Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”Pitää sen perusteella antaa Glalle tunnustus että se etummainen Toyo näytti sentään jo isolta autolta kun sen takana oli suoraan sanottuna pikkuauto eli se CX3.”
Minulle ei ole auton koosta puhuttaessa väliä, näyttääkö auto isolta vai pieneltä. Minua kiinnostaa se, että sisätilat ovat riittävät ja ulkomitat oikeassa suhteessa sisätiloihin. Isoista ulkomitoista on pelkkää haittaa. Siksi kun esim. yli 480 pitkään, 180 leveään ja 170 korkeaan autoon on tehty pienempi tavaratila kuin Skoda Fabia farkkuun (ulkomitat hiukan pienemmät kuin CX3:ssa), ei tuollaiseen päätymisessä auton tilavuutta voi pitää olennaisena kriteerinä. Tai ainakaan valinta ei ole tuolta osin kovin onnistunut.
Jees: ”Neljänneksi tarviin hiukan pahempaan ”dyynäykseenkin” autoa ja siihen en malta yleiskäytön autoa käyttää. Siksi avolava.”
Voitko avata tätä hiukan lisää, millaiseen käyttöön avolavaa käytät?
Jees: ”Toinen tarve on siirtyä valtateitä ja paikallisteitä tehokkaasti ja mahdollisimman turvallisesti pisteeltä-a pisteelle-b.”
Mita tarkoitat tehokkaalla siirtymisellä?
Entä miten mahdollismman turvallinen siirtyminen sopii yhteen kuluneiden renkaiden ja ylinopeuksien kanssa? Kolmannen kerran pyydän sinun vastaamaan kysymykseeni nopeuden ja turvallisuuden suhteesta.
Mielestäni lähtökohtana on auto, jolla arjen asiat hoituu ongelmitta. Kun metsätalous asettaa omat vaatimuksena autolle, se yleensä nostaa auton hintaa ja käyttökuluja. Nämä lisäkustannukset pitäisi saada metsätaloudella kuoletettua verrattuna vaihtoehtoisiin ratkaisuihin (tiestön parantaminen jne), muuten kyse on pelkästä autokuumeesta.
Katselin TM:n testiä CX3:sta. Etuvetoisena se onkin omalla tavallaan persoonallinen auto. Vapaastihengittävä 2-litrainen kone, tehoa 120 hv ja kulutus maantiellä 5 l/100 km. Lähivalot ledimallissa loistavat, kaukovalot surkeat. Se ei kuitenkaan ole ongelma, kun lisäpitkät voi keulaan laittaa. Satasella saa hyvät valot, kun valitsee oikein. Maavaraa katumaasturiksi vaatimattomasti 15 cm, mutta parempi kuin henkilöautojen normaali 13-14 cm. Päältä päin katsottuna maavaraa näyttää olevan tavallista henkilöautoa enemmän, joten ehkä 15 cm on vain jossain matalassa paikassa, eikä rajoita lumessa etenemistä niin paljon kuin luvun perusteella voisi päätellä.
Kori on reilut viitisen senttiä tavallista henkilöautoa korkeampi, joten johonkin on viitisen senttiä tilankäytössä hukattu, kun maavarasta löytyy selitys vain 1-2 sentille. Mutta jos Visakallo haluaa penkit ylös, siihen korkeus varmaan auttaa.
Edelleen tavaratila on kuitenkin minun kriteereilläni suurin ongelma. Perusmuodossaan 170 litraa on samaa suuruusluokkaa kuin jossain Nissan Micrassa eli ei mitään jakoa perhekäytössä.
CX5 olisi jo tilojen puolesta kilpailukykyinen (460 litraa), mutta sen hinta nousee etuvetoisenakin väkisin yli 30 000 euron. CX3 pysyisi 25 000 suuruusluokassa.
Vilkaisinpa muuten Touaregin testiäkin. Jessen vanhempaa mallia olevaa ei ollut, mutta uudistetun version tavaratila oli 410 litraa. Jos vanha on samaa suuruusluokkaa, Corollan kokoluokasta yleensä löytyvä 450-500 litraa pesee noinkin ison auton mennen tullen. Uuden Octavian 570 litraa on jo omaa luokkaansa.
Ymmärrän, että sahaavaa liikettä tällaisen asian parissa tapahtuu. Ongelmana siinä on se, että kun kanta alimmillaankin on liian suuri, nousukohdissa ollaan katastrofaalisen kovalla tasolla. Jos kanta nyt esim. puolitettaisiin, olisi sillä varaa hiukan vaihdellakin, eikä vaihtelut heti tarkoittaisi tolkuttomia vahinkoja talousmetsissä, liikenteessä ja luonnossa.
Mazda cx-3 voisi olla ok, mutta tavaratilan koosta puuttuu puolet.
Range Roverin hinta pitäisi jakaa kymmenellä, silti jäisi monia ongelmia.
Octavia Scout on lähimpänä sopivaa, mutta dsg+neliveto ei täytä luotettavan tekniikan määritelmää. Parempi vaihtoehto olisi tavallinen malli varustettuna huonontien jousituksella. Maavaraa ehkä 16 cm.
Tonnin neliveto ilman huoltokuluja on kovin harvinainen yhdistelmä. Tässä pätee sama kuin työkaluihin eli harvoinkin tarvittavan laitteen pitää toimia edes silloin harvoin, kun sitä tarvitaan. Ja ylimääräinen auto talouteen on nelivetoakin isompi turha rahareikä.
Otsikossa väitetään harsintahakkuiden palanneen sijoitusrahastojen myötä. S-pankin mainoksessa ei harsintaa kuitenkaan korosteta, joten vielä ei ainakaan tämän osalta ole mitään harsinnan palautumista tapahtunut. Ja miksi tapahtuisikaan. Uudistamisen kulut ovat murto-osa päätehakkuun tuloista, joten kai tuollaiset rahasto pystyy hoitamaan. Lisäksi harsintaleimikko voi olla vaikeasti kaupattava, ainakin kantohinta voi olla mitä tahansa. Joku toinen rahasto tms. taho mainosti harsintaa, mutta sekin oli vain mainospuhetta. Kun jaksollisen kasvatuksen menetelmiäkin sanottiin tarpeen vaatiessa käytettävän, minulle ainakin jäi kuva, että harsinta oli vain vihreää mainontaa ja talousmetsän hoito oma juttunsa.
