Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ethän sinäkään ole tyydy kiittämään onneasi, ettet ole motokuskina saharassa. Eli se Ruotsin tilanteen kiinnostavuudesta.
Olen samaa mieltä tuosta, mitä kerroit hirven liikkuvuudesta ja määrien arvioimisen vaikeudesta. Siksi asiaa pitäisikin tarkastella riittävän suurina aloina ilman, että takerrutaan yhden porukan alueella havaitsematta jääneisiin hirviin. Etelä-Suomeen tavoitellaan n. 3 yksilön tiheyttä/1000 ha ja tätä ei mikään satunnaisuus tai liikkuvuus pilaa. Mutta liikennetilastoja tarkastelemalla se on aivan liian suuri luku. Ja kun tuo lauma elukoita tekee vahinkoa liikenteessä, tekee se vahinkoa myös metsissä riippumatta siitä, mitä jokin puutteellinen vahinkotilasto (vrt. peurakolarien määrä) asiasta kertoo. Kaikessa muussa toiminnassa päätöksien teon yhteydessä pyritään ottamaan huomioon tilaston luotettavuus. Metsästyksessä tämä on toisin. Vaikka tiedämme vahinkojen määrään sisältyvän tiedon puutteet, silti päätökset tehdään tarkoituksella puutteellista tietoa hyödyntäen. Minusta on edesvastuutonta väittää järjestelmän toimivan olosuhteisiin nähden hyvin. Kun ajattelet asiaa uudestaan, oletko samaa mieltä kanssani?
Varmaan kolarit painottavat kaatolupia, mutta kun kolareiden määrä on huikea, osoittaa se järjestelmän toimimattomuus. Ilmeisesti 1800 kolaria, joissa kuolee muutama ja loukkaantuu sata on ihan ok.
Vuonna 2015 hirvionnettomuuksien määrä kasvoi 11 %.
Peuraonnettomuuksien määrä laski 31 %.Vuonna 2015 Suomen teiltä tilastoitiin 1 808
hirvionnettomuutta ja 3 659 peuraonnettomuutta eli yhteensä
5 467 hirvieläinonnettomuutta.Porot ei ilmeisesti sisälly tuohon tilastoon.
Esimerkki vahinkotilastojen luotettavuudesta: Vuoden 2015 syyskuussa Poliisihallitus linjasi, että poliisi käy peuraonnettomuuspaikalla ainoastaan silloin, kun onnettomuudessa on tapahtunut henkilövahinkoja tai olosuhteet muutoin edellyttävät poliisin läsnäoloa. Samalla valtaosa peuraonnettomuuksista putosi tämän tilaston ulkopuolelle, eikä vuosi 2015 näin ole peuraonnettomuuksien osalta vertailukelpoinen edellisten vuosien kanssa. Hirvionnettomuuksien suhteen poliisin käytännöt eivät ole muuttuneet.
Tuo siis selittää peurakolarien reippaan ”määrän laskun”.
sites/default/files/materiaalit
/Tutkittua/Tilastot/tilastokats
aukset/tilastokatsaus_hirviel
ainonnettomuudet.pdfEn ole huomannut, että suorittava olisi vastannut kysymykseeni liikennevahinkojen hyödyntämisestä kaatolupien käsittelyssä.
Eli onko nämä dokumentoitu liian puutteellisesti, kun kantaa ei saada vahinkojen määrän takia pudotettua valtioneuvoston vuonna 2006 hyväksymän nollavision edellyttämälle tasolle? Vai eikö valtioneuvoston tavoitteet sido riistahallintoa? Vai onko kolarit riistahallinnon mielestä kuljettajien syytä, jossa hirvikannalla ei ole mitään roolia? Vai mistä tässä on kysymys.
Muista, että minun uutena ostamani japanilainen autoni alkaa lähestyä rippikouluikää. Itse en kyllä ole tänä aikana vanhentunut yhtään. Uskon kyllä, että saksalaisen puikoissa alkaa kuski harmaantua.
Jees:” Vanhemmiten on turha punkertaa mistään matalasta katutasokinneristä. ”
Et kai sinä vanhaksi ole tullut? Ei olla tavattu, mutta käsittääkseni tuskin kymmentä vuotta minua vanhempi olet. Palstan junioreita ollaan molemmat eli sen puolesta voidaan ajaa melkein millaisella tahansa. Ja onhan minulla aikanaan yksi kohtalaisen matala auto (131 cm) ollutkin, ihan mukava sillä oli ajella.
Miten ohituksista käsitteiden tuleminen liittyy Corollaan tai Corollasta luopumiseen?
Tavoitekanta ohjaa lupien myöntämistä ja siksi liikojen lupien haku on turhaa. Jos yhtenä vuonna lupia myönnetään liikaa, korjausliike tehdään seuraavana vuonna eli metsätalouden kannalta yhtä tyhjän kanssa.
Suorittava & co varmaan vahvistaa tai oikaisee tämän käsitykseni.
Nyt en ymmärrä, mitä tarkoitat.
Ei minulle ole vastaantulijat valojansa ohituksissa räpsytelleet. Luultavasti ohitat ahtaammissa paikoissa kuin minä ja vastaantulijoiden käsitys turvallisesta ajotavasta on erilainen kuin sinulla.