Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Vanha ja kohtalaisen paljon ajettuhan autoni on. Pari vuotta jos vielä pysyy kasassa ja sitten uusi tilalle. Vanhan arvo alkaa olla sitä luokkaa, että melkein sama vaikka ajaisi suoraan romuttamolle. Tietty jos romutuspalkkio saa jatkoa, alaraja auton arvolle on siinä. Jossain on esitetty jopa 3000 euroa, joten siinä tapauksessa autoni arvo tuskin enää merkittävästi laskisi. Öljyä ei muuten tarvi koneeseen huoltovälillä lisätä, eikä pinnaltaan kiristyneitä ohittelijoita minun kohdalleni satu yhtään enempää kuin muillekaan vastaavilla nopeuksilla ajaville. Ne, joilla on tarvetta ohitella, joutuvat ajamaan ylinopeutta ottaakseen minut kiinni. Ja siinähän sitä polttoainetta palaa. Sinun ohituksillehan vastaantulijat valoja vilkuttelevat, mutta ehkä vika on ohitettavan autovalinnassa.
Mielestäni autot kannattaa ajaa loppuun, mutta kun vaihdon aika tulee, on syytä valita mahdollisiman vähän kuluttava. Ja koska en korkeakorista nelivetoa tarvitse, ei minun ole mitään järkeä sellaista hankkia. Jälleen toistan, että muut hankkikoot sellaisen kun katsovat tarvitsevansa. Tässä keskustelussa on ollut kyse ihan muusta asiasta.
Talvisista töistä muuten vielä sen verran, että polttopuita minulla riittää tien varsiltakin. Maasturilla ei tarvitse sen takia umpihankeen ajella, enkä viitsi edes laskea polttopuiden hintaa, jos niihin maasturia tarvitaan. Ja jos ensiharvennusta teen, tiet pysyy auki ajamallakin.
Puuki, tanskalainen tutkimus antaa ajattelemisen aihetta siitä, mikä yhteiskuntaa hyödyttää ja mikä ei. Autoilusta kyllä kerätään veroja paljon, mutta tiestön kunnossapitoon käytettävä osuus on vain yksi osa autoilusta aiheutuvia kustannuksia. Tarkkaa laskelmaa Suomessa tuskin on tehty, mutta viivan alle ei todellisuudessa jää läheskään sitä määrää, mitä kerättyjen verojen ja tiestön ylläpitoon palautuvien verojen erotuksen perusteella yleensä kuvitellaan.
Toki 120 g/km ei ole käytännössä parempi kuin vähän enemmän päästävä. Tai riippuu tietysti siitä, kuinka vähän enemmän päästävästä puhutaan. Autokannan suhteen kuitenkin ainoa keino on suosia vähäpäästöistä kalustoa ja vuosi vuodelta kehitys menee oikeaan suuntaan, vaikkakin turhan hitaasti. Vuonna 2006 keskimääräinen päästötaso oli 179 g/km. Mutta vaikka päästöjen mittaustapaan liittyy ongelmia, silti uusien autojen kulutukset ovat laskussa. Tilannetta ei kuitenkaan paranna se, ettei pidä päästöjä merkittävänä asiana.
Pyöräily ja kävely ovat tosiaan hyviä vaihtoehtoja kulkumuodon valinnassa. Tiesitkö, että suurissa kaupungeissa puolet autoilla ajettavista matkoista on enintään 5 km. Onhan suhde järjen vastainen maassamme, jossa perinteisesti autoilua on pidetty kalliina. Rapakuntoisten suomalaisten laiskuus taitaa silti olla rahaakin tehokkaampi motivaattoori. Mutta valtio onkin heräänyt asiaan jo vuosia sitten ja laatinut vuoteen 2020 ulottuvan strategian jalankulun ja pyöräilyn suosion kasvattamiseksi lyhyilla matkoilla. Ja ainakin pyöräily on kasvattanut suosiota.
En kuitenkaan ymmärrä, miksi auton päästötason merkitystä pitää jatkuvasti väheksyä esim. rinnastuksilla metaaniin.
Veroja autoilu kyllä tuottaa, mutta tanskalaistutkimuksen mukaan kovin vähän yhteiskunnalle siitä hyötyä kertyy. Itse en kyllä kaipaa palkintoa maksamieni verojen määrästä. Mitä vähemmän maksan, sitä tyytyväisempi olen. Mutta jälleen kerran, kukin ajattelee tavallaan.
Jos sinun tapaasi kakkosautoa aikoo pitää, eikös jokin Suzuki Jimnyn kaltainen auto olisi sopiva metsäkäyttöön ja kauppakassiksi? Etenemiskyky lienee huippuluokkaa, vaikka pikkukinneri onkin ja eiköhän raivurikin bensakanistereineen sisään mahdu. Kilometrit ajetaan sitten Corollalla tai vaikka Passatilla, jos mukavuutta ei muuten tarpeeksi ole.
En muuten laita ketjuja lumimössössä, vaan auratulla tiellä tilanne ennakoiden. Kovin montaa minuuttia ei siinä mene, kun muutaman kerran on harjoitellut. Sinusta en tiedä, mutta minä en kovin paljon ole valmis maksamaan tuon vaivan välttämisestä. Mitä sinä muuten talvella metsässä teet, kun raivuria kovin harvoin käytät?
AR: ”Vai mitä GLA että metsänomistajillakin neliveto on ehdoton kun raivataan vain talvella, että ei tule sitä tyvilahoa, siellä auraamattoman mökkitien päässä.”
Ei ole homogeenistä autonkäyttäjäryhmää nimeltä metsänomistajat. Raivauksen suhteen juuri noin, mutta itse en katso tarpeelliseksi maksaa autosta kalliimpaa hankintahintaa ja ympäri vuoden korkeampia käyttökuluja niiden kuvioiden hoidon takia, missä nelivetoa voisin hyödyntää. Halvemmaksi tulisi maksaa ammattimetsurille kaikista raivauksista kuin ajaa nelivedolla ja tehdä itse työn hinnalla 0 €. Lisäksi täällä etelässä on lunta suurimman osan raivauskeleistä niin vähän, että etuvetoisellakin pääsen perille, tarvittaessa lumiketjujen avulla. Viime talvena käyttämäni tie pysyi auki ajamalla, kun säännöllisesti yhdellä palstalla kävin. Mutta ehkä sinulle neliveto on perusteltu juttu. Tällöinhän kaikki ovat varmaan tyytyväisiä.
Se, mitä edellä olen koittanut sanoa, on liittynyt päästöihin liittyvään suhtautumistapaan, muihin autojen ominaisuuksiin ja niiden kustannuksiin.
Puukin toteamus autoilijoiden päästömaksujen tasosta suhteessa muihin päästäjiin on totta, mutta anekauppa ei poista päästöjen vaikutusta. Lisäksi sen luulisi kannustavan minimoimaan kulutusta, mutta ei. Joissain kommenteissa se vaikuttaa oikeuttavan käyttämään suuripäästöistä autoa. Minusta tuollainen on nurinkurinen ajatusmalli, mutta ajatelkaa toki miten haluatte.
Voit toki Jees nähdä minun edustavan Linkolan ajatuksia. Todellisuudessa olen valovuoden päässä niistä. Erona meidän välillä on se, että myönnän tosiasiat, enkä yritä kiemurrella niitä vastaan. Se, että pyrin välttämään ylenpalttista päästöjen aiheuttamista, on myös kaukana niukkuudesta. Olisin huolissani itsestäni, jos pitäsin autoista puhuttaessa farkku-Golfin tasoisella autolla ajamista niukkuutena tai jonkinlaisena uhrauksena.
En nyt ihan ymmärrä, mihin viittaaatte suhteellisuudentajun säilyttämisellä. Onko päästöjä rajoitettu liikaa vai mistä on kyse?
Meidän on turha keskustella siitä, mistä ilmastonmuutos johtuu. Ainoa asia tähän liittyen mitä meidän pitää tehdä on yrittää vähentää sekä uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, että co2-päästöjä riippumatta siitä, onko ilmastonmuutos ihmisen syytä vai ei.
Auton kulutuksen merkitystä ei pidä paeta sen taakse, että ajosuorite vaihtelee. Toki pienipäästöisellä autolla voi saada enemmän vahinkoa aikaan isolla ajomäärällä kuin suuripäästöisellä autolla pienellä ajomäärällä. Mutta olennaista ei olekaan se, paljonko minä tai sinä kulutamme johonkin toiseen verrattuna. Olennaista on kuluttaa mahdollisimman vähän riippumatta siitä, paljonko joku muu kuluttaa. Aina löytyy joku, joka kuluttaa enemmän ja jos sillä verukkeella väistetään vastuu omasta kulutuksesta, lapsikin ymmärtää, mihin se johtaa. Autokuumeisella aikuisella se voi kyllä tehdä tiukkaa.
Sama pätee ajattelutapaan, jossa autojen päästöillä ei ole merkitystä, koska se on vain osatekijä kokonaispäästöissä. Ei sellaista tekijää olekaan, jolla yksinään olisi ratkaiseva vaikutus, joten tuota logiikkaa soveltamalla mihinkään osa-alueeseen ei ole tarvetta puuttua.
Katumaastureihinkin jää katveita peileistä huolimatta. Minulla on ajaessani sellainen periaate, että haluan mahdollisimman hyvin nähdä tien olevan esteetön. Se, etten näe esteitä, ei vielä riitä. Ja risteyksessä käännyttäessä ei peileistä ole apua, kun pitää takaviistoon nähdä, tuleeko kevyen liikenteen väylän suunnasta jalankulkijoiden lisäksi etuajo-oikeutettuja ajoneuvoja.
Uusien autojen kehitys päästöjen suhteen menee oikeaan suuntaan, kun juuri uutisoitiin keskimääräisen lukeman olevan n. 120 g/km. Touaregisi luku lienee lähellä 300 g/km. Sitä en osaa sanoa, paljonko kehityksestä perustuu labrakokeiden optimointiin ja paljonko siitä koituu ympäristön ja kuluttajan hyödyksi. Kun vuotuinen ajosuorite on kasvussa, mutta autokannan päästöjen kehitys laskussa, ei tilanteeseen voi olla tyytyväinen. Meille onkin jo tulossa lisää velvoitteita päästöjen alentamiseksi ja se tarkoittaa lisää kustannuksia.
Jokainen voi ja jokaisen pitää tinkiä päästöistään a. kaluston valinnalla, b. liikkumistarpeen minimoimisella ja c. kulkumuodon valinnalla. Et ottanut kantaa tähän liittyvään kysymykseeni, mutta jos kuittaat asian sillä, ettei tinkivara juurikaan ole, sama koskee kai maailman jokaista ihmistä. Antaa siis päästöjen vaan kasvaa.
Mikä V60-vertauksessa oli käsittämätöntä? Volvon sivujen mukaan malliston hinnat on 37 ja 67 k€:n välissä, pääosin 40 tonnin pintaan. Nelivetoisena korotetulla maavaralla lähtöhinta on 41 k€, mutta kallein malli jää juuri alle 60 k€:n. Varmaan hintalappu nousee nopeasti, jos lisävarusteita alkaa laittaa. Mielestäni tuon hintaluokan autoon ei kyllä paljon pitäisi ylimääräistä tarvita vetokoukun yms. normaalin lisäksi.
Jokainen tosiaan ajaa millä haluaa, mutta keskustelut tarpeesta on asia erikseen.
Yhden auton päästöillä ei tosiaan ole väliä, mutta kenellä meistä on se auto, jonka päästöillä ei ole väliä?
Siihenkään ansaan ei pidä astua, että suomalaisen kuluttajan päästöillä olisi vähemmän merkitystä kuin amerikkalaisen tai kiinalaisen. Vai onko suomalaisen Touaregin pakoputkesta tuleva co2 jollain tavalla erilaista kuin muualla? Samoin autoilun päästöjen vähättely Thaimaan lentoon vertaamalla ei vaikuta mitään autoilun päästöihin tai tarpeeseen minimoida niitä. Puukin kommenttiin tarkennus, että edelleen katumaasturista näkee eteen ja sivulle hyvin, mutta taakse ja takaviistoon etua henkilöautoon verrattuna ei ole. Onko tosiaan niin, että noihin suuntiin ei katsella, kun jatkuvasti katumaasturin näkyvyyttä ylistetään?
Auton vaihto katsastuksen välttelemiseksi on hauska ajatus. Laitetaanko jopparit katsastamaan kolmevuotiaat autot, jotta ne olisi taas kauppatavaraa kahden vuoden ajan vai viedäänkö suoraan paaliin? Ei tuossa tilanteessa auton vaihto enää naapuria heilauta. Tottahan naapurikin autoa vaihtaa, jos kerta auto pitää noin usein vaihtaa. Minä kyllä ajattelen aivan päinvastoin. Ajan autoni loppuun saakka. Kenties naapuria harmittaa vielä enemmän se, etten haaskaa rahojani autokauppaan.
