Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Välillä haapa tosiaan onnistuu kasvamaan hirviltä karkuun, välillä se on syöty moneen otteeseen lahoksi pensaaksi. Mitään logiikkaa ei näyttäisi olevan tuolta osin kasvupaikkojen valinnassa.
Metsätalouden ja luonnon moimuotoisuuden näkökulmasta susia ei millään alueella ole liikaa. Edes 10 suden lauma, josta ilmeisesti kaadettiin yksi ja toinen jäi auton alle, ei pysty pitämään alueen hirvieläinkantaa kurissa. Ymmärrän kotieläinten kasvattajien ja syrjemmässä asuvien lapsiperheiden huolen susia kohtaan. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että metsästäjillä on kova halua päästä susijahtiin vahinkojen välttämistä perusteena käyttäen. Hirvieläinkolareista aiheutuu taatusti moninkertaiset vahingot vuosittain, mutta sepä ei huoletakaan enää ollenkaan, kun halukkuus pudottaa hirvieläinkantaa puuttuu. Lisäksi hirvieläinten aiheuttama vahinko luonnon monimuotoisuudelle on suuri. Taantuvien lintukantojenkin metsästykseen käytettävä aika olisi hyödyllistä käyttää hirvieläinten vähentämiseen.
Uusimmassa Makasiinissa oli käsitelty tämän viestiketjun aloitukseen liittyvää asiaa. Eli maatalousvaltaisella alueella hirvien määrä metsissä on selvästi yli virallisen lukeman toisin kuin suorittava alussa väittää.
Ääripäät poislukien rakennetun maan osuus on n. 4-8%. Varsinais-Suomessa maapinta-alasta vajaat 60% on metsää.
Ei siis taida hirvikanta todellisuudessa olla edes metsästäjien asettamassa tavoitteessa, kuten Planter alussa epäilee.
Pohditaan tuota kysymystä sitten, jos se tulee ajankohtaiseksi. Siihen saakka voidaan ihan hyvin ajatella, että vaikka valkohäntäpeura ei olekaan ainoa punkkeja levittävä otus, sen hävittäminen vähentää myös punkeista aiheutuvaa ongelmaa riippumatta siitä, onko rusakko tulokas- vai vieraslaji ja mikä on sen rooli punkkien levittämisessä.
Muistathan, että kun otat, et aja. Tietenkin palsta-ajelu Metsälehden sivustolla on suht harmitonta.
Voisitko Jees vielä ottaa kantaa kysymykseeni nopeuden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen ja siitä johdettua isommalla autolla ajettujen ylinopeuksien myötä tapahtuvaa turvallisuustason ulosmittausta.
Uusi Corolla farkku ei ole kovin kovassa huudossa tämän palstan kirjoittajien keskuudessa, mutta mikä olisi suositus seuraavilla spekseillä? Uutta Corollaa en ole testannut, mutta paperitietojen perusteella se täyttää maavaraa lukunottamatta kaikki vaatimukset. Näkyvyydestä en ole varma.
– riittävästi tilaa neljälle matkustajalle.
– tavaratilaa n. 500 litraa
– normaalin korkuinen (n. 150 cm) auto, mutta maavaraa muutama sentti tavanomaista henkilöautoa (14 cm) enemmän
– etu- tai takaveto
– pääosa ajoista tulee 80-120 km/h rajoitusalueelta, kulutus maantieajossa kohtuullinen
– mielellään bensamoottori
– luotettava tekniikka
– kuljettajan paikalta hyvä näkyvyys joka suuntaan
– vetokoukku
Hintaa en laita listaan, koska haluan katsoa, mitä ko. ominaisuudet maksaa. Kun näen hintalapun, voin alkaa miettiä, onko se ok vai pitääkö jostain ominaisuuksista tinkiä.
Jätkä: ”Kun auto ei anna korkean hinnan vastikkeeksi mitään sellaista, mitä ei löydä tuntuvasti edullisemmasta autosta, niin lienee tavan tallaajien viisainta pitäytyä normaalihintaisessa ja pienemmillä muuttuvilla kustannuksilla toimivassa automallissa ja – merkissä.”
Näin minäkin asian olen ajatellut. Metsäkäytön ulkopuolella en pysty millään perustelemaan itselleni uutta Corolla farkkua tms. kalliimpaa/hienompaa autoa. Mitään lisäarvoa en elämääni siitä saisi. Kun metsäkäytön vaatimukset nostaa auton hintaa, pitää rahalle saada metsätaloudesta vastinetta, muuten investointi on kannattamaton.
Kalliin auton kohdalla täytyy muistaa, että käyttökulut juoksee jatkuvasti, ei vain metsäajossa. Jessenkin mökkimatkan polttoaineet maksaa 40 €/kerta enemmän kuin jollain tavallisella henkilöautolla. Ja jos tuo säilyy keskikulutuksen erona muissakin ajoissa, 25 tkm vuosittaisella ajomäärällä Jesse kantaa rahaa bensakauppialle vajaat 2000 € enemmän kuin jos ajaisi tavallisella autolla. Minun on kovin vaikeata käsittää, miten metsätalous tuollaisen autovalinnan myötä tuolla tavoin tehostuisi.
Eri asia on sitten, jos vain haluaa tuollaisen auton tarpeesta riippumatta, eikä kytke asiaa millään tavalla metsätalouteen. Mutta tuskinpa Jessekään metsätaloudesta hankkimilla rahoillaan autoa on rahoittanut. Eihän parin hehtaarin energiahakkuusta saa edes vuoden käyttökulujen erotusta tavalliseen autoon verrattuna raavittua kasaan.
Ajatko Jees sport-asetuksilla, jos vakkari saa aikaan turhaa vaihtamista? Oman kokemukseni mukaan Volkkarin automaatti (7-v dsg + 1,2 tsi) jurnuttaa suurimmalla vaihteella kohtalaisessa ylämäessä vielä 60 km/h nopeudessakin. Maantienopeuksissa ei vaihteet ihan helposti vaihdu. Toki eroja voi autoissa olla, kun Touaregin reilun 2 tonnin massaa yritetään hilata mäen päälle.
Touaregin kulutus maantiellä on isompi kuin uskoinkaan. Itse ajelen 6-7 litran lukemilla (bensaa) eli sinä aiheutat liki kaksinkertaiset päästöt. Suhteesi kulutukseen on kuitenkin hupaisa. Reilut 11 litraa maantiellä ei tunnu missään, mutta puolisentoista litraa lisää ylittää kipukynnyksen. Toisaalta ajelet kuitenkin ylinopeuksilla ja ohittelet paljon. Sehän se kulutusta nostaa, mutta taitaa sinusta olla ok.
Liikenneturvallisuudesta vielä kommentti. Oletko Jees koskaan ajatellut, paljonko henkilövahingon riski kasvaa, kun nopeus kasvaa tietyn verran? Eikös autosi ollut nyt reilut 10-vuotias? Jos samanikäinen Corolla tms. tavisauto on mielestäsi vaarallinen, mutta Touareg ok, kuinka paljon lujempaa voit autollasi ajaa, jotta liikenneturvallisuus säilyisi tavista parempana? Entä miten huomioit 2 tonnin massasta vastapuolelle aiheutuvan agressiivisuuden?
