Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Törmäsin sopimukseen, jossa toimittaja vakuuttaa, ettei ole syyllistynyt kartelliin. Jos kuitenkin todetaan, että tämä on ollut mukana kartellissa, on tilaaja oikeutettu saamaan korvauksena 20% sopimuksen arvosta + viivästyskorot + sopimussakon ylittävien vahingoista, oikeudenkäyntikuluista yms. asioista korvauksen.
Miten puukauppasopimuksiin saisi vastaavan velvoitteen ostajalle? Tai vaikka molemmille osapuolille.
En minä tuota väitä vastaan. Totesinpahan vain, että meillä kulutus on nyt kääntynyt kasvuun. Toivottavasti se indikoi talouskasvua.
Jos vika on ketjussa, väärä leveys tai säilytyksessä tuleet kolhut/vääntymät on todennäköisin syy.
Ydinvoima onkin kiinnostava asia. Sehän on fossiilista energiaa, mutta tämä seikka ei ole sen ongelmana toisin kuin kivihiilen käytössä. Kun OL3 riskit ovat realisoituneet korotettuna ties monenteenko potenssiin verrattuna investointilaskelmissa olleisiin lukuihin ja vastaavissa olosuhteissa Hanhikiveä yritetään rakentaa, en itsekään pidä tilannetta hallittuna. Mukaan on saatu riskejä kantamaan mm. joitain kaupunkeja.
Mielestäni Reima on sikäli oikeassa, että kohtuuttoman työlästä on tällaisen asian käsittely. Eikä koske vain kartelliasiaa. Ylipäätään minun oikeustajun vastaista on se, että juristin palkoilla päätöksiä arvotaan kolmessa asteessa ja ratkaisut saattaa joka kerta heittää laidasta laitaan. Tässä tapauksessa ensin tarvitaan juristeja, jotta saadaan selville, voiko todetun rikoksen ottaa oikeuskäsittelyyn.
Jos kartellia verrataan esim. tilaajavastuulakiin, tulee pian itku. Siinä voidaan tuomita tilaaja suuriin sakkoihin muutaman selvityksen tai raportoinnin tekemättä jättämisestä, vaikka verot olisi maksettu ja asiat sikäli kunnossa.
Uusi ketju oli siis käyttämätön? Väärin päin olevalla ketjulla tuskin viittä senttiä saa sahattua.
Jos laippa näyttää ehjältä, ostaisin uuden ketjun ja kokeilisin uudestaan. Varaketju pitää aina olla mukana, joten hukkaan ei tuo hankinta mene.
En oikein pysy Tolopaisen kärryillä. Ensin sanot kaikkien uusien investointien sähköntuotantoon olevan turhia. Kuitenkin Äänekoskella rakennetaan lisää tuotantokapasiteettia. Pidätkö sitäkin turhana?
Itse en usko energian kulutuksessa laskevaan trendiin. Toki se on toivottavaa, jos trendi syntyy kulutuksen vähentämiseen tähtäävien investointien seurauksena. Toistaiseksi kuitenkin talouskasvulla on ollut merkittävä rooli.
Huollon hinnat ovat yhtä helposti verrattava asia kuin vakuutukset, joissa ehtojen erilaisuus tekee vertailusta käytännössä mahdotonta. Kukaan ei pysty sanomaan, onko halpa huolto yhtä hyvä kuin kallis. Kaikkein tärkeintä mielestäni on se, että työt tehdään hyvin. Toki jälleen jos vaihtaa kolmen vuoden välein, asialla ei niin ole väliä. Kunhan öljyt vaihdetaan. Muuta varsinaista tehtävää ei tuossa ajassa paljon ehdi tulla tai ainakaan niiden laiminlyönti ei ehdi isompaa ongelmaa aiheuttaa.
Harrastelija: ” Sen verran katselin 3008 SUV_malleja, etteikö niillä ole nelivetoa?”
Ei näytä olevan, mutta mielestäni se ei ole mikään ongelma.
Harrastelija: ”Suomi on pitkä maa ja keliolot vaihtelevat, ehkä H-vallan talvet ovat niin lyhkäisiä, että 2-vedolla pärjäilee? Näillä korkeuksilla puoli vuotta on ongelmakeliä, joten aion kyllä vielä pysyä nelikolla ja dieselilläkin.”
En tiedä, millä korkeuksilla ajelet, mutta Lapissakin pärjätään hienosti kaksivetoisilla, kun puhutaan yleisillä teillä ajamisesta. Taannoin TM:n talvitestissä oli pelkkiä nelivetoisia poislukien referenssiautona farkku-Auris hybridinä. Etenemiskyky (vetokyky ylämäessä yms. testit) oli ainoa kohta, missä eroa nelivetoisiin syntyi. Normaalissa maantieajossa ja jopa jääradalla ei kaksivetoisuus millään tavalla haitannut suoritusta, eikä ole mitään viitteitä siitä, miksi enemmistön käyttämällä autotyypillä ei läpi Suomen pärjäisi.
Tarpeesta puhuttaessa maastoajo on sitten asia erikseen ja sen suhteen on muiden toisille vaikeampi vaatimuksia määritellä. Sen olen huomannut, kun minun ratkaisujani on moni huonona pitänyt. Itse en kuitenkaan osaa olla pahoillani siitä, että pärjään kaksivetoisella henkilöautolla, kaiken lisäksi matalan maavaran omaavalla, yleisten teiden lisäksi metsätalouden ajoissakin. Toki seuraavassa autossa saisi tilaa hiukan enemmän olla tien ja pohja välissä, kunhan asiasta ei ole havaittavaa haittaa siinä yli 99% osuudessa kilometreistä, jotka yleisiä teitä pitkin ajan.
Muista maista en tiedä, mutta Suomessa on kulutus alkanut kasvaa. Lisäksi vanhat laitokset vanhenee ja fossiilisen käyttöä pitää korvata uusiutuvalla, joten uutta tarvitaan tilalle. Ajoissa.