoittajan näkökulmasta todennäköisesti aivan liikaa. Ja kun sinäkin sanot, että vierekkäisillä alueilla kannat voi vahdella merkittävästi, juuri tästä liikkuvuudesta on kyse. On täysin turha laskea joillain tilkuilla oletettavasti olevien hirvien määrää, kun pian ne ovat vaihtaneet paikkaa, eikä laskelmat pidä paikkaansa, puhumattakaan siitä, että arviot kannan suuruudesta olisi edes jollain tasolla luotettavia. Mielestäni pitäisikin laajemmalti ottaa tavoitteeksi hirvikannan painaminen alle 2 yksilöä/1000 ha. Silloin epätasainen jakautuminenkaan ei aiheuttaisi joillain alueilla niin pahoja ongelmia kuin tällä hetkellä, jossa nuo laumat muodostaa kaksinkertainen hirvimäärä. Puhumattakaan Lounais-Suomesta, jossa metsän osuus on reilut puolet maa-pinta-alasta eli todellinen hirvitiheys metsissä on lähes kaksinkertainen viralliseen totuuteen verrattuna.
Se, että esitetään kauniita asioita alueellisen kaatolupien määräämisen tarpeesta on vain asioiden lakaisua maton alle. Ei se auta, että aluellisesti määritellään kanta sellaiseksi, että liikenneturvallisuus, metsätalous ja luonnon monimuotoisuus kärsii merkittävät vahingot.
