Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
AJ: ”Onko tosiaan niin että me täällä liian suuresta hirvikannasta valittavat olemme vähemmistö?!”
Aktiiviset metsätalouden harjoittajat ovat kansasta vähemmistönä ja se luultavasti selittää asiaa.
Enemmistöllä tuskin on todellista tietoa hirvien merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle. Olen mm. Annukka Valkeapään tutkimuksen yhteydessä kritisoinut tällaisia huutoäänestyksiä. Siinäkin esitettiin kysymyksiä, joihin vain harvalla on edellytykset tietopohjalta antaa vastaus. Silti kovin harva oli vastannut eos eli puhtaasti esson baarin linjalla mennään. Tutkimuksen johtopäätöksissä oli kyllä pohdittu tarvetta selvittää jotain metsätalouden hyväksyttävyyteen liittyvää asiaa lisää. Sitä ei ollut pohdittu, miten käyttökelpoisia saadut vastaukset oli. Tässä tapauksessa oli kyse vihreästä tutkijasta, jonka intresseihin kuului saada jaksollista metsätaloutta vastustava tulos ja kun se joistain kysymyksistä saatiin kaivettua esiin, se myös näyttävästi lehdistötiedotteisiin kirjoitettiin ja siten myös uutisoitiin. Tuloksista ilmenevä enemmistön tyytyväisyys jaksolliseen metsätalouteen vaiettiin kuoliaaksi.
Suorittava porras: ”….pitäisi olla vaikuttajia tarpeeksi, varsinkin metsäpuolelta . Liikennettäkään ei ole unohdettu .
Vai pelkkää tuubaa tämä joukko suoltaa ??? : )”Kuten sanoin ja minkä lainauksellasi vahvistit, yhtään yksityisen puolen puuntuottajan edustajaa ei listassa ollut. Se, että metsäpuolen asiantuntijoita oli mukana, ei auta intressien ristiriidassa.
” Hoitosuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä on tavoitteena ennaltaehkäistä hirven liikenteelle sekä metsä-, maa- ja porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja ja parantaa hirvivahinko- ja onnettomuustiedon tarkkuutta ja hyödynnettävyyttä.”
Tuo on juuri sitä tuubaa puhtaimmillaan. Voihan tavoitella vaikka kuuta taivaalta. Tässä tapauksessa esim. liikenteen vahinkojen ehkäisy hirvikannan hoitosuunnitelmassa hoidetaan ajonopeuksien alentamisella ja riista-aidoilla eli mitään tekemistä hirvikannan hoidolla ei ole liikenneturvallisuuden kanssa. Metsästäjille tyypilliseen tapaan vastuu ulkoistetaan muille.
Suorittava porras: ”Mutta se , mitä äsken tarkoitin oli , että alueeellisesti metsästys saattaa kärsiä paljonkin paikallisten erimielisyyksien surauksena .”
Voi olla, että 72 sivun julkaisu oli minulle liian vaikeasti hahmotettava paperi. Koska en huomannut viittauksia siihen, että 1808 hirvikolaria johtuisi minkään tahon sosiaalisten taitojen puutteesta, voitko kertoa kohdat, josta tuo ilmeni? Ja kun minun lukutaitoani epäilit, samalla voit senkin osoittaa todeksi. Siis jos pystyt.
Koska hirvikannan koko on pääosin metsästäjien asettamassa tavoitteessa ja silti kolarien määrä Suomessa (ei siis vain joillain riitaisilla alueilla) on kasvanut useamman vuoden peräkkäin, olisi suunnitelmassa varmaan korostuneesti haettu ratkaisuja sosiaalisten taitojen puutteeseen jos kyse olisi tästä. Sen sijaan suunnitelmassa ulkoistettiin vastuu onnettomuuksien ehkäisystä tienpitäjälle ja tienkäyttäjille.
Mistä muuten johtuu, että suunnitelman tekijöinä ei ollut yhtään yksityisten puuntuottajien tai metsästysoikeuden omistajien edustajaa?
72 sivua tuubaa, joka vahvisti käsitykseni monista asioista oikeaksi, mutta ei tarjonnut vastauksia kysymyksiini suorittavan lupauksesta huolimatta. Erityisen surullista oli se, että liikenneturvallisuutta ja metsätalouden vahinkoja käsittelevässä osiossa oli kohtalaisen hyvin kuvattu ongelmat, mutta vahinkojen ehkäisyssä ei ollut minkäänlaista roolia metsästyksellä. Tyyli on sama, jolla vihreät suojelee toisten metsiä.
Sidosryhmien kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia pidettiin tärkeänä, mutta kun riistahallinto noudattaa omaa suunnitelmaansa vain kuulemisen osalta, minkäs teet. V-S Ely-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klangin tuskailua on helppo ymmärtää.
Autossa pohja taitaa olla viimeinen paikka, mikä ruostuu. Pahimmat paikat on kotelot ja niissä pellin saumat. Sinne ei tervaa kotikonstein saa levitettyä ja jos saumat on tehtaalla tehty ruostumista ajatellan huonosti, ei käsittely tällaisesta autosta hyvää tee.
Itse en ole huomannut, että talvirenkaat vaikuttaisi kulutukseen. Sen sijaan lämpötila vaikuttaa. Kesällä mennään pienemmillä kulutuksilla kuin nollakelissä, pakkasista puhumattakaan, kun omat ajoni ei satojen kilometrien yhtenäistä matkoista yleensä muodostu. Lohkolämmitinkään ei lämpötilan vaikutusta täysin paikkaa, kun se lämmittää vain moottoria, mutta ei voimansiirtoa yms. liikkuvia osia.
Suorittava porras: ”Tätäkin taustaa vasten suomalainen järjestelmä , metsästäjät mukaan lukien, on toiminut jopa erinomaisesti . Kannan puolittaminen on suoritus vailla vertaa .”
Asiat saadaan näyttämään hyvältä, kun valitaan vertailukohta sopivasti. Mutta miksi pitäisi valita vertailukohteeksi meitäkin suuremmista ongelmista kärsivä tilanne? Miksi vertailukohdaksi ei aseteta tavoittelemisen arvoista tilannetta? Ihan kuten meillä tehdään esim. liikenneturvallisuuden kohdalla ja se on valtioneuvoston vuonna 2006 hyväksymä nollavisio. Tai työnantajani tavoite nolla työtapaturmaa. Vaikka joillain kilpailijoilla on lähes 10-kertainen onnettomuustaajuus, meillä ei paukutella henkeleitä, vaan jatketaan työtä tavoitteen saavuttamiseksi. Joka vuosi ollaan edistytty.
Kannan puolittamisella kehuskeluun ei mielestäni edelleenkään pitäisi sortua. Kysehän on ennätykselliselle tasolle päästetyn kannan palautus vahinkoa edeltäneelle tasolle. Aikaa tähän kului n.15-20 vuotta ja tuona aikana kuoli kymmeniä ihmisiä enemmän ja loukkaantui satoja enemmän, jos verrataan tuota ajanjaksoa vahinkoa edeltäneeseen ja sen jälkeiseen tasoon. Yhtä lailla kuin sinä kehut kannan puolitusta, minä kritisoin hirvikannan nelinkertaistamista ja siitä aiheutuneita vahinkoja 70-luvun tasoon verrattuna. Jos uskallat, laske näistä lähtökohdista hirvikannan puolittamiskehujen vastapainoksi harrastuksesi vahingot 40 vuoden ajalta.
Suorittava porras: ”Kannan muutoksiin voidaan reagoida huomattavasti tähänastista nopeammin . Rajoittavana tekijänä tuleekin jatkossa olemaan , löytyykö kaikille alueille kattavasti ja riittävästi osaavia metsästäjiä .”
Jos joskus löytyy yhteinen näkemys tavoiteltavasta hirvikannan koosta, ongelmana ei ole reagointinopeus kannan koon vaihteluihin. Jos kanta saataisiin esim. puolitettua nykytasosta, edes 25% heilahtelut ei olisi läheskään samanlainen ongelma kuin nyt ja ratkaisu metsästäjäpulaan olisi taatusti helpompi löytää kuin tällä hetkellä vallitseviin ongelmiin.
Suorittava porras: ”Virkamiehet joutuvat tekemään päätöksensä kirjattujen ja todennettujen lukujen perusteella . Jos päätös perustuu huhuihin , tehdään virkavirhe .”
Ensinnäkin, maassamme on päätetty tavoitteelliseksi kannan kooksi vähintään n. 3 yksilöä/1000 ha. Tämä ei perustu mihinkään faktaan, vaan on puhtaasti metsästäjien edunvalvonnan mielivallan tulos. Oletko samaa mieltä?
Toisekseen, maassamme on vuodesta 2011 saakka ollut nouseva trendi hirvikolareiden suhteen. Sen suhteen faktoista ei ole pulaa eli päätöstä ei tarvitse tehdä huhujen varassa ja ainoa este hirvikannan alentamiselle on tuo tavoitekannan määrittely tasolle, joka sallii muiden paitsi metsästäjien mielestä kohtuuttoman vahinkotason ylläpidon. Oletko samaa mieltä?
Suorittava porras: ”Palataan vielä harmiksesi sinne Ruotsin puolelle . Maan olosuhteet vastavat pitkälti Suomen olosuhteita , mutta hirvikantaa ei ole onnistuttu rajoittamaan suomalaiselle tasolle .”
En ota kantaa Ruotsin tilanteesta, kun en asiaa tunne. Oletko varma, että siellä on päätösvaltaisella taholla yhtään enempää kuin Suomessakaan halua pudottaa hirvikantaa?
Ongelmana on vain se, että ainakaan hesarissa olleen jutun mukaan valkohäntäpeuran hävittämisestä ei ollut ajatuksia, kuten ei hirvenkään vähentämisestä. Sen sijaan Metsähallituksen kaveri totesi peurojen aiheuttavan ongelmia liikenteelle, mutta jollain gps- tekniikalla ja muulla liikennejärjestelyillä ne hallitaan. Kuulemma yhteiselämä peurojen kanssa on sujunut ihan hyvin tähänkin saakka.
Ei siis kuulosta kovin lupaavalta tavalta käyttää 5 miljoonaa euroa.
Tähän saakka on voitu markkinoida metsästyksen saavutuksia sillä, että onnettomuuksien määrä on saatu puolitettua vuosituhannen vaihteen lukuihin verrattuna. Vaikka tuokin on täysin kestämätön vertailu, nyt tilanne on kehittynyt pitkälle huonoon suuntaan. Vuonna 2011 tapahtui 1195 hirvikolaria. Vuonna 2015 tapahtui 1808 hirvikolaria. Se on 51% enemmän kuin vuonna 2011. Noihin lukuihin ei sisälly satunnaisuutta, koska kyse on suht tasaisesti nousevista ja laskevista käyristä.
Mikä on se olosuhdetekijä, joka rajoittaa järjestelmän toimivuutta, kun suorittavan mukaan järjestelmä toimii olosuhteisiin nähden hyvin sallien tällaisen onnettomuusmäärän kasvun?
