Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin tuon testin autoista vain yhdessä eli Hondassa oli tavaratilaa riittävästi, n. 500 litraa. Muissa oli n. 350-400 litraa, mikä on pikkuautoluokkaa. Corollan kokoluokan farkuissa aletaan nykyään olla yleisesti jo n. 500 litrassa. Monikäyttöisyydessäkään ei eroja farkkujen ja katumaasturien kesken ole, molemmissa penkit kaatuu samalla tavoin.
Istuinpaikat mainittiin testissä kaikissa riittävän tilaviksi. Eroja oli, mutta jalka- ja pääntila ei ollut liian pieni yhdessäkään. Osaan sopi takapenkille 3 henkeä huonommin kuin toisiin, mutta tässä suhteessa ei eroja tavallisiin henkilöautoihin ole.
Leveyttä alkaa olla jo kaupunkiajoa ajatellen melko paljon. 185 cm tai enemmänkin tuntuu parkkihalleissa ja talliin ajettaessa, kun vielä jokin aika sitten 10 cm kapeammat oli normaaleja, eikä siitäkään ole kauan, kun jossain päin maailmaa ja siten autojen suunnittelua ohjanneesta alle 170 cm standardista luovuttiin.
En luetellut hyviä puolia, koska en ala yleistää autojen ominaisuuksia tuollaisen ryhmittelyn perusteella. Olennaista on se, että testien perusteella ostajan on syytä olla tarkkana sen suhteen, millaisia ominaisuuksia voimansiirron osalta tarvitsee ja millaisia nuo autot tarjoavat. Testissä Toyotan hybridi ei liikahtanutkaan, kun etupyörät olivat rullien päällä, Seatin kytkin alkoi mäkilähdössä haista palaneelle jne.
Varmasti on hyviäkin toteutuksia metsäautotiellä rämpimistä ajatellen, mutta suurin osa katumaastureista ei ole siihen soveltuvia. Ei, vaikka maasturilta näyttääkin.
Korkeasta autosta varmaan näkee autoletkassa paremmin kuin matalasta, mutta vastaavasti Corollasta näkee letkassa Touaregin eteen huonommin eli liikenteen kannalta tämä on nollasummapeliä. Kuka sitten tämän kisan voittajaksi haluaa selviytyä, pitää katumaasturia tässä suhteessa hyvänä. Itse pidän riittävän ajoetäisyyden jonossa ajaessani, enkä piittaa koko asiasta.
Kolariturvallisuus on automallikohtainen juttu, eikä perustu autojen luokitteluun. Ja eikös me juuri todettu, ettei auton korkeus ole olennainen juttu autoon nousun kannalta, kun pidetään itsemme kunnossa.
Varmaan totta, kun minulle mainoksia lähettää pääasiassa vain liike, jossa olen autoani huollattanut. Yli kymmenen vuotiaan auton omistajaa ei taideta yleisesti ottaen pitää potentiaalisena asiakkaana, vaikka vaihto muutaman vuoden sisään tuleekin ajankohtaiseksi. No, mainoksilta välttymisestä en ole pahoillani.
Katumaasturia metsäautoteitä ajatellen hankkivan kannattaa lukaista uusin Tekniikan Maailma. Vertailutestissä olivat Honda CRV, Hyundai Tucson, Seat Ateca, Subaru Forester ja Toyota Rav4. Viimeinen oli hybridi, muut pelkällä bensakoneella ja Seatia lukuunottamatta automaatilla varustettuja malleja. Varsinaisia maastoajokokeita ei yhtä sorapintaista mäkikoetta lukuunottamatta tehty, mutta voimansiirron ominaisuuksia selvitettiin rullien päällä. Katumaasturin olemuksen ja hinnan omaavalta autolta on mielestäni lupa edellyttää kohtuullista etenemiskykyä, mutta tässä luokassa on ostajan syytä olla hereillä ja tiedostaa se, ettei välttämättä saa kelvollisia ominaisuuksia. Luultavasti liikennevaloista nuo ampaisee liukkalla pinnalla liikkeelle kaksivetoista nopeammin eli automyyjien on helppo auttaa autokuumeesta kärsivää potilasta, mutta tätä vaativampaan suoritukseen ei kaikki mallit pysty. Lyhyen koeajon perusteella saatu vaikutelma voi tuottaa pettymyksen, kun takapyörät ei todellisuudessa vedäkään. Ja Jessen kokemuksiin peilaten kannattaa muistaa sekin, ettei korkea kori kalliissakaan autossa paranna ajettavuutta.
EI se tuosta ainakaan täällä ole kiinni. Olen ilmoittanut havainnoistani seuralle ja ainakin viime vuosina he ovat maillani myös metsästäneet. Joskus kaato on tehty minun puolella, joskus naapurin puolella. Pahoja raivausrästejä ei ole ja ajourat helpottavat kulkemista. Kuitenkin alueen hirvi(eläin)kanta on liian suuri ja tässä kyse on käsittääkseni vain ja ainoastaan siitä, että maanomistajan ja riistahallinnon näkemykset sopivasta määrästä poikkeaa liian paljon. En tiedä, miten hirvikanta kehittyisi, jos kaatolupakäytännöstä luovuttaisiin, enkä tuollaista muutosta kaipaakaan. Tärkein asia olisi muuttaa tavoitekanta nykyisestä 2-4 yksilöstä esim. 1-3 yksilöön ja nimenomaan niin, ettei pyritä vaihteluvälin ylärajalle.
Valkohäntäpeuran osalta kaatoluvista luopuminen ja tehopyyntiin kannustaminen voisi olla paikallaan varsinkin, kun metsäpeuraa aletaan levittää uusille tai oikeastaan vanhoille alueille. Mutta se ei ole tämän keskustelun aihe, joten ei siitä nyt enempää.
Jees: ”Minä aion edelleen ensi viikonloppuna lähteä kaakonkulmille kesärengasteisella VW:llä. En ole moniin vuosiin vaihtanut talvirenkaita ennen pakollista kautta.”
Neliveto ei paranna yhtään kitkaa. Pidonkin määrä on tasan sama kaksi- ja nelivetoisessa siinä vaiheessa, kun nostaa jalan kaasupolkimelta.
Itsekin olen monena vuotena vaihtanut talvirenkaat joulukuun alussa, mutta nyt vaihdoin jo lokakuun puolella. Toimin kelin mukaan, en kalenterin. Ja kun laki antaa tällaiseen mahdollisuuden ja ilmeisesti poliisillakin on terve suhtautumistapa asiaan, rengasmääräysten rukkaaminen onkin minusta täysin joutavaa puuhastelua.
”Kuusamossa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan ulkomaalaiset
turistit olisi valmiita maksamaan maisemanhoidosta ja metsien monimuotoisuudesta.
Myös suomalaiset olisi siihen valmiita mutta pienemmällä summalla.”On ennenkin todettu, että kyselytutkimuksissa virtuaaliraha liikkuu kovin helposti. Mutta kun mennään ihan oikeasti toisten kukkarolle, halukkuus maksaa toisten omistamien metsien tietynlaisesta hoidosta on tavattoman vähäinen. Kynnys kieltää avohakkuut yms. käsittelyt on paljon pienempi kuin maksaa siitä, ettei avohakata.
Minusta on väärin sanoa, että etukasvuisen männyn poisto taimikonhoidossa on oikein tai väärin. Samoin on täysin väärin sanoa, ettei kuitupuita pitäisi kasvattaa. Meistä jokainen ensiharvennuksen tekijä kasvattaa runsaasti kuitupuita ja halvasta kantohinnasta huolimatta niillä on oma tärkeä roolinsa. Eikä taloudellinenkaan merkitys kiertoajan kokonaisuudesta puhuttaessa ole mitätön. Aika paikkaa tehokkaasti kantohintaa varsinkin isommilla koroilla laskettaessa. Kuten toisessa keskustelussa totesin, minulla ainakaan ei ole tiedossa keinoa kompensoida kuitupuun osuutta kannattavuudesta puhuttaessa. Jos jollain, jonka mielestä kuitupuuta ei kannata kasvattaa tällainen tieto on, mielelläni sen kuulisin.
On selvää, että jos jokin runko on päässyt pahasti etukasvuiseksi ja lähelä on hyviä runkoja, etukasvuinen kannattaa poistaa. Mutta jos vieressä olevat rungot ei ole pahasti etukasvuisia tai muusta syystä ympärillä on tilaa, voi ihan hyvin poistaa tämän vasta ensiharvennuksessa. Sama pätee lehtipuusekoitukseen, jota pitäisi mahdollisuuksien mukaan suosia monimuotoisuudenkin takia. Suoraviivaiset ohjeet etukasvuisten puiden poistamisesta ei minusta toimi kovin hyvin ja varsinkin väite 6-10 rungon kasvutilan varastamisesta voi olla pahasti liioiteltua.
Puun takaa: ”Tieliikennelakiin on ehdotettu muutosta, että talvirenkaat pitäisi jatkossa vaihtaa vain säätilan eikä päivämäärän mukaan.
Jos talvi ei tule, kesärenkailla voisi ajaa ympäri vuoden.
Vastuu autoilijalle tulisi suuremmaksi, vaikka viime kädessä arvion tekisi poliisi.”Ruotsissahan on olemassa vinterväglag ja se taidetaan jokseenkin sellaisenaan meille kopioida. Hommassa on tosin koukku, josta aiheutui tappiota ainakin sille vinterväglagin aikana ojaan ajaneeseen L200-kuskille, joka ei saanut vakuutuksesta korvauksia M+S-renkaista huolimatta: ”De ska vara särskilt framtagna för vinterkörning och vara märkta med M och S”
Kyseessä oli auton alkuperäisasennuksena olleet renkaat. Ruotsissa (ainakin tuolloin) renkaat piti erikseen hyväksyttää talvikäyttöön. M+S merkintä ei riittänyt, eikä kyseisiä M+S-merkinnällä varustettuja renkaita ollut hyväksytetty. Tuollaisissa autoissahan noita mud and snow-renkaita usein ensiasennuksena käytetään, mutta merkintä ei ole tae täkäläisittäin ajateltuna talvikäyttöön kelpaavista renkaista. Hiukan tavanomaista karkeaman kuvion omaava rengashan on kuin kelkka jäisellä tiellä, kun oikean talvirenkaan lamellirakenne puuttuu.
Pakkoruotsia:
http://www.transport
styrelsen.se/vinterdackSuorittava porras: ”Olisiko Tiirolan Mikko , metsävaltuuskunnan pj , jäänyt jotenkin Gla:n sokeaan pisteeseen .”
Kuten jo kolme kertaa ollaan todettu, hirvisuunitelman työryhmään ei MTK ollut kelvannut. Rooliksi kelpuutettiin sama kuin minulle eli kuulluksi tuleminen. Minun näkemykseni tosin hukkui kyselyssä luultavasti tuhansien muiden vastaajien joukkoon, MTK jätti omat kommenttinsa. Sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta, koska tavoitteellinen hirvikanta on suunnitelmassa kaksinkertainen Tiirolan näkemykseen verrattuna.
